Ei-kaupallinen radio, epäkaupallinen radio, yhteisöradio, lähiradio, harrasteradio. Vaihtoehtoja kaupallisen radiotoiminnan vastakohdalle on, ja kukin voi valita parhaan sanan kuvaamaan tätä vapaaehtoisuuteen perustuvaa radiotoimintaa. Yhteisöradiossa ohjelmatekijät ovat pääasiassa harrastajia, mutta radion pyörittämisessä on myös palkattua väkeä. Suomessa tämä radiomalli on viime vuosina elänyt värikästä elämää.

Radio Inarin yli 30 vuotta jatkunut historia päättyi syyskuun lopussa. Inarin kunnan nuorten työpajatoimintaan liittynyt paikallisradio ei enää jaksanut kantaa. Toimintaa pyöritettiin reilun vuoden ajan vapaaehtoisvoimin, kun työpajatoiminnan kirjoa laajennettiin ja henkilökunnan osaamisaluetta suurennettiin. Enää ei riittänyt henkilöstöä pelkän radion pyörittämiseen – eikä nuoria tekijöitäkään tahtonut löytyä.

Varmasti Radio Inarin luopumisen taustalla on muitakin seikkoja, mutta edellä kuvailtu kiteyttää dilemman, miten tuottaa radiolähetyksiä säännöllisesti.

***

Aikoinaan, vielä 20 vuotta sitten, Suomessa on runsaasti ei-kaupallisia radioasemia, jotka olivat käytännössä yhteisöradioita. Niissä lähettivät ohjelmiaan sekä yksittäiset ohjelmantekijät että järjestöt ja yhdistykset. Vielä on tällaistakin radiotoimintaa, sillä Helsingin Lähiradio on yhä voimissaan. Vastikään uusiin tiloihin muuttanut helsinkiläisradio on pysynyt pinnalla, eikä sillä liene ollut pulaa vapaaehtoisista radiotoimittajista.

Muualla Suomessa tilanne on elänyt värikkäitä vaiheita. Turkulaisen Radio Robin Hoodin tarina päättyi ikävästi parisen vuotta sitten, kun maksukyky ei enää riittänyt. Ohjelmantekijöitä olisi ollut tarpeeksi, mutta FM-lähetyksiin ei enää ollut rahaa. Ja ilmeisesti nettiradio ei tullut kysymykseenkään.

***

Juuri niin: nettiradio. Pitääkö yhteisöradion olla FM-taajuudella lähettävä vai kelpaako myös nettiradiotoiminta. Sellainen oli Radio Inari ja samaa toteutti loppuun asti Tornion Radio Pro. Tai puhumattakaan lukuisista netissä lähettävistä pikkuradioista. Ne elävät omaa elämäänsä, osa niistä hyvinkin pitkällä historialla. Yhteisöradio Hear on yksi tällainen pienen piirin kiinnostava kokonaisuus, joka on jatkanut linjallaan vuosikausia.

***

Entä sitten lyhytaalloilla viime vuosina tapahtunut piristyminen? Yhteisöllisyyttä on havaittavissa, sillä kenellekään lyhytaaltoradiota pyörittävälle ei makseta hommasta mitään ja ohjelmantekijät tekevät sisältöä rakkaudesta lajiin. Tässä genressä ei ole lainkaan niin synkkä tulevaisuusvisio, vaikka nettiradion tavoin lyhytaaltoradiotoiminnassa liikutaan syvällä marginaalissa. Radio sekin on, kuunnelkaapa vaikka joskus vertailun vuoksi.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja