Honkanen on ollut Radio Cityn aamujuontajana myös aiemmin. Uusivuori on tullut tunnetuksi YleX:ltä ja tv-juonnoistaan.

Mediamonitori

Salon taajuus 88,2 MHz on ollut useiden radioasemien käytössä liki neljän vuosikymmenen aikana. Se oli alun perin marraskuussa 1989 aloittaneen Radio Suomen Salon taajuus. Salon Seudun Sanomiin vahvasti kytköksissä ollut radiokanava vaihtoi 1990-luvun puolivälissä nimekseen Radio 88,2. Varsinais-Suomessa paikallisradioita omistanut TS-Yhtymä yhdisti Turun ja Salon radiotoiminnot keväällä 2009, jolloin taajuudella aloitti Radio Melodia 882.

Uusien omistus- ja yhteistyökuvioiden seurauksena Salossa Radio Melodian tilalle tuli heinäkuussa 2016 Helmiradio, jonka toiminta taajuudella päättyi vuoden 2019 lopussa. Taajuudella aloitti Bauer Median uusi Kasari-radio, jonka lähettämistä Salossa yhtiö jatkoi vuoteen 2022. Tuolloin 80-luvun hittimusiikkiformaatti vaihtui Ysäri-radion formaattiin. Ysäri väistyi Bauerin uuden Top51-radion tieltä jo saman vuoden heinäkuussa.

Salon paikallisradiotaajuuksien 88,2 MHz ja 93,5 MHz ohjelmistotoimiluvat omistaa TS-Yhtymään kuuluva Salon Alueradio Oy. Se tekee ohjelmayhteistyötä Bauer Median kanssa. Taajuudella 93,5 MHz lähettää Auran Aallot.

Salon taajuuden 88,2 MHz vaiheet 1989-2026:

Mediamonitori

Jone Nikulan radioura alkoi lukioikäisenä 1980-luvulla alkuperäisessä Radio Cityssä Helsingissä.

Mediamonitori – Bauer Media

Bauer Medialle, Sanoma Medialla, Savo-Karjalan Medialle ja Suomen lähiradiot Oy:lle Traficom on antanut jatkoaikaa lokakuun alkuun asti. Mökkiradiolle lykkäystä on annettu heinäkuun ja syyskuun alkuun, ja sittemmin kolmen taajuuden osalta lokakuun alkuun. Bauerin osalta lisäaika koskee myös sen tytäryhtiön Mediatakojien taajuutta.

Radioasemien on aloitettava lähetykset uusilla taajuuksillaan viimeistään määräpäivään mennessä, mutta lähetykset voivat alkaa myös ennen tätä.

Traficom on myöntänyt Alfa Media Group Oy:lle lisäaikaa keskiaaltolähetysten aloittamiselle Porista. Lähetykset tulee aloittaa 1.6.2026 mennessä.

Uusia toimilupia saaneista asemista Järviradio, Järviradio Puhe, Nooa FM ja valtakunnallinen POPfm ovat jo ottaneet taajuudet käyttöön. Bauer Mediaan kuuluvan Radio Pookin uusista taajuuksista käytössä ovat jo Hämeenkyrön, Iisalmen ja Kankaanpään taajuudet.

Radion ohjelmistotoimiluvan käyttöönotolle lisäaikaa saaneet luvanhaltijat:

Artikkelia päivitetty 1.10.2025 klo 17.25: lisätty tiedot taajuuksista luopumisesta (Mökkiradio, Radio City, Radio Pooki ja SuomiRock sekä Radio Sandels).

Artikkelin päivittämistä jatketaan tarvittaessa 31.10.2025 asti.

Uusia taajuuksia saivat Bauer Media Oy, HS Solutions Oy, Järviradio Oy, Mökkiradio Oy, Sanoma Media Finland Oy ja Suomen lähiradiot Oy. Bauer Median uudet taajuudet menevät SuomiRockille, Radio Citylle ja Radio Pookille kuuluvuusalueen laajentamiseksi. Järviradion uusi taajuus tuo sen pysyvämmin Varkauden seudulle, ja Suomen lähiradioiden uudet taajuudet laajentavat Radio Sandelsin Lappiin ja Keski-Pohjanmaalle.

Sanoma Media Finlandin Easy Hits -kanava saa lisätaajuuksia kuudelta paikkakunnalta. Lyhytaikaisilla radioluvilla toimineet Mökkiradio ja HS Solutions saavat käynnistää lähetykset ohjelmistotoimiluvalla.

Traficom on myöntänyt toimiluvat niille paikkakunnille, joilla taajuuksia oli riittävästi kaikille hakijoille ja hakijat täyttivät toimiluvan myöntämisen edellytykset. Suuri osa näidenkin toimijoiden hakemuksista siirtyy vielä osittain valtioneuvostoon, sillä hakemuksiin sisältyi myös sellaisia taajuuksia, joita on hakenut useampi toimija. Myös uuden valtakunnallisen taajuuskokonaisuuden toimilupa käsitellään valtioneuvostossa. Keskiaaltolupaa hakeneen Alfa Media Groupin hakemuksen käsittely jatkuu Traficomissa.

Traficom julisti taajuuksia haettavaksi toukokuussa ja hakuaika päättyi heinäkuun lopussa. Myönnetyt ohjelmistotoimiluvat ovat voimassa vuoden 2029 loppuun.

Traficomin myöntämät ohjelmistotoimiluvat

Mediamonitori – Traficom

Artikkelin taulukkoa muokattu 10.11.2024 klo 20.20: lisätty puuttuvia tietoja

Radio Cityn omistaja Bauer Media sai vuoden 2022 lokakuussa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta radion ohjelmistoluvan taajuuskokonaisuuden 18 eli Radio Cityn laajentamiseksi Seinäjoelle.

Radio Cityllä ei ole ollut taajuutta Seinäjoella tai Lapualla vuoden 2016 jälkeen, jolloin Bauer Median ja Radio Cityä Etelä-Pohjanmaalla välittäneen Kevyt Kanava Oy:n yhteistyösopimus päättyi.

Mediamonitori

Uusi kanava on sekä kuulijan että mainostajan näkökulmasta dynaaminen ja ajassa kiinni oleva. Uudistuksessa sekä kanavan graafinen ilme että äänimaailma kokivat muutoksen.

Uusi visuaalinen ilme on kumarrus menneille järkäleille ja tienraivaajille ripauksella tämän päivän näkemystä. Myös kanavan musiikkivalikoima ja äänimaailma ovat kokeneet muutoksia. Uuden tunnusmusiikin kanavalle loi tunnettu tuottaja Nino Laurenne.

Mediamonitori

{jcomments off}

Mediatakojat on tehnyt vuoden 2020 alusta yhteistyötä Radio Cityä tuottavan Bauer Median kanssa. Mediatakojille jää kaksi paikallisradiota, Radio Pori ja Auran Aallot.

Mediamonitori – Yle Mikkeli, Länsi-Savo

Mediamonitori täytti tammikuussa 10 vuotta, joten juhlavuoden kunniaksi sivustolla julkaistaan kurkistuksia menneisiin vuosikymmeniin. Kymmenen vuoden takaisia uutisia voi lukea Mediamonitorin arkistossa, mutta tämän juttusarjan aiheista pitää tiedot kaivaa muualta netistä tai vaihtoehtoisesti perinteisistä lehtileikearkistoista. Tässä sarjan jaksossa käännetään viisarit vuoteen 1989.

Vuonna 1989 Suomessa toimi nelisenkymmentä paikallisradiota, kaksi Yleisradion valtakunnallista suomenkielistä radiokanavaa, valtakunnalliseksi vähitellen laajentuva Ylen alueradioverkko (ULA 3), ruotsinkielinen radioverkko, Ylen TV1- ja TV2-kanavat, joissa lähetettiin myös Mainostelevision ohjelmat sekä vasta osavaltakunnallinen kaupallinen TV3 eli Kolmoskanava. Suomenkielisiä radiolähetyksiä lähettivät ulkomaisista yleisradioista BBC, Neuvostoliiton radion asemat Tallinnassa ja Moskovassa, Puolan radio (ääninäyte kesältä 1989), Vatikaani sekä lähinnä hengellisiä ohjelmia välittäneet Radio HCJB (Ecuador) ja AWR (Radio Adventtikirkko). Suomen lähialueella toimineet, myös suomenkielisiä ohjelmia lähettäneet Karjalan neuvostotasavallan radio ja Norjan yleisradion NRK:n alueradio Vesisaaresta kuuluivat niin ikään ainakin osassa Suomea.

Viiden vuoden toimiluvat toivat kilpailua paikallisradioaalloille

Talvella 1989 odoteltiin kevääksi luvattuja radion ohjelmistolupapäätöksiä. Paikallisradiotoiminnan toinen kokeilulupakausi (1987-1989) oli päättymässä ja kokeilusta oltiin siirtymässä vakiintuneeseen toimintaan. Toimilupakaudeksi tuli viisi vuotta aiemman kahden sijaan. Radioasemille annettiin lupa toimia usealla paikkakunnalla, mutta oman tuotannon osuuden piti olla 75 prosenttia ohjelma-ajasta. Enintään kolmen radioaseman yhteislähetykset sallittiin.

Luvat myönnettiin lopulta toukokuun alussa, kun 40 jo toiminnassa olleen paikallisradion lisäksi luvan sai 25 uutta asemaa. Vuonna 1989 alkunsa saivat muun muassa Kajaanin Radio Kajaus, Raahessa aloittanut Radio Pooki, alkuperäinen Radio Musa Tampereella, Radio Moreenin edeltäjä Yliopistoradio ja Radio Manta Vammalassa.

Valtioneuvosto joutui tekemään poliittisia kompromisseja, joissa maakuntalehdille sallittiin paikallisradio-omistuksia. Turussa ja Tampereella alueen valtalehdet pääsivätkin mukaan radiobisnekseen merkittävillä osuuksilla. Isojen lehtien radio-omistuksesta oli tosin jo kokemusta Helsingissä, jossa Radio Ykkösen taustalla vaikuttivat maan johtavat sanomalehdet. Aiemmin vain Helsingissä ja Oulussa oli ollut enemmän kuin yksi paikallisradio. Nyt kilpailua saivat maistaa myös Turun ja Tampereen paikallisradiot.

Suomessa paikallisradioiden määrä kasvoi 50:een, kun Harjavallassa toiminut Radio Satakieli aloitti lähetykset joulukuun alussa.

Vielä helmikuussa uusia radiolupia odotellessa pääkaupunkiseudun paikallisradioaalloilla vallitsi neljän aseman tasapaino, jossa kolme kaupallista radioasemaa kilpaili kuuntelijoista. Radio Ykkösen ja Radio Cityn kilpailijaksi oli edellisenä vuonna syntynyt Radio Syke. Helsingin pohjoispuolella vaikuttivat jo pari vuotta toiminut Radio Kolme Klaukkalasta, keravalainen Etelän Ääni ja Radiolohi Vantaalla (ääninäyte asematunnuksesta).

Harjavallassa Satakunnassa toiminut Radio Satakieli sai toimiluvan vuonna 1989 ja aloitti lähetykset saman vuoden joulukuussa. Kuvassa radiokanavan mainosrekvisiittaa. (Kuva: Mediamonitorin arkisto)

Ohjelmavirtaa ja ohjelmia pääkaupunkiseudun paikallisradioissa

Helsingin Sanomien radio- ja tv-sivuilla 14.2.1989 julkaistut radion ohjelmatiedot kertovat, että 30 vuotta sitten radioasemien ohjelmisto oli vielä aika kaukana nykyisestä ohjelmavirrasta. Aamulähetyksissä ja iltapäivän parhaaseen kuunteluaikaan tosin suosittiin tiuhaa uutistarjontaa ja liikenneraportteja pääkaupunkiseudun ruuhkista. Päivällä tarjolla oli viihdettä, asiaohjelmia, puhelinkontaktiohjelmia ja musiikin erikoisohjelmia.

Pääkaupungin paikallisradiot lähettivät ympäri vuorokauden, mutta Vantaalla, Klaukkalassa ja Keravalla oltiin äänessä aamuvarhaisesta alkuiltaan. Radiolohi lopetti jo kello 17.30, Radio Kolme jatkoi iltaseitsemään ja Etelän Äänen päivän päätti Doors-yhtyeestä kertova ohjelma kello 19.10. Ei-kaupallisen Lähiradion päivä alkoi ruotsinkielisillä lähetyksillä jatkuen sitten muun muassa suomenkielisillä hengellisillä ohjelmilla.

Urheilulähetyksiä ei tiistai-iltana ollut, mutta viikon aikana urheilua lähettivät pääkaupunkiseudun paikallisradioista lähes kaikki. Jääkiekkoselostuksia kuultiin Radio Ykkösen, Radiolohen ja Radio Kolmen taajuuksilla. Urheiluaiheita ja -ohjelmia kuultiin muistakin alueen radioista.

Jäyhä Yle haki vielä itseään

Yleisradio oli menettänyt kuuntelijoita paikallisradiotoiminnan alettua Suomessa vuonna 1985. Yle rakensi vuonna 1989 kolmatta valtakunnallista ULA-verkkoa, jonka tarkoitus oli aluksi toimia alueellisessa radiotoiminnassa. Verkkoon perustettiin kesäkuussa 1990 Radio Suomi, jonka alaisuudessa aluestudiot jatkoivat omia lähetyksiä. Vielä helmikuussa 1989 alueohjelmistoa oli joillakin alueilla niukasti, mutta esimerkiksi 1970-luvun puolivälissä aloittanut pääkaupunkiseudun alueradio Ylen aikainen tarjosi ohjelmia aamusta iltaan muutamia valtakunnallisia radion kakkosverkon ohjelmaosuuksia lukuun ottamatta. HS:n julkaisemista ohjelmatiedoista (14.2.1989) ilmenee, että Ylen aikaisen aamustudiota vetävät Olli Ihamäki ja Riitta Kalliorinne. Ilta päättyy kaksituntiseen Laajasalon opiston opiskelijoiden toimittamaan ohjelmaan.

Hesarissa julkaistiin myös muiden Ylen alueradioiden ohjelmatietoja. Aluetarjonnasta voidaan poimia vaikkapa Lapin Radion Grassroots-ohjelma, jossa toimittaja Gregory Lowe soitti bluegrass-musiikkia helpolla englannilla höystettynä. Ylä-Lapin kolmosverkko oli puolestaan valjastettu saamenkielisille lähtyksille. Ohjelmistossa oli uutisia ja ajankohtaisaiheita aamulla ja iltapäivällä.

Valtakunnallisilla taajuuksilla Yleisradion ykkösverkon lähetys alkoi helmikuussa 1989 kello 5.30 uutisilla ja säätiedoilla. Lähetys päättyi viittä yli puolenyön Maamme-lauluun. Yölähetyksiä ei vielä tuohon aikaan ykköskanavalla ollut. Ykkösverkon ohjelmistossa oli paljon puheohjelmia ja klassista musiikkia. Kanavan sisältö vastasi varsin paljon nykyisen Yle Radio 1:n tarjontaa.

Myös kakkosverkossa aamu alkoi kello 5.30 uutisilla. Sävelradiota seurasi kello 6 alkanut Aamun Peili. Kakkosverkossa oli myös alueellista tarjontaa, sillä kolmas ULA-verkko ei vielä tavoittanut kaikkia maan kolkkia. Aluelähetyksille oli varattu 45-minuuttinen ohjelma-aika klo 6.15 ja 7.15 alkaen. Alueille oli varattu minuutteja myös kello 11.50 ja 17.02 alkaen.

Kakkosverkon ohjelmisto oli kevyempää kuin ykkösverkon ohjelma, mutta kakkosellakin kuultiin varsin paljon puhetta. Ohjelmistossa oli myös erilaisia musiikkiteemaohjelmia, kuten Jazzradio ja Säveliä Neuvostoliitosta -puolituntinen. Rockradiota kuultiin tunti kello 18 alkaen ja Kovan päivän iltaa reilut puolitoista tuntia myöhäisillassa.

Molemmilla suomenkielisillä radiokanavilla kuultiin STT:n uutislähetyksiä muutamia kertoja päivässä. Kakkosverkossa ja alueradioverkossa Yöradio valvoi aamuun asti.

Ruotsinkielisen radion ohjelmisto oli yleisohjelmaluonteista eli puheen ohella tarjolla oli musiikkilähetyksiä. Alueradioille oli varattu ohjelma-aikaa kello 16.15-17.30. Pääkaupunkiseudulla ruotsinkielinen Ylen alueradio Radio Mellannyland oli toiminut omalla taajuudella jo toistakymmentä vuotta.

Televisiossa kolmen kanavan iltaohjelmia ja kaapeliviihdettä

Tiistaina 14. helmikuuta televisio lähetti ohjelmaa lähinnä ilta-aikaan. TV1:ssä nähtiin Koulu-tv:n ohjelmia jo aamu- ja keskipäivällä, mutta muu ohjelmisto alkoi elokuvalla kello 13.30 ja jatkui melkein puolilleöin. Tarjolla oli myös MTV:n ohjelmia sekä Ylen ruotsinkielisiä uutisia. Kakkosverkossa ruotsinkielistä lastenohjelmaa seurasi kello 18 alkanut Pikku Kakkonen. MTV:n ohjelmia kakkosverkossa olivat Sääruutu, Seitsemän jälkeen, Koira haudattuna ja Kymmenen uutiset. TV:n pääuutislähetys nähtiin samanaikaisesti sekä ykkös- että kakkosverkossa kello 20.30. TV2 päätti päivän ohjelmat kello 23.15.

Kolmoskanavan ilta alkoi lastenohjelmalla kello 17 ja sitä seurasivat muun muassa Falcon Crest, Kolmosvisa ja illan pitkä elokuva Pretty Baby.

Helsingin Sanomien ohjelmatiedoissa julkaistiin myös Tallinan ja Moskovan televisioiden sekä Ruotsin SVT:n kanavien ohjelmat. Myös Suomessa näkyneen SVT:n koostekanava TV4:n ohjelmisto oli painettu päivän lehteen. Kaapeliverkossa lähettäviä kanavia oli lehden ohjelmatietojen perusteella lukuisia Helsinki-Kanavasta Filmnetiin ja CNN:stä Sky Channeliin. 30 vuotta sitten Music Television oli vielä musiikkikanava, joka näkyi kaapeliverkossa ja satelliittiantennien kautta.

Brockenin radio- ja tv-asema Saksan demokraattisessa tasavallassa siintää horisontissa huhtikuussa 1988. Kuva on otettu Torfhausin tv-maston lähellä Harz-vuoristossa Saksan liittotasavallassa. Raja idän ja lännen välillä haihtui Euroopassa 1990-luvun alussa, mikä kuului myös radiolähetyksissä.
(Kuva: Mediamonitorin arkisto)

Huokailua kansainvälisten uutisten ja viihteen perään

Internetiä ei luonnolisestikaan ollut sen nykymuodossa vielä 1980-luvun lopulla, joten painetun sanan lisäksi televisio ja erityisesti radio olivat vahvoilla. Ulkomaanuutisia sai nähtäväkseen Ylen ja MTV:n lähetyksistä, mutta jos halusi laajentaa näkökulmaa maailmantapahtumiin, saattoi uutiset melko helpolla poimia ulkomaille suunnatuista radiolähetyksistä. Moni suomalainen kuunteli myös musiikkilähetyksiä ulkomailta, sillä Radio Luxembourg ja BBC Radio 1 kuuluivat Suomessa keskipitkillä aalloilla.

Vuotta 1989 voidaan nimittää Euroopan hulluksi vuodeksi, sillä niin moni asia alkoi muuttua väistämättömän lopullisesti. Neuvostoliitossa olivat alkaneet liennytyksen tuulet puhaltaa jo aikaisemmin 1980-luvulla, mutta ”henkitoreissaan” vain pari vuotta myöhemmin riutuneen sosialistivaltion loppua ei varmaan kukaan osannut ennustaa vielä 80-luvun viimeisenä vuonna. Rautaesirippu-käsitettä lännen ja idän välillä käytettiin vielä yleisesti, eikä kansainvälisten yleisradiolähetysten kuunteleminen itäblokin maissa aina onnistunut häiriöittä. Neuvostoliiton häirintälähettimet olivat tuon tuostakin kiusaamassa Radio Free Europen tai Voice of American lähetykisä. Jopa BBC:n suomenkielistä lähetystä häirittiin (ääninäyte joulukuulta 1989), mutta tuskin sentään Neuvostoliitosta.

Muutokset Romaniassa, Unkarissa, Tšekkoslovakiassa, Puolassa ja Bulgariassa sekä myöhemmin Jugoslaviassa tapahtuivat lopulta nopeasti, mutta tuskin kovinkaan moni osasi ennustaa Itä-Saksan luhistuvan niin salamannopeasti. Sitä ei voinut ennakoida ainakaan Radio Berlin Internationalin yltiöoptimistisia lähetyksiä kuuntelemalla. Myöskään Moskovan radion agendaan eivät kuuluneet ennustukset tulevasta maailmanmuutoksesta. Tuskinpa sieltä kuultiin puoltakaan sanaa Baltian neuvostotasavaltojen kytevästä itsenäisyyskaipuusta, joka kulminoitui vuonna 1991.

Suomenkielisiä ”totuuksia” naapurista ja poppia Keski-Euroopasta

Helmikuun puolivälissä radioharrastajan kuuntelupäiväkirjaan ovat kirjautuneet seuraavat merkinnät: ”Radio Petroskoi suomeksi (765 kHz) kello 17.00-17.15, keskustelua kolhoosin maitotuotantoennätyksestä vuonna 1988; Mosvovan radio suomeksi (1494 kHz) kello 17.29-17.59; Radio Luxembourg (1440 kHz) kello 19.09-19.34; Radio Tallinna suomeksi (5925 kHz) kello 18.00-18.01; Radio HCJB suomeksi (6205 kHz) kello 8.31-9.02, Ilkka Kastepohjan toimittama ohjelma.”

Kuultujen asemien listalle olivat päätyneet vuoden 1989 aikana myös lähes kaikkien Euroopan maiden lyhytaaltoasemat sekä keskiaaltoasemat Suomen lähialueilta. Mielenkiintoa olivat kuunteluhavaintojen perusteella herättäneet myös Saksan osavaltioiden radioasemien lähetykset, Itävallan ÖRF ja Radio Caroline Pohjanmereltä. Myös Yleisradion ulkomaille suunnatun Radio Finlandin kuuntelemisesta oli merkintöjä. Pääosassa olivat Porin ja Helsingin keskiaaltotaajuudet sekä Lahden pitkäaaltoasema.

Tietolähteet: HS Aikakone (maksullinen) sekä toimittajan omat kuuntelulokit ja lehtileikearkisto

Bauer Mediaan kuuluvat Radio Nova, Iskelmä, KISS, Radio City, Radio SuomiRock, Radio Pooki ja Radio 957.

Mediamonitori