Artikkelin hakemisto

Osa 1: Monopoli murskaksi

Auran Aallot -logoSuomalaisen yksityisradiotoiminnan uusi tuleminen koettiin vuonna 1985, kun parikymmentä paikallisradiota sai toimiluvan eri puolilla Suomea. Yli 50 vuotta kestänyt Yleisradion monopoli oli murtunut. Turussa paikallinen radiotoiminta oli syksyyn 1985 asti Yleisradion yksinoikeus. Turun radio oli saanut oman lähettimen vuonna 1982 ja se kuului Turun seudulla. Vuonna 1984 alueradio ulotti lähetyksensä kauemmas maakuntaan uuden taajuutensa turvin.

Yksityinen paikallisradiotoiminta toteutui, kun kaksi hakijaa sai yhteisen toimiluvan Turkuun tammikuussa 1985. Helsingistä johdettu Näkövammaisten Keskusliitto oli hakenut toimilupaa useaan kaupunkiin, mutta ainoastaan Turun taajuushakemus hyväksyttiin. Toinen luvansaaja oli Turun sanomalehtimiesyhdistys. Turun Paikallisradio Oy:n peruskivi oli näin muurattu.

Radioasema julkisti nimensä ja henkilökuntansa kesällä 1985. Radio nojasi viestinnän ammattilaisiin. Henkilökunnalla oli muun muassa paikallislehti- ja Yleisradio-taustaa. Toimittajia oli reilut puolenkymmentä, lisäksi mainosajanmyyjiä ja hallintoa tarvittiin.

Lähetystoiminta käynnistyi lauantaina 7. syyskuuta 1985 kello7.57 taajuudella 90,5 MHz. Ensimmäisenä äänessä Iso-Heikkilän kaupunginosassa toimineen paikallisradion studiossa oli toimittaja Ari Meriläinen. Avajaispäivän ohjelmassa oli muun muassa päätoimittajan uintitempaus Aurajoen rannalta rannalle. Päivän teema oli sananvapaus ja rohkeus.

Lähetystehoa uunituoreella paikallisradiolla oli vain 100 wattia ja antennikorkeutta merenpinnasta 55 metriä. Lähetin sijaitsi VR:n ratapihan takana Härkämäki-nimisellä nyppylällä. Monosignaali kuului noin 20 kilometrin päähän Turusta.

Radion puolesta ja vastaan

Paikallisradiotoiminta keräsi paljon kehuja, mutta myös epäilijöitä. Murrejuttuja ja kansantanhuja ei kuultukaan vapailla radioaalloilla, vaikka tällaisia toiveita oli esitetty ennakkokeskusteluissa paikallisradioiden ohjelmatarjonnasta. Sen sijaan anglosaksinen musiikki valtasi radioaallot. Ohjelma poikkesi paikallisasemilla Yleisradion kolmen kanavan ohjelmatarjonnasta. Juontaja puhui levyjen päälle, asematunnuksia kuultiin tiuhaan ja uusi ilmiö, radiomainonta herätti huomiota.

Radio mainosmediana oli uusi ja se alkoi houkutella asiakkaita eli mainostajia. Kilpailu oli mainosmarkkinoilla näennäistä, koska TV ei tarjonnut paikallismainontaa ja kilpailevia asemia ei ollut. Tässä poikkeuksen tekivät vain kahden aseman Helsinki ja Kouvola.

Paikallisradio nousi suosiossa Ylen rinnalle ja jopa ohi myös Turussa.

Auran Aaltojen vanha toimitalo

Auran Aallot toimi vuosina 1985-90 kuvassa näkyvän talon lisäsiivessä osoitteessa Ruissalontie 3 (Kuva: Tero Toivonen).

Jokaiselle jotain

Vuodet 1985-88 olivat vahvaa kasvun aikaa Auran Aalloilla. Ohjelmaa lähetettiin aluksi vain aamukahdeksasta puoli yhteentoista ja iltapäivällä kello 15 alkaen pari tuntia. Vuonna 1987 päivätauko lopetettiin ja ohjelma-aika täytettiin muun muassa juonnetulla musiikkiohjelmalla. Lähetykset alkoivat jo aamukuudelta ja päättyivät puoli seitsemän aikaan illalla.

Stereolähetyksiin siirtymiseksi Auran Aallot anoi korotusta antennikorkeuteen ja saikin sen syksyllä -87. Stereoon siirryttiin seuraavana talvena juhlallisesti suoralla raportilla lähetinkopista. Kuuluvuus ei ollut kummoinen Yleisradioon verrattuna, mutta ohjelmisto keräsi suuret kuuntelijajoukot. Suosittuja ohjelmia olivat muun muassa suorat urheiluselostukset, paikallisuutiset ja visailuohjelmat. Myös pienoiskuunnelmia tehtiin tuon ajan radioissa. Auran Aaltojen musiikkitarjonta oli laajaa. Radiolle palkattiin erillinen musiikkitoimittaja valitsemaan soitettavia levyjä ja tekemään levynmyyntilukuihin perustuvaa listaohjelmaa. Nuortenohjelmia tehtiin viikonloppuisin iltamyöhään asti ja yöradio pitkitti juonnettua ohjelma-aikaa viikonlopun aamuyön tunteihin.

Auran Aaltojen arkipäivän ohjelma-aika oli yleensä kello 6-19, mutta kaupunginvaltuuston kokousten radioinnit ja urheilulähetykset tekivät tässä poikkeuksen. Illalla ja yöllä lähetin pidettiin päällä ilman ohjelmalähetyksiä.

Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden lakko pimensi valtiollisen radion ja television lähes kokonaan marraskuussa 1988. Paikallisradioille tämä oli kulta-aikaa. Lähetystunteja lisättiin ja uutisia kuultiin iltamyöhälläkin. Auran Aalloilla illan viimeiset uutiset radioitiin lakon aikana kello 22. Sen jälkeen ohjelma jatkui tauottomalla musiikilla yöhön asti. Lakon päätyttyä iltalähetyksiä ei lopetettu, vaan niistä tuli pysyvä käytäntö.

Kokeilusta yhteistyöhön

Kokeiluna alkanut paikallisradiotoiminta vakinaistettiin kesällä 1987, jolloin kaikki kokeiluasemat saivat kahden vuoden jatkoluvan ja muutama uusikin yrittäjä pääsi ääneen. Varsinais-Suomessa Auran Aallot oli ollut Radio Iniön ohella ainoa paikallisradio. Toimilupakierros toi Lounais-Suomeen kuitenkin uusia asemia. Keväällä 1988 aloittivat Turun saaristossa toiminut Meriradio ja raumalainen Radio Ramona. Näistä Meriradio kuului osittain samalla alueella kuin Auran Aallot. Helsingistä pieneen Velkuan kuntaan 1980-luvun alussa muuttanut toimittaja Jorma Rotko perusti perheyrityksen, joka sai paikallisradioluvan. Auran Aalloille ohjelmaa tehnyt Rotko nimesi asemansa Meriradioksi. Auran Aallot oli saanut kilpailijan. Yhteistyö mainosajan myynnissä lievensi kuitenkin kilpailutilannetta. Meriradio alkoi lisäksi releoida Auran Aaltoja oman ohjelma-aikansa ulkopuolella. Tuohon aikaan toimilupa salli enintään kahden aseman yhteislähetykset.

Mainosmarkoista käytiin syksystä 1987 alkaen kilpailua myös television kanssa. Yleisradion verkossa lähettänyt MTV haali valtakunnallisia mainostajia, mutta vuonna 1986 pääkaupunkiseudulla aloittanut TV3 eli Kolmoskanava sai luvan lähettää alueellisia mainoksia. Turkuun Kolmonen tuli lokakuussa -87. Kanavan aloittamisen vaikutusta radiomainonnan määrään arvioitiin pitkin syksyä. Molemmille sähköisille mainosmedioille riitti kuitenkin asiakkaita.

Rynnäkkö radioaalloille

Auran Aaltojen perustamisen vahvat persoonat, päätoimittaja Markku Heikkilä ja toimituspäällikkö Kaija Väisänen, jättivät työpaikkansa syksyllä 1988 ja perustivat oman yhtiön tarkoituksenaan hakea toimilupaa uudelle radioasemalle. Vuoden 1988 toimilupakierros ei tuonut uusia paikallisradioita Turun seudulle, mutta vuonna 1989 koettiin melkoinen ryntäys radioaalloille. Valtioneuvosto jatkoi kaikkien jo toimineiden paikallisradioiden toimilupia, nyt viidellä vuodella. Uusia asemia saatiin perustaa roppakaupalla eri puolille Suomea. Tähän asti useimmilla paikkakunnilla oli ollut vain yksi paikallisradio. Oulussa toiminnan oli aloittanut vuonna 1988 samalla kertaa kaksi asemaa ja Helsinki oli saanut kolmannen ja neljännen paikallisradionsa. Turussa liikehdintää uusien asemien perustamiseksi koettiin vasta vuonna 1989.

Puheet Auran Aaltojen myymisestä pääosin Turun Sanomien omistamalle Turun Kaapelitelevisio Oy:lle alkoivat jo vuoden 1988 aikana. Näkövammaisten Keskusliitto oli ollut Auran Aaltojen pääomistaja parin vuoden ajan Turun sanomalehtimiesyhdistyksen luovuttua osuudestaan loppuvuonna 1985. Turun Paikallisradiosta tehdyn esisopimuksen mukaan Kaapelitelevisio ostaisi Auran Aalloista 70 prosentin osuuden, loput jäisivät Näkövammaisten Keskusliitolle. Turun Kaapelitelevisio haki samalla itselleen omaa toimilupaa, Auran Aallot jatkolupaa ja muitakin hakijoita oli. Keväällä 1989 luvan Turkuun saivat Auran Aallot, Turun Kaapelitelevisio Oy, Pro Radio Oy ja Turun Lähiradio ry. Pro Radion taustalla oli neljä yksityishenkilöä, kaikki aikanaan Auran Aalloilla työskennelleitä. Lähiradioyhdistyksen tavoite oli luoda Turkuun Helsingin mallin mukainen ei-kaupallinen lähiradio.

Valtioneuvosto hyväksyi varsinaisen toimilupakierroksen jälkeen Auran Aaltojen enemmistön myymisen Turun Kaapelitelevisiolle. Samalla Kaapelitelevisio luopui aiemmin saamastaan radioluvasta. Auran Aaltojen tulevaisuus oli näin vakaammalla pohjalla.

Uusi isäntä ja uudet haastajat

Kesällä 1989 Auran Aalloilla laajennettiin ohjelmatuotantoa. Juonnettu yöradio ulottui myös arkiöihin, aamun tunnit täytettiin satelliitilla vastaanotetulla Radio Luxembourgin musiikkiohjelmalla ja uutisia luettiin myös puolenyön aikaan. BBC suomenkieliset iltauutiset välitettiin turkulaiskuuntelijoille viikon jokaisena päivänä. Henkilökuntaa palkattiin lisää ja ohjelmisto pidettiin monipuolisena. Uusina radioääninä aloittivat muun muassa Antti Korhonen, Jussu Pöyhönen, Heikki Hilander, Janne Porkka ja Matti Inkinen.

Auran Aalloilta kuultiin paljon paikallisuutisia, urheilua, nuortenohjelmia ja suoria musiikkilähetyksiä. Pari vuotta aiemmin hankittu ulkolähetysauto oli tuttu näky Turun seudun tapahtumissa. Yhteistyö Meriradion kanssa jatkui, vaikka velkualaisasemalla menikin taloudellisesti huonosti.

Kesä ja syksy 1989 toi Turkuun ensi kerran uuden kilpailutilanteen radioaalloille. Kaupungissa alkoi kuulua kaksi kaupallista radiota, kun syyskuun alussa toimintansa aloitti Pro Radion omistama Radio Sata. Radio Sata nojasi vahvasti Auran Aalloilta tuttuihin radioääniin etunenässä Markku Heikkilä ja Kaija Väisänen. Tekniikan asemalle toimitti yksi omistajista, Auran Aaltojen alkuaikojen studiopäällikkö Markku Ahto. Radio Sadan toimitusjohtaja Arto Mäkinen oli hankkinut kannuksensa tekemällä mainoksia Auran Aalloille.

Radio Sata erottui Auran Aalloista erilaisella musiikkitarjonnallaan. Auran Aallot oli nuorekkaampi, kun taas Radio Sata soitti vanhoja klassikoita aina 1950-luvulta alkaen. Sata haki kohdeyleisökseen varttuneempia kuuntelijoita. Auran Aallot oli nuorten ja nuorten aikuisten suosikki. Yleisradion kanavauudistuksesta oli vasta hahmotelma, mutta käytännössä Yleisradio kuului Turussa vain neljällä yleisohjelmakanavalla. Kohderyhmäajattelu oli kuitenkin luotu ja sitä toteutettiin paikallisradioissa myöhemmin 1990-luvulla.

Varsinais-Suomessa uusia paikallisradioita olivat vuonna 1989 Uudenkaupungin Radio UBC ja Salon Radio Suomen Salo. Turun Lähiradioyhdistyksen vasemmistoa lähellä ollut Radio Robin Hood putkahti eetteriin vapunaattona 1990.


Osa 2: Yle vastaa kilpailuun

Auran Aallot -logoPaikallisradiot olivat kasvattaneet radionkuuntelijoiden kokonaismäärää vuoteen 1985 verrattuna. Samalla kun radiota kuuntelevia oli yhä enemmän, jäi Yleisradio rannalle soittelemaan. Paikallisradiot ajoivat Ylen kuuntelijalukujen ohi useilla paikkakunnilla, eikä kehitys ollut Turussakaan muusta maasta poikkeava. Yleisradio esitti oman vastaiskunsa uudistumalla kesäkuussa 1990. Kulttuuripainotteinen Ylen Ykkönen säilytti vanhan yleisohjelmasta tutun linjansa puhe- ja erikoismusiikkikanavana. Uusi tulokas oli Yleisradion kakkosverkon perinyt Radiomafia. Nuorille suunnattu kanava löysi pian yleisönsä.

Toinen uusi valtakunnallinen kanava, Radio Suomi, rakennettiin samana vuonna valmistuneeseen valtakunnalliseen kolmanteen ULA-verkkoon. Maakuntaradiot, Turussa Turun radio, sisällytettiin Radio Suomeen. Ruotsinkielinen Riksradion jatkoi yleiskanavana. Turussa alkoi kuulua myös ruotsinkielinen alueradio Radio Åboland.

Kanavauudistus lisäsi Yleisradion kuuntelijaosuutta merkittävästi. Moni paikallisradiota aiemmin kuunnellut vaihtoi uudistuneen Ylen aalloille. Vielä 1980-luvulla oltiin kanavauskollisempia kuin 1990-luvulla tästä päivästä puhumattakaan. Turkulaiset paikallisradiot kestivät Ylen uudistusmielialan valtakunnallisessa vertailussa hyvin. Radio Sata oli kovassa kasvussa, Auran Aallot pyrki pitämään asemansa kaupungin ykkösradiona.

Tekniikka oli kehittymässä kohti automatisointia. Radio Sata soitti osan musiikistaan tietokoneohjatulla jukeboksilla, johon mahtui kymmeniä cd-levyjä. CD-tekniikka oli otettu käyttöön Auran Aalloilla paria vuotta aiemmin, vaikka vinyylilevyjä soitettiin yhä paljon. Auran Aallot laajensi teknistä valmiuttaan siirtyessään uusiin toimitiloihin Wärtsilän entiseen telakkakonttoriin Valkoiseen taloon Aurajoen rannalle syksyllä 1990. Studiot olivat tilavampia kuin vanhassa toimitalossa.

Auran Aaltojen Iso-Heikkilässä sijainnut lähetin siirrettiin Turun Luolavuoreen ja samalla lähetysteho korotettiin 200 wattiin. Molemmat Turun kaupalliset radiot toimivat näin samasta lähetysantennista, joka oli 125 metrin korkeudessa merenpinnasta. Auran Aaltojen kuuluvuussäde kasvoi 30 kilometristä 60 kilometriin.

Ketjutuksen esiaste

Velkualla toiminut Saaristomeren Paikallisradio Oy eli Meriradio haettiin konkurssiin keväällä 1990. Meriradio jatkoi toimintaansa Auran Aalloilla aiemmin toimittajana työskennelleen yliperämies Tauno Vintolan omistuksessa. Yhteistyö Auran Aaltojen kanssa päättyi vähitellen Meriradion muutettua Naantaliin. Kilpailutilanne Turussa muuttui, kun kotimaista musiikkia soittanut Meriradio sai tehokkaamman lähettimen Turun saaristoon ja alkoi kuulua Turun seudulla.

Auran Aallot alkoi tehdä yhteistyötä helsinkiläisen Radio Ykkösen ja tamperelaisen Radio Sataplussan kanssa syksyllä 1991. Ohjelmayhteistyö oli nimeltään Radio Ruuhkasuomi ja se yhdisti niin sanotun Kärkikolmion kaupunkien radiot. Yhteistä ohjelmaa kuultiin kaikkien kolmen taajuudelta muutama tunti arkisin. Auran Aallot sai muun muassa uutisensa Radio Ykköseltä. Kolmen radion yhteislähetykset olivat sallittuja, mutta paikallisradioiden piti silti tuottaa suurin osa ohjelmistaan itse. Radio Ruuhkasuomi kuului Auran Aalloilla kevääseen 1993 asti.

Keskustelu valtakunnallisesta mainosradiosta otti myös ensi askeliaan 1990-luvun alussa. Radio City ilmaisi halukkuutensa laajentua valtakunnalliseksi. Samanlaisia suunnitelmia oli Radio Ykkösellä, joka oli maamme suurin paikallisradio. Turussa pyrittiin sen sijaan kuulumaan paremmin omassa maakunnassa. Radio UBC, joka oli vaihtanut nimensä Radio Majakaksi, alkoi välittää Auran Aaltojen urheiluohjelmia Uudenkaupungin seudulle. Radio Suomen Salo puolestaan lähetti urheilun lisäksi myös muuta Auran Aaltojen tuottamaa ohjelmaa Salon seudun kuuntelijoille. Salon paikallisradiolla oli osittain sama omistus kuin Auran Aalloilla.

Auran Aallot havitteli Turkuun omaa nuorisoradiota keväällä 1993. Toimilupaa ei kuitenkaan myönnetty.

Gramex iskee

Taloudellinen tilanne synkkeni nopeasti 1990-luvun alussa. Yritykset irtisanoivat työntekijöitään, konkurssit yleistyivät ja koko Suomella meni huonosti. Taloudellinen epävakaus pakotti monet yritykset harkitsemaan tarkkaan markkinointiin varaamiensa varojen käyttöä. Kaupallinen radio kärsi mainostajien vähenemisestä ja tulojen laskusta.

Uutena peikkona putkahti esiin talvella 1993 tekijänoikeusjärjestö Gramex, joka esitti paikallisradioille ison laskun maksamattomista tekijänoikeusmaksuista. Yhteissumma oli korkoineen reilut 13 miljoonaa markkaa. Jupakka johti juurensa vuoteen 1987, jolloin iso osa paikallisradiosta päätti jättää Gramex-maksut maksamatta vedoten niiden kohtuuttomaan hintaan verrattuna valtakunnalliselta radiolta perittyihin maksuihin. Välimiesoikeus katsoi kuitenkin tammikuussa 1993, että radioiden oli maksettava rästiin jääneet maksunsa korkoineen.

Auran Aallot oli Gramexin suurimpana velallisena jättänyt maksuja suorittamatta reilun 3 miljoonan markan edestä. Gramex vaati maksujen suorittamista konkurssin uhalla. Auran Aallot hakeutui puolestaan yrityssaneeraukseen kesällä 1993. Kuluja pienennettiin irtisanomalla osa toimituksesta ja lomauttamalla loput viikoksi. Yrityssaneeraushakemus hylättiin ja konkurssiuhka muuttui todelliseksi elokuussa 1993.

TS pelastajana

Auran Aaltojen omistuksesta käytiin tiiviitä neuvotteluja konkurssin välttämiseksi. Sosiaalidemokraattista Turun Päivälehteä kustantanut Lounais-Suomen Kirjapaino Oy oli halukas ostamaan Turun Paikallisradiosta 51 prosentin osuuden. Samalla Turun Kaapelitelevision omistus olisi pienentynyt 19 prosenttiin. Vajaa kolmannes Turun Paikallisradiosta olisi jäänyt Näkövammaisten Keskusliitolle. Päivälehti omisti ennestään osuuden Auran Aalloista Kaapelitelevision kautta.

Omistusneuvotteluissa oli mukana myös sosiaalidemokraattinen Suomen Viestintärahoitus Oy, mutta se vetäytyi hankkeesta. Julkisuudessa liikkui huhuja myös Radio Sadan ja Auran Aaltojen yhdistämisestä kahdeksi eri ohjelmakanavaksi. Lopulta myös Turun Päivälehti lopetti neuvottelut Auran Aaltojen ostamisesta.

Aluksi radion ostamiseen nuivasti suhtautunut TS-Yhtymä hankki radion enemmistön itselleen. Turun Kaapelitelevision osuudeksi jäi 19%, Näkövammaisten 30%. Uusia omistajia olivat TS:n tytäryhtiöt Turun Tietojakelu ja Turun Tietotarjonta. Auran Aaltojen toiminta oli pelastettu ja Gramex veti konkurssihakemuksensa pois oikeudesta. Rästimaksut luvattiin suorittaa nopealla aikataululla.

Vaikka taloudellinen tilanne oli Auran Aalloilla tiukka, pystyi radio silti laajentamaan kuuluvuusaluettaan Uuteenkaupunkiin. Radio Majakka –nimellä toiminut Vakka-Suomen Paikallisradio Oy oli lopettanut toimintansa konkurssiin syksyllä 1992. Radion taajuus 97,5 MHz siirtyi Auran Aalloille toukokuussa 1993. Käytössä oli 100-wattinen lähetin, jonka kuuluvuussäde kantoi Uudestakaupungista Laitilaan, Raumalle ja Kustaviin. Omaa ohjelmaa ei alilähettimen kautta lähetetty kuitenkaan vuoden 1993 aikana.

Vakka-Suomen oma ääni

Huhtikuussa 1994 alkoi Uudenkaupungin ympäristössä kuulua oma paikallisohjelma. Radio Auran Aaltojen taajuudella lähetettiin paikallista ohjelmaa arkisin ja viikonloppuisin noin neljä tuntia päivässä. Radion nimenä oli 97,5 Vakka-Suomi. Sen toimitus oli pääosin sama kuin konkurssin tehneessä Radio Majakassa. Radioääninä olivat muun muassa nykyisin valtakunnallisilla kanavilla työskentelevät Sami Kuronen, Mikko Koivusipilä ja Jami Liukkonen. Vakka-Suomen pienoismaakunta katettiin hädin tuskin pienellä 100 watin monolähettimellä, mutta mainostajia saatiin silti houkuteltua uudelle paikallistaajuudelle. Oman ohjelma-ajan ulkopuolella 97,5 Vakka-Suomi lähetti Auran Aaltojen ohjelmaa. Paikallisaseman kautta kuultiin jälleen koripalloselostuksia, joihin jo Radio UBC / Majakka oli erikoistunut.

AA_UKI_975_pieni

Auran Aallot laajeni Vakka-Suomeen keväällä 1993. Kuvassa Uudenkaupungin Ketunkallion radiomasto, jossa Aaltojen lähetin sijaitsi vuoteen 1998 asti (Kuva: Tero Toivonen).

Paikallislähetykset päättyivät kesällä 1998, kun Auran Aallot siirtyi Vakka-Suomessa uudelle taajuudelle 100,9 MHz.

Vuosi 1994 oli käänteentekevä turkulaisessa radiokentässä. Kaupungin suosituimmaksi radioksi kasvanut Radio Sata vaihtoi omistajaa, kun monikansallinen SBS osti radion toimilupayhtiö Pro Radio Oy:n. Auran Aaltojen omistus puolestaan pysyi yhä vakaammin turkulaisilla, kun uutena osakkaana oli Turun Palloseuran Jääkiekko ry. kymmenyksen osuudella. Näkövammaisten Keskusliitto oli vähitellen luopumassa radion omistuksesta.


Osa 3: Erikoisradioiden esiinmarssi

Valtakunnallisen radion perustaminen jumiutui poliittisessa päätöskoneistossa, eikä toimilupaa myönnetty vuoden 1994 aikana. Sen sijaan useilla paikkakunnilla samaa ohjelmaa lähettävien erikoisradioiden toiminta sallittiin. Radio Sadan perustajat olivat vahvasti mukana hankkeessa saada nuorisoradio kuulumaan neljällä suurimmalla paikkakunnalla. Samat omistajat olivat aiemmin perustaneet Helsinkiin klassista musiikkia soittaneen Classic Radion. Brittiläiselle yhtiölle siirtynyt Classic Radio oli Suomen ensimmäinen erikoisradio. Classic FM –nimiseksi muuttunut asema avasi lähettimensä Turussa lokakuussa 1994. Seuraavana keväänä kilpailu nuorista kuuntelijoista kiristyi Turussa, kun Kiss FM aloitti toimintansa. Muita toimintapaikkakuntia uudella nuorisoradiolla olivat Helsinki, Tampere ja Oulu.

Turussa toimi vuoden 1995 kesällä kolme paikallisradiota, viisi Yleisradion kanavaa ja kaksi erikoisradiota. Naantalilainen Meriradio lisäsi kilpailua Turun seudulla ja Saaristomerellä. Raumalainen Radio Ramona tavoitteli kuuntelijoita Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Uusia kilpailijoita oli vielä luvassa.

Uutisradio puskee eetteriin

Kilpailu valtakunnallisesta mainosradiosta päättyi vuonna 1996 Oy Suomen Uutisradio Ab:n voittoon. MTV-konserniin kuulunut yhtiö lupasi aloittaa uutisiin keskittyneen radiokanavan, jossa mainonta olisi valtakunnallista. Paikallisradioille oli valtakunnallisella mainonnalla kasvava merkitys, ja siksi uuden radion pelättiin kaatavan useita paikallisradioita.

Uuden valtakunnallisen radion nimeksi tuli Radio Nova. Se toimi Yleisradion verkossa voimakastehoisilla lähettimillä. Turussa taajuudeksi tuli 103,9 MHz 50 kilowatin teholla. Ohjelma kuului koko maakunnassa.

Kuuluvuus parani myös Auran Aalloilla. Loimaa liitettiin Auran Aaltojen kuuluvuusalueeseen omalla taajuudella 95,3 MHz. 500-wattinen lähetin sijaitsi Mellilässä ja sen kautta kuultiin samaa ohjelmaa kuin Turun taajuudella 90,5 MHz. Turkuun valmistui uusi paikallisradiomasto talvella 1997. Kiss FM, Auran Aallot ja Radio Sata siirsivät lähettimensä Topinojalla sijainneeseen mastoon. Antennikorkeus ei muuttunut verrattuna vanhaan lähetysmastoon, mutta tehoa radiot saivat lisää, ensin 500 wattiin ja myöhemmin 1000 wattiin.

Radio Nova nousi varsin nopeasti kuunnelluksi kanavaksi Turussa. Radio Sata oli kuuntelijamäärissä hitusen Auran Aaltojen edellä ja myös Kiss FM oli parantanut asemiaan. Ylellekin riitti yleisöä, vaikka kilpailu oli koko ajan kiristynyt.


Radio Auran Aaltojen studio on näkyvällä paikalla Turun keskustassa. Juuri näkyvyydellä on merkitystä kymmenien radiotaajuuksien viidakossa (Kuva: Tero Toivonen).

Erikoisradioiden aloittaessa alkoi uusi termi formaattiradio esiintyä julkisuudessa. Tietyntyyppistä ohjelmaa tietyntyyppiselle yleisölle tarjoavia formaattiradiota olivat Classic FM ja Kiss FM. Nova pyrki löytämään yleisönsä nuorista aikuisista ja kolmekymppisistä, Sata tavoitteli yli 25-vuotiaita iskelmä- ja pop-musiikillaan. Auran Aaltojen kohdeyleisö oli 25-55 -vuotiaat. Meriradio oli varttuneempien suosikki, vaikka aseman todellisesta kuuntelijamäärää ei tarkkaan tiedetty. Asema ei ollut mukana kuuntelijatutkimuksissa.

Oman lisänsä kovenevaan kilpailuun yleisöistä toi syksyllä 1997 uusi tv-kanava Nelonen, joka MTV3:n tapaan lähetti paikallisia mainoksia.

Taajuudet tukkoon

Paikallisradiotoiminta oli saanut 1990-luvun puolivälin jälkeen rinnalleen ensin erikoisradiot ja sitten valtakunnallisen mainosradion. Paikallisasemien toimilupaehtoja oli asteittain kevennetty alkuaikojen tarkasta kontrollista. Asemakohtaiset kuuntelijamäärät olivat laskeneet, kun kanavasurffailu yleistyi. Radiot alkoivat kuulostaa yhä enemmän toistensa kopioilta, kun musiikki nousi yhä tärkeämmäksi kilpailuvaltiksi. Mainosmarkat olivat tiukassa, kun mainostajat valitsivat yhä tarkemmin mainosmediansa. Internet alkoi tehdä tuloaan, television ohjelmatuotanto oli lisääntynyt ja valtakunnallinen radio kiinnosti yhä useampia.

Auran Aallot oli lopettanut paikallislähetykset Uudessakaupungissa kesällä 1998 ja keskittyi yhteen ohjelmavirtaan kolmen lähettimen verkossaan. Salon paikallisradio välitti yhä Auran Aaltojen kiekkoselostuksia, mutta muuten yhteistyö oli vähäistä. Teknisiä uudistuksia Auran Aalloilla olivat 1990-luvun lopulla muun muassa siirtyminen Windows-pohjaiseen lähetysjärjestelmään ja musiikin soittamiseen tietokoneen kovalevyltä sekä RDS-järjestelmän käyttöönotto lähettimillä. Musiikkilinjaa tarkistettiin ja yleisöä tavoiteltiin ikäryhmässä 25-45 -vuotiaat.

Huhtikuussa 1999 jysähti melkoinen uutispommi Meriradion kuuntelijoille. Aseman lähetystaajuus 89,0 MHz siirtyisi kesällä Turun Paikallisradio Oy:n käyttöön. Pienen naantalilaisradion ohjelmisto muuttui yhdestä iskusta puolustuspuheeksi oman toiminnan jatkamiseksi. Meriradion taloudelliset epäselvyydet estivät liikenneministeriön mukaan toimiluvan uusimisen ja taajuus myönnettiin siksi toiselle hakijalle. Turun Paikallisradio Oy aikoi perustaa kotimaista iskelmää soittavan radioaseman uudelle taajuudelleen. Se toimisi Auran Aaltojen kakkoskanavana. Hanke toteutui lopulta heinäkuun alussa 1999, kun korkein hallinto-oikeus oli hylännyt Meriradion valituksen liikenneministeriön lupakäsittelystä. Auran Aaltojen kakkoskanava sai nimekseen Kesäradio 89 ja siitä tuli myöhemmin Radio Majakka.

Varsinais-Suomessa kilpailua kiristi Radio Sadan levittäytyminen Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen alueille uusilla lähettimillään. Uudenkaupungin taajuudeksi tuli 97,5 MHz, joka oli ennen ollut käytössä Auran Aalloilla.

Turussa taajuudet alkoivat täyttyä. Kansainväliset yhtiöt hankkivat omistusta suomalaisradioissa. Turkuun luvan 1999 saanut Star FM kuulosti melko lailla samanlaiselta kuin Auran Aallot, ranskalaisomisteinen NRJ kilpaili lähinnä Radiomafian ja Kiss FM:n kanssa ja aiemmin Radio Sadan ja Kiss FM:n ostanut SBS sai luvan uudelle iskelmäkanavalle. Kristillinen Radio Dei sai myös  laajentua Turkuun. Dei ja NRJ lähettivät paikallismainoksia, muut uudet tulokkaat olivat puhtaasti erikoisradioita. SBS:n toimilupa myönnettiin Korppooseen, mutta varsin pian tuli selväksi aseman pyrkimykset Turun mainosmarkkinoille.

Topinojan radiomasto Orikedon kaupunginosassa Turussa kohoaa Pitkäsaari-nimisen mäen laelta (Kuva: Tero Toivonen).

Yleisradio oli avannut korkeakoulujen opetus- ja kulttuuriradio Auroran vanhalle Turun radion taajuudelle 96,7 MHz. Ruotsinkielisiä ohjelmaverkkoja järjesteltiin uudelleen Radio Extremiksi ja Radio Vegaksi. Ylellä oli Turussa vuonna 1999 kuusi kanavaa.

Kun SBS oli avannut oman Iskelmäradionsa lähettimen Turun saaristossa, Turussa kuului kesällä 2000 peräti 17 radiokanavaa.

Vuosien 2000-2001 aikana taajuuksille tulivat uusina asemina Suomen ensimmäinen urheiluradio Sport FM, jazzin erikoiskanava Groove FM ja Janton-viestintäkonsernin Sävelradio. Naantalissa toimi kesän 2001 ajan tilapäinen Aurinkoradio.

Dramatiikkaa Turun radioaalloilla koettiin elokuussa 2000. Topinojan radiomaston laitekopissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes kaikki lähetinlaitteet. Muun muassa Auran Aallot vaikeni hetkeksi, mutta radio palasi ääneen muutaman tunnin katkoksen jälkeen varajärjestelmällä. Auran Aaltojen toimitalon katolle asennettiin pienitehoinen lähetin, jolla pystyttiin kattamaan kaupungin ydinkeskusta. Seuraavana aamuna Topinojan mastolle saatiin väliaikainen laitetila, josta mastoa käyttäneet radioasemat pääsivät jatkamaan lähetyksiään.

Muuttoa ja muutoksia

Radiomaailmassa oli tapahtunut lyhyessä ajassa paljon. Päivän sana oli valtakunnallistuminen eli asemien ketjuuntuminen. Radio Novan kilpailijaksi haluttiin luoda vahva myyntiyhteistyökuvio, jossa ohjelmisto yhtenäistettäisiin ja parannettaisiin kuuntelijalukuja. Novan ohella uudet erikoisradiot olivat vieneet kuuntelijoita ja mainostajia paikallisradioilta.

Radio Plus syntyi kesällä 1999, kun toistakymmentä paikallisradiota yhtenäisti soittolistansa ja äänimaisemansa. Yhteistyö takasi ketjun asemille paremmat mahdollisuudet mainosmarkkinoilla. Uutiset toimitettiin Jyväskylässä, musiikki valittiin Helsingissä ja vain juonnot tehtiin paikallisesti. Joillakin radioilla tästäkin lähes luovuttiin. Turussa Auran Aallot muutti nimensä Radio Plus Auran Aalloiksi. Juontajia päivälähetyksissä oli kaksi ja viikonlopuissa yksi. Jonkin verran kuultiin myös ketjuohjelmaa, varsinkin arkisin keskipäivällä. Radio Majakka jatkoi omalla musiikkilinjallaan, mutta sekin imuroi uutisensa Radio Plus Jyväskylän serveriltä.

Plus ei lopulta ollut paikallisradioiden pelastus vaan turmio. Helsingin, Vaasan, Hämeenlinnan ja Jyväskylän Plus-asemat kaatuivat vuodenvaihteessa 2000-2001, Vaasassa tosin toiminta jatkui katkoksetta uuden omistajan nimissä. Auran Aallot palasi käyttämään vanhaa nimeään ja tarkensi soittolistaansa, joka jatkossa laadittiin Turussa. Formaatiksi tuli Hot-AC. Omistus oli koko Plus-ketjutuksen ajan pysynyt Turun Sanomia julkaisevalla TS-Yhtymällä. Myös Radio Majakka jatkoi toimintaansa normaalisti.

Turun Paikallisradio Oy muutti uusiin toimitiloihin kaupungin keskustaan kesällä 2001. Radioille rakennettiin näyteikkunastudio kahden kadun kulmaukseen. Samaan kiinteistöön muuttivat myös ilmaisjakelulehti Aamuset ja radiomainosyhtiö Äänimaa.

Auran Aallot ja Radio Majakka avasivat nettisivunsa Turun Messujen yhteydessä 2001.

Twitter

Facebook-ryhmä