Ismo Nykäsen ja Ari Ranniston kirjoittamassa kirjassa Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio 1985-90 (Into, 2021) kuvaillaan monikäänteisesti Radio 957:n eli Ysiviisseiskan alkuvuosia. Kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, kyseessä oli yltiöpäinen yritys tuoda vapaa sana radioaalloille Yleisradion yli 50 vuotta jatkuneen monopoliaseman päätteeksi.

Kirjassa aikalaiset eli radion tekijät muistelevat kuka mitäkin osa-aluetta omalla paikallisradiourallaan. ”Äänensä” kirjassa tuovat kuuluviin muun muassa levymoguli Epe Helenius, musiikkitoimittajat Waldemar Wallenius, Harri Tuominen ja Tapio Korjus, urheiluselostajat Kalevi Pollari ja Juha Lindgren ja Radiomafian Alivaltiosihteerin esimuotoa paikallisradiossa toimittaneet Simo Frangén ja Pasi Heikura. Koko kirjo toimituksesta mainosmyyntiin ja tekniikkaan käydään läpi kirjoittajien rajatessa tapahtumat juuri radioaseman villeihin alkuvuosiin.

Radio 957:n taustalla oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Koska luvanhakijoita ensimmäisellä toimilupakierroksella riitti Tampereelta runsaasti, oli lopulta yllätys, että ylioppilaskunta sai kaupungin ainoan toimiluvan. Radioasemaa alettiin hahmotella nopeasti kevään ja alkukesän aikana ja pian tehtiin ensimmäiset rekrytoinnit. Joillakin toimittajiksi valituilla oli kokemusta Yleisradiosta, mutta suurella osalla laajasta radion tekijäjoukosta oli jokin kytkös yliopistoon tai ainakin Tampereen kulttuuripiireihin.

Radio 957:n yltiöpäisyys kuului ohjelmistossa. Juontajat valitsivat itse musiikit ja puheenaiheetkin olivat monenkirjavia. Koska kaupungissa oli ennen paikallisradiota vain kolme Ylen radiokanavaa, joista Tampereen alueradio käytti harhaanjohtavasti nimitystä paikallisradio, oli Ysiviisseiskan ilmeisen helppo saavuttaa suosiota. Kirjassa kerrotaankin, miten esimerkiksi ”manserock” eli kukoistuskauttaan 80-luvulla ja monen tamperelaisyhtyeen kappaleet päätyivätkin paikallisradioaalloille. Toki Radio 957 ei ollut mikään manserockradio, vaan laajan musiikkiskaalan radioasema, joka keskittyi ajankohtaisohjelmissaan ja uutisissaan kuuluvuusalueen asioihin. Mukana oli jopa suoria valtuustokokouksia, mikä vaikutti lopulta valtuutettujen tapaan käyttää puheenvuoroja radiojulkisuutta saadakseen. Ja unohtaa ei sovi urheilulähetyksiä, joissa 957 oli yliveto. Jalkapallon ja kahden jääkiekkoliigajoukkueen lisäksi palloiluvalikoimassa oli muun muassa koripalloa ja lentopalloa.

Kirja maalaa Radio 957:sta kuvan, jossa innokkaat radiolaiset tekivät mitä haluavat. Tietysti markkinoiden lait määräsivät, mitä voitiin oikeasti tehdä, mutta kun kaupungissa ei ollut kilpailijaa mainosradioaalloilla, oli ohjelmiston monipuolisuuden takaaminen helppoa.

Kirjassa useat haastateltavat muistavat kyllä mainita, että vuonna 1989 kilpailu koveni ja ”tylsät” radiot tulivat jakamaan kakkua. Tylsäksi todetaan Aamulehden oma paikallisradio, jossa tosin oli muitakin omistajia, eli Radio Tampere. Kaupungissa hetken toiminut Radio Musa, jota johti Pentti Teräväinen, todetaan vähän paremmaksi.

Radio 957:n mainoskatko helmikuussa 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toden totta, Tampereella toimi pahimmillaan kolme kaupallista paikallisradiota ja yksi ei-kaupallinen (Yliopistoradio, myöhemmin Radio Moreeni). Se oli liikaa silloin ja se olisi liikaa myös nykypäivänä. Kannattavuus laskee kaikilla, kun tarjontaa ja nimen omaan samankaltaista tarjontaa on liikaa.

Radio 957:n suuruuden aika oli juuri viiden ensimmäisen toimintavuoden pituinen. Ylioppilaskunta myi enemmistön tappiolliseksi muuttuneesta paikallisradiostaan turkulaiselle Pro Radio Oy:lle (Radio Sata) ja lahtelaiselle Radioaktiivit Oy:lle (Rytmiradio Lahti) syksyllä 1992. Pari vuotta myöhemmin monikansallinen Scandinavian Broadcasting Systems (SBS) nielaisi Pro Radion ja samalla Radio 957:n.

Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio -kirjaan kannattaa tutustua. Siinä on paljon faktaa kulissien takaa, mutta myös paljon subjektiivisia näkökantoja paikallisradiotoiminnan nykytilasta – aika kriittiisiäkin kannanottoja.

Ja miksi siis kaupallinen radio palasi Tampereelle reilun 50 vuoden tauon jälkeen? No, Suomessa yleisradiotoiminnan aloittivat yksityishenkilöt ja radioyhdistykset 1920-luvulla, mutta viimeisin radioyhdistys sulautettiin Yleisradioon vuonna 1935. Suomen ensimmäisen yleisradioaseman, insinööri Arvi Hauvosen Tampereen Radion, lähetin oli Pyynikillä. Samasta paikasta alkoi myös Radio 957:n taival. Ympyrä sulkeutui ja yksityinen radio oli takaisin kaupungissa.

Radio Megan palauttamista Ouluun voidaan verrata muutaman vuoden takaiseen Radio 957:n paluuseen Tampereelle. Megan ja 957:n omistaja Bauer Media halusi lisätä osuuksiaan Tampereen radiomainosmarkkinoista ja loi siksi ”Ysiviisseiskan” uudelleen. Lieneekö Megan paluun taustat samat, jää nähtäväksi. Toisaalta Bauerilla on mahdollisuus myydä paikallista mainosaikaa niillä radiokanavillaan, joiden väestöpeitto jää alle 75 prosenttiin manner-Suomessa. Tällaisia asemia ovat esimerkiksi Iskelmä ja Radio City, mutta niitä ei voi hyvällä tahdollakaan markkinoida paikallisradiobrändillä, ja siitä tässä paikallisradioiden ”palauttamisessa” on kyse.

***

Sekä Radio 957 että Radio Mega saivat tehdä tilaa kesällä 2012 paremmin kananttavalle Radio Citylle, jolle Bauer Median edeltäjä SBS Finland halusi taajuudet suurimmista kaupungeista. Samassa sopassa katosivat myös Radio Jyväskylä ja Turun Radio Sata. Jyväskylää yritettiin myöhemmin herättää henkiin iskelmäformaatilla, mutta siinä Bauer Media meni metsään. Radio Sataa ei varmasti enää tulla kaivamaan arkistojen pölystä, sillä Bauerilla on Turussa hallussaan Auran Aallot, joka siirtyi saksalaisyhtiölle porilaisen Mediatakojien myötä. Bauer osti Mediatakojat vuoden 2021 alussa. Kaupassa mukana tuli myös Radio Pori.

***

Radio Mega ei ole se sama Radio Mega, jonka varttuneemmat oululaiset muistavat 1980- ja 90-luvuilta. Ajat ovat muuttuneet ja radioiden ohjelmasisällöt sen myötä. Nykyinen Mega on, kuten sisarasemansa Turussa, Tampereella ja Porissa, kevyesti tuotettu radiokanava. Ei se silti tarkoita, etteikö Mega voisi tarjota paikallista tietoa ja paikallisia juttuaiheita. Ne on vain tehty eri tavalla kuin raskaan paikallisradiotuotannon aikaan 1990-luvulla, jolloin lähetystekniikka edellytti isomman tekijäjoukon palkkaamista ohjelmasisältöä työstämään. Nykyisin digitaalinen studioympäristö ja pilvipalvelut mahdollistavat paljon pienemmän tekijäkaartin palkkaamisen. Ja synergiaetua Bauer Media saa Radio Pookista, joka toimii Oulussa Megan kanssa samoissa tiloissa.

***

Vaikka radio-ohjelmistot ja tuotantokeinot ovat vaihtuneet, yksi juttu on Megalla kuten ennenkin: sillä on kilpailija, itse asiassa kaksi. Megan aloittaessa vuonna 1988 se ehti olla yksin mainosmarkkinoilla parisen kuukautta. Sitten syntyi Radio Kaiku. Kun Kaiku meni konkurssiin, hiipi Megan kilpailijaksi Aamulehden Radio Alex. Sitten syntyi lyhyeksi jäänyt projekti Radioasema Q ja kohta myös Radio Pooki hakeutui laajemmalle reviirille Raahesta Ouluun.

Yksi merkittävä seikka erottaa aikaisemman Radio Megan nykyisestä: alkuperäinen Mega oli Oulun ensimmäinen, mutta nykyinen joutuu raivaamaan tilaa itselleen Radio Kalevalta ja Sea FM:ltä. Ainakin Sea FM tuntuu vakiinnuttaneen asemansa Oulussa. Siinä riittää haastetta Megalla, on se sitten uusi tai uudelleensyntynyt paikallisradio. Mielikuva paikallisradiosta on kuuntelijan päätettävissä ja kuuntelija on aina oikeassa.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

{jcomments off}

Radio Megan juontajina toimivat arkisin kello 7-11 Henkka Laukka ja kello 13-17 Joonas Hepola. Molemmat juontajat ovat tuttuja Oulun radionkuuntelijoille eri kanavilta. Laukka siirtyy Megaan Radio SuomiRockista. Radio Megan ohjelmapäällikkönä on Mika Kuki ja musiikkipäällikkönä Roy Aromaa.

Radio Mega välittää lähetyksissään tietoa Oulun seudun merkittävimmistä tapahtumista, ilmiöistä, urheilusta ja liikenteestä. Asema toimii samoissa tiloissa Radio Pookin kanssa.

Bauer Median edeltäjä SBS Finland Oy lakkautti Radio Megan kesällä 2012 ja toi Megan entiselle taajuudelle Radio Cityn. Bauer Media haki lupaa uudelle paikallisradiolle viime vuoden lopulla ja sai toimiluvan valtioneuvostolta.

Mediamonitori

Aiheesta muualla Mediamonitorissa: nettiradiolista, taajuuslista ja linkkilista (yksityiset radiokanavat)

Radio Sandelsin kuuluvuus on voimistunut ja kuuluvuusalue laajentunut Sotkamon taajuuden tehonkorotuksen ansiosta. Radio Sandels lähettää nyt Sotkamon taajuudella 107,5 MHz kolmen kilowatin teholla, kun lähetysten alkaessa viime lokakuussa tehoa oli 1 kW. Radio Sandelsin kuuluvuusalue on laajentunut myös Varkauden seudulla aiemmin Leppävirralla sijainneen lähettimen siirryttyä Joroisiin. Joroisten mastossa lähetystehoa on 3 kW, mikä vahvistaa Radio Sandelsin kuuluvuutta myös Pieksämäellä.

Myös Iskelmän ja Järviradion kuuluvuusalueet ovat laajentuneet Pohjois-Savossa asemien siirryttyä huhtikuun alussa Neulemäestä Mökönpellon mastoon. Iskelmän taajuudella tehoa on 3 kW ja Järviradiolla 4 kW. Traficom on määrännyt Järviradiolle kuuluvuusrajoituksia idän suuntaan, jotta samalla taajuudella 102,9 MHz Joensuussa lähettävän Radio Suomipopin kuulvuus ei häiriintyisi. Iskelmän ja Järviradion uusi mastopaikka on Kallaveden itäpuolella.

Lappeenrantaan viime marraskuussa laajentunut Radio Kaakko on saanut luvan lisätä tehoa sadasta watista yhteen kilowattiin. Radio Kaakon taajuus on Lappeenrannassa 90,5 MHz.

Pirkanmaalla sekä joulukuussa aloittaneen Kantriradion että Radio 957:n kuuluvuusalueet ovat laajentuneet erityisesti Valkeakosken suuntaan tehonkorotuksilla. Kangasalan asemalla sijaitsevan Kantriradion lähetysteho on 2 kW ja Tampereelta Näsinneulasta Kangasalan Lorunkorpeen siirtyneen Radio 957:n teho niin ikään kaksi kilowattia.

Mediamonitori

Muualla Mediamonitorissa: Taajuuslista

Uutista päivitetty 5.4.2022 klo 14.50: Muokattu Järviradion tehotietoa (4 kW).

Bauer Mediaan kuuluvat Radio Nova, Iskelmä, KISS, Radio City, Radio SuomiRock, Radio Pooki ja Radio 957.

Mediamonitori

Uudelleen käynnistyvän ”Ysiviisseiskan” aamujuontajana toimii kanavalla vuodesta 2000 työskennellyt ja viime vuosina Radio SuomiRockilla ja Radio Cityllä juontanut Janne Leipijärvi. Iltapäivissä ääneessä on niin ikään kanavalla jo aiempina vuosina juontanut Antti Granlund. Aamulehti tuottaa Radio 957:aan uutiset 11 kertaa päivässä. Lisäksi lehden toimittajat antavat tarvittaessa uutisraportteja suoraan lähetykseen.

Viitteitä Radio 957:n paluusta saatiin viime viikolla, kun aseman omistaja Bauer Media toteutti Viestintävirastolta saamansa luvan mukaisesti vaihdon aiemmin taajuudella 95,7 MHz lähettäneen Radio City Tampereen ja taajuudella 88,7 MHz toimineen Play Radion kesken. Samalla Radio 957:n Facebook-sivuja alettiin päivittää viiden vuoden tauon jälkeen.

Radio 957 muuttui Radio Cityksi kesäkuussa 2012. Samalla kertaa asemien silloinen omistaja SBS Media lakkautti muitakin paikallisia radiokanavia korvaten ne Cityn ohjelmistolla.

Keskiviikkona virallisesti aloittava Radio 957 kuuluu Tampereen Näsinneulasta lähettävän taajuuden 95,7 MHz ohella Hämeenkyrössä (94,5 MHz), Parkanossa (90,3 MHz) ja Kankaanpäässä (92,4 MHz) sekä Radiot.fi-palvelussa.

Mediamonitori

Play Radion ja Radio Cityn omistaja Bauer Media sai Viesintävirastolta syyskuussa luvan vaihtaa Playn ja Cityn taajuuksia Näsinneulan lähetysasemalla. Taajuusvaihto toteutettiin perjantaina 27.10., joten Radio City Tampere kuuluu nyt taajuudella 88,7 MHz. Play Radion taajuudeksi vaihtui Cityltä vapautunut 95,7 MHz.

Viestintävitasto hyväksyi myös Bauer Median jättämän muutoshakemuksen Play Radion ohjelmistolupaan. Aiempi toimilupa sisälsi vaatimuksen kanavan ohjelmiston suuntaamisesta lapsille ja nuorille sekä näiden perheille. Tästä vaatimuksesta luovuttiin päivitetyssä ohjelmistoluvassa.

Play Radio on lähettänyt tauotonta, lähinnä nuorten suosimaa musiikkia toukokuusta 2014 alkaen. Tampereen lisäksi kanava on kuulunut Hämeenkyrössä taajuudella 94,5 MHz, Parkanossa taajuudella 90,3 MHz ja Kankaanpäässä taajuudella 92,4 MHz.

Mediamonitori

Radio Cityn ohjelmisto tehdään jatkossa keskitetysti samalla kaavalla kuin SBS:n Iskelmän. Valtaosa uudistuvan Cityn ohjelmavirrasta tuotetaan ja lähetetään Helsingistä. Aluetoimituksissa tuotetaan paikallisuutiset, päivittäinen tunnin mittainen paikallisohjelma sekä jääkiekkoselostukset paikkakunnan otteluista. Jo nyt merkittävä osa ohjelmistosta on toimitettu keskitetysti. Alueellinen mainonta säilyy ennallaan. Muutos ei vaikuta The Voicen, Iskelmän tai Oulussa ja Raahessa tuotetun Radio Pookin toimintaan.

Järjestelyt johtavat yt-neuvotteluihin, joiden tulos selviää heinäkuussa. SBS:n toimitusjohtaja Leena Puntila ei vielä tässä vaiheessa halua arvioida, johtavatko neuvottelut irtisanomisiin. SBS on viime vuosina kehittänyt monimediallisuutta, jossa verkkomedian merkitys kasvaa. Yt-menettelyllä pyritäänkin selvittämään paikallistoimitusten henkilökunnan tehtäväkentät.

SBS:n mukaan paikkallisten radioiden ja Ylen välinen kilpailu on kiristynyt Ylen uuden rahoitusmallin myötä. Mediamaksulla Ylellä on paremmat mahdollisuudet vahvistaa asemiaan alueellisesti. Lisäksi Sanoman Metroradio-kaupan jälkeen ala keskittyy.

– Kaupallinen radio toimii puhtaasti kaupallisin ehdoin. Meillä ei ole yhteiskunnan tukemia media- tai tilausmaksuja, vaan toimimme asiakkailtamme mediamyynnistä saatavien tulojen varassa. Nyt on valmistauduttava kiristyvään kilpailuun uusin keinoin, Puntila toteaa SBS:n tiedotteessa.

SBS Media on 27 prosentin osuudella toimialasta Suomen suurin kaupallisen radion toimija. Yhtiön liikevaihdosta 40 prosenttia tulee paikallisilta mainostajilta. Kokotoimialan yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 57,2 miljoonaa euroa, jostavain 25% tuli paikallisilta mainostajilta.

Radio City korvaa vanhat paikalliset radiot 25. kesäkuuta. Alueellisen nimen vaihtumisen ohella asemien nettisivut uudistuvat. Uusia City-asemia tulevat olemaan Radio City Turku, Radio City Tampere, Radio City Jyväskylä ja Radio City Oulu.

SBS hamuaa Radio Citylle uusia taajuuksia Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Oulun seudulle. Puntila pitää koko Pirkanmaalla kuuluvan Radio 957:n mallia esimerkkinä siitä, miten radion tulee olla enemmän maakunnallinen kuin paikallinen.

Mediamonitori

Pietarinkadun Oilers Go Go aloitti tammikuussa 1998 ja jatkoi tyylillään legendaarisen Mato Valtosen ja Sakke Järvenpään Radio Citystä tutun Pullakuskit-shown perinnettä.

Idean takana oli ohjelman silloinen tuottaja Simo Ruuskanen, joka kehitti ja toteutti vision yhdessä Teemu Skinnarin kanssa Oilers-joukkueen myötämielisellä tuella. Yleisradiossa ohjelma pyöri aina vuoden 2006 loppuun

– On ollut ilo päästä tekemään kaupalliseen radioon, oikeastaan kymmenen vuoden tauon jälkeen, ihan oikeaa ja hyvää sisältöä, sanoo ohjelmajohtaja René Mäkinen viitaten muun muassa Radio Cityn tuleviin ohjelmiin, Juha Vuorisen Tähtivieraeseen, Kokki, Varas, Vaimo ja Katja Ståhliin, Pauliinan Buduaariiin ja Jussi Mäntysaaren juontamaan Ohjelmaan.

– Nyt kun Radio City tulee osaksi Cityradiot -”ketjua”, saamme tarjottua melkoisen lisäarvon myös muiden isojen kaupunkien kuuntelijoille jakamalla ilosanomaa myös meidän muissa radioissa, jatkaa Mäkinen.

Pietarinkadun Oilers Go Go kuuluu myös muissa Cityradioissa samoin kuin Juha Vuorinen, Katja Ståhl, Pauliina Tuomola ja Jussi Mäntysaari.

Cityradiot-pakettiin kuuluvat Radio City, Radio Sata Turussa, Radio 957 Tampereella, Radio Jyväskylä, Radio Mega Oulussa, Radio Ramona Raumalla sekä Cityradio Pohjanmaa.

Alkuperäinen Radio City toimi vuosina 1985-2006. SBS sai Radio Citylle uuden toimiluvan viime helmikuussa. Lähetykset uusi Radio City aloittaa 1. tammikuuta taajuudella 99,4 MHz.

Mediamonitori