”Siperian sulatus alkaa. Radionkuuntelijoiden ei enää tarvitse kääntää aivoja pois päältä viikonlopuksi.” Näin tiivistää City-lehti (Turku) numerossaan 5/1990. Uusi kolmen kaupunkiseudun Viikonloppuradio on aloittamassa toimintaansa.

Cityn haastattelussa Viikonloppuradion koordinaattori, pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Kari Purssila kuvailee uuden viikonloppuohjelmiston suuntautuvan aikuisväestölle eli nuorille aikuisille ja keski-ikäisille, joilla on halua käyttää vapaa-aikaansa laadukkaaseen ohjelmasisältöön. Purssila kertoo, miten tutkijat ovat alkaneet puhua uudesta keskiluokasta, joka on niin kriittistä, että sitä ei voi huijata.

– Tähän asti kaupalliset radiot ovat satsanneet arkipäiviin ja viikonloppu on leimautunut toiminnalliseksi Siperiaksi: ohjelmien uusintoja, musiikkia ja urheilua, harjoittelevia tiskijukkia, Purssila tokaisee City-lehdessä.

Purssila peräänkuuluttaa uudelta Viikonloppuradiolta live-mentaliteettia, jossa siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita ja juontajien yhteispeli on saumaton.

Kärkikaupunkien kolmen kimppa

Vappuna aloittavassa Viikonloppuradiossa ovat mukana Turun Radio Sata, Helsingin Radio Syke ja Radio Tampere. Ohjelmistoa tuotetaan yhteistyöllä, mutta mainokset ja uutiset ovat paikallisia. Lehtijutussa kerrotaan, että Turku on lähetysten koordinointipaikka ja sieltä myös tapahtuu ohjelman lähetys.

Purssilan mukaan Radio Sata on jopa ohittanut vanhempaa kilpailijaansa Auran Aaltoja arkiaamujen kuuntelijaluvuissa kuunteluhuippujen aikaan kello 9 ja kello 12.

Uusi Viikonloppuradio kuuluu lauantaisin kello 8-24 ja sunnuntaisin kello 9-21, kerrotaan Cityn artikkelin lopussa.

Taustatietoa artikkeliin

Kaupallisen radiotoiminnan alkuvuosina toimilupaehtoja oli lievennetty siten, että enintään 25 prosenttia paikallisradioiden ohjelma-ajasta sai olla muuta kuin radioaseman omaa tuotantoa. Kolmen paikallisradion yhteislähetykset oli myös sallittu.

Viikonloppuradiota koordinoi Yleisradiosta Radio Sataan siirtynyt toimittaja, kulttuurivaikuttaja Kari Purssila (1948-2024). Viikonloppuradiossa olivat mukana alun perin Radio Sata, Radio Tampere ja Radio Syke. Koelähetys kuultiin 21.4.1990 ja vakituiset lähetykset alkoivat seuraavana viikonloppuna.

Radio Sykkeessä koettiin, että yhtyeisohjelmisto ei sittenkään vastaa aseman kuuntelijoiden tottumuksia, joten asema jättäytyi pois yhteistyöstä jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Tilalle pääkaupunkiseudulta tuli Espoon Radio West, jonka kohderyhmä oli samantyyppinen kuin Turun ja Tampereen yhteistyöradioiden.

Ohjelmistossa on runsaasti suoria lähetyksiä, joista suosituksi osoittautui Radio Westin lauantaiaamujen Miehet kitaroineen -ohjelma, jossa yhtenä kuuntelijatoiveita toteuttaneista live-esiintyjistä oli Petri Hohenthal. Viikonloppuradio lähetti myös musiikin erikoisohjelmia, kuten kantria sekä henkilöhaastatteluja. Uutiset olivat paikallisia, ja lauantain ja sunnuntain aikana oli myös muita kaupunkikohtaisia osuuksia.

Viikonloppuradio loppui jo joulukuussa 1990. Perusteluiksi kerrottiin, että uutiskynnys kolmen alueen yhteislähetyksessä nousi niin korkeaksi, että paikalliset pienet tapahtumat jäivät varjoon. Viikonloppuradiossa mukana olleista radioasemista Radio Syke ajautui konkurssiin syyskuussa 1990 ja Radio West tammikuussa 1991.

Viikonloppuradio oli ensimmäinen pitkäaikainen yhteistyökuvio Suomessa, vaikka paikallisradioilla olikin ollut toimilupaehtojen mukaisesti yksittäisiä yhteislähetyksiä. Kolmen radioaseman studiot yhdistettiin Posti- ja Telelaitoksen digikaapelilla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Turkulainen 7.10.1990, Turun Sanomat 29.12.1990.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

””Jos olet 15-30 -vuotias turkulainen nuori ja pidät musiikista, väännä radio perjantaina taajuudelle 93,4. Zoom FM lähettää ohjelmaa viikonloppuisin perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan. Se kuuluu noin 5-8 kilometrin alueella Turun keskustan ympärillä.” Näin kirjoitetaan TS Treffi -liitteessä 1.10.2008. Turussa on juuri aloittamassa uusi nuorille suunnattu viikonloppuradio.

Artikkelissa Turun Paikallisradio Oy:n ohjelmapäällikkö Harri Kujala kuvailee uuden radiokanavan olevan YleX-tyyppisen, mutta paikallisena versiona ja enemmän indie-painotuksella, sillä nuorille suunnattu paikallisradio Turusta puuttuu. Juonnettua lähetystä on siis tulossa ja studioon kutsutaan silloin tällöin myös musiikkivieraita.

– Tulemme nostamaan vahvasti paikallista musiikkia. Sellaisia tuoreita turkulaisbändejä, joita ei varmasti kuule vielä millään isoilla kanavilla. Suunnitteilla on myös oma Turku Indie Top 10 -lista, Kujala hahmottelee TS Treffin artikkelissa vuonna 2008.

Ohjelmantekijöinä jutussa mainitaan parikymmentä Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijaa. Lisäksi Turku TV:n nuortenohjelma Into!:n juontajapari Eero Karisalmi ja Iriz Silander saavat oman ohjelmapaikan Zoom FM:llä.

TS Treffin jutussa haastatellaan myös Zoom FM:n ensimmäisen lähetyksen juontajia Henna-Riikka Huttusta ja Sonja Hyppästä, jotka myöntävät, että tuleva lähetys jännittää, mutta samalla muistuttavat, että heidän kemiansa toimii hyvin yhteen. Kaksikolla on kokemusta DIAKin nettiradio Tutkasta.

– Viikonloppuna kaupungissa tapahtuu eniten ja me voimme vinkata tuoreeltaan erilaisiin tapahtumiin, aina keikoista näyttelyihin, Huttunen toteaa.

Taustatietoa artikkeliin

Viestintävirasto myönsi vielä 2010-luvulla lyhytaikaisia radiolupia, joilla lähetystoimintaa voitiin harjoittaa vaikka läpi vuoden. Luvat olivat voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan, mutta mikäli paikkakunnalla ei ollut muuta tarvetta taajuudelle, voitiin lupakausia hyvinkin ketjuttaa vaikka koko vuoden kestäväksi radiotoiminnaksi. Sittemmin lyhytaikaisten lupien käytänteitä on muutettu, eikä lupien pitämistä samalla toimijalla sallita ilman parin kuukauden lähetystaukoa.

Perusajatus nuorisoradion perustamiseksi Turkuun kyti jo 1990-luvun alussa, jolloin Radio Auran Aaltojen tekniikkaa ja studioita oltaisiin käytetty uuden nuorille suunnatun kanavan tekemisessä. Lama ja muuttuneet radiomarkkinat kuitenkin viivästyttivät Turun Paikallisradion eli Auran Aaltojen suunnitelmia aina vuoteen 2008, jolloin lyhytaikaisella radioluvalla lähettänyt Zoom FM aloitti. Ensimmäinen lähetys kuultiin perjantaina 1.10.2008 ja aluksi radioasemaa voitiin kuulla viikonloppuisin. Myöhemmin toiminta laajeni muillekin viikonpäiville.

Zoom FM:n lähetysteho oli 50 wattia ja se kuului Auran Aaltojen toimitalon katolle asennetusta antennista noin 10-15 kilometrin säteellä. Nettilähetyksiä ei ollut, vaikka nettiradio oli jo yleistymässä kaupallisilla radioasemilla.

Zoom FM toimi lyhytaikaisilla radioluvilla lähes kolme vuotta. Vuodesta 2012 se lähetti ohjelmistotoimiluvalla taajuudella 99,0 MHz.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

”Kun asiakas vie radiomainoksensa Radio Kolmen Tikkurilan studioon, se singahtaa eetteriin Klaukkalasta parhaimmillaan muutaman minuutin kuluttua. Tämän mahdollistaa ISDN, jonka käyttöönotossa Radio 3 on alansa pioneeri.” Näin todetaan Puhelinlaitosten liiton ammattijulkaisussa Puhelin (numero 3/1995). Jutussa esitellään Nurmijärveltä johdetun paikallisradion uusia tuotantosovelluksia neljän studiopaikkakunnan välillä.

Puhelin-lehden artikkelin mukaan radioyrittäjä Arvo Laitinen pohti parisen vuotta sitten, miten Radio Kolmen toimipisteet saataisiin kytkettyä toimivasti ja edullisesti yhteen. Ratkaisuksi valittiin ISDN-järjestelmä, joka tarjoaa kaksi 64 kilobitin siirtokanavaa liittymää kohti. Helsingin Puhelin Oy (HPY) toimitti yhteydet, ohjelmistot sekä osan tekniikasta, ja verkon oli suunnitellut Datality Oy.

– Samalla iskulla lyötiin kaksi kärpästä: saatiin eri toimipisteiden lähiverkot kytketyiksi yhteen ja ohjelmat sekä mainokset siirretyiksi nopeasti laadun kärsimättä, Laitinen toteaa lehtijutussa.

Lehden artikkelissa mainitaan, että ensimmäinen toimipiste yhdistettiin Klaukkalaan puolitoista vuotta sitten (eli vuonna 1993), mutta pienistä alkuongelmista huolimatta ISDN:n tuomat edut ovat olleet niin suuret, että alkuvaiheen päänsäryt on kannattanut potea.

Digitaalinen tuotantoympäristö

Ohjelmien ja mainosten siirtäminen Klaukkalan päästudiolle tehdään digitaalisesti ja Klaukkalassa tiedostot käsitellään digitaalisessa editointipöydässä. Artikkelissa todetaan, että editoitipöytä on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Modernista ja tulevaisuuteen katsovasta tekniikasta huolimatta Radio Kolme on saavuttanut suosiota musiikkiprofiililla, jossa kotimaisuusaste on sata prosenttia kello 6-10 ja 14-18.

– Kuuntelijamme ovat meille uskollisia keskimäärin yli kolme tuntia päivittäin. Se on selvästi enemmän kuin kilpailijoillamme. Tämä kertoo, että valittu linja on meidän alueellamme oikea, Laitinen kehuu viitaten Kansallisen radiotutkimuksen tuloksiin Puhelin-lehden numerossa 3/1995.

Taustatietoa artikkeliin

Media-alan asiantuntija ja yrittäjä Seppo Sisättö perusti Nurmijärven Klaukkalaan paikallisradioaseman Radio Kolme vuonna 1987. Radio kolmen kuuluvuusalue ulottui Nurmijärven naapurikuntiin pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Sisättö myi radioasemansa useille yrittäjille jo vuoden kuluttua. Yksi ostajista oli Arvo Laitinen.

Radio Kolme ja vantaalainen RadioLohi yhdistyivät vuonna 1989, ja radioasemien tuotantoyhtiöksi tuli Kolmostuotanto Oy. Radio Kolme kuului nyt myös Vantaan Hakunilasta taajuudella 94,9 MHz.

Vuonna 1993 Radio Kolme sai kolmanneksi taajuudeksi Vantaan Kakolanmäeltä lähettäneen 101,8 MHz:n. Taajuus oli tarkoitettu Espooseen, johon myös avattiin toimipiste studioineen. Lopulta Klaukkalan toimituksen lisäksi Radio Kolmella oli studiot Vantaan ja Espoon ohella myös Järvenpäässä.

Aamulehti Yhtymän tytäryhtiö Alexpress Oy osti Radio Kolme Oy:n osakkeet tammikuussa 1996 ja sai valtioneuvostolta luvan laajentaa Radio Kolmen kuuluvuusaluetta Helsinkiin. Aluksi lähetykset tehtiin vanhassa paikassa Klaukkalassa, mutta lopulta asema muutti Yrjönkadulle Helsinkiin ja alkoi käyttää nimeä Radio Alex. Taajuudeksi jäi 94,9 MHz ja lähetinpaikaksi vaihtui Helsingin Metsälä. Vanhat taajuudet 101,8 ja 102,8 MHz jäivät pois käytöstä.

ISDN oli 1990-luvulla käytössä useilla kaupallisilla radioasemilla Suomessa. Esimerkiksi vuonna 1999 aloittanut Radio Plus siirsi ohjelmansa eri paikkakunnille MusicTaxi-järjestelmällä. Radio Plus oli Radio Alexin jatkaja pääkaupunkiseudulla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Timo Leponiemi: Suomen Radiot no. 11, 1995.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

Matti Hietalan (Matti Kustaa) luoma Matin MusiikkiMakasiini® oli yksi kaupallisen radion kestävimmistä ja arvostetuimmista ohjelmista, jota hän teki yli kolmen vuosikymmenen ajan useilla kanavilla. Ohjelma oli Suomessa ensimmäinen tavaramerkiksi rekisteröity radio-ohjelma ja tunnettu syvällisestä, sivistävästä otteestaan sekä toimittajalähtöisestä sisällöstään.

Hietala on tehnyt merkittävän elämäntyön suomalaisen radiokulttuurin rikastuttajana, tuoden esiin niin jazzin legendat kuin harvinaisemmatkin kansainväliset huiput. Hän on myös toiminut esikuvana ja mentorina useille radiotekijöille sekä edistänyt musiikillista sivistystä poikkeuksellisella asiantuntemuksellaan.

Elämäntyöpalkinto myönnetään Matti Hietalalle hänen ainutlaatuisesta ja pitkäjänteisestä työstään suomalaisen radion, musiikkijournalismin ja kulttuuriperinnön hyväksi, todetaan RadioMedian tiedotteessa.

Mediamonitori

Salon taajuus 88,2 MHz on ollut useiden radioasemien käytössä liki neljän vuosikymmenen aikana. Se oli alun perin marraskuussa 1989 aloittaneen Radio Suomen Salon taajuus. Salon Seudun Sanomiin vahvasti kytköksissä ollut radiokanava vaihtoi 1990-luvun puolivälissä nimekseen Radio 88,2. Varsinais-Suomessa paikallisradioita omistanut TS-Yhtymä yhdisti Turun ja Salon radiotoiminnot keväällä 2009, jolloin taajuudella aloitti Radio Melodia 882.

Uusien omistus- ja yhteistyökuvioiden seurauksena Salossa Radio Melodian tilalle tuli heinäkuussa 2016 Helmiradio, jonka toiminta taajuudella päättyi vuoden 2019 lopussa. Taajuudella aloitti Bauer Median uusi Kasari-radio, jonka lähettämistä Salossa yhtiö jatkoi vuoteen 2022. Tuolloin 80-luvun hittimusiikkiformaatti vaihtui Ysäri-radion formaattiin. Ysäri väistyi Bauerin uuden Top51-radion tieltä jo saman vuoden heinäkuussa.

Salon paikallisradiotaajuuksien 88,2 MHz ja 93,5 MHz ohjelmistotoimiluvat omistaa TS-Yhtymään kuuluva Salon Alueradio Oy. Se tekee ohjelmayhteistyötä Bauer Median kanssa. Taajuudella 93,5 MHz lähettää Auran Aallot.

Salon taajuuden 88,2 MHz vaiheet 1989-2026:

Mediamonitori

ZoomRockin ensimmäiset testilähetykset ovat olleet epäsäännöllisiä, mutta niitä on kuultu Turun seudun lisäksi muualla Suomessa ja ulkomailla. Radioaseman tavoitteena on aloittaa säännölliset lähetykset helmikuun alussa, mikäli tekniset asiat ovat kunnossa.

Uuden radiokanavan taustalla on pitkän uran kaupallisessa radiossa tehnyt Harri Kujala.

Mediamonitori

Uutinen päivitetty 11.1.2026 klo 22.20: lisätty aseman omistajan nimi.

Joensuu paljastaa, että vanhat lähetykset ovat kadonneet bittiavaruuteen, mutta haastatteluja on luettavissa vielä toiminnan päättymisen jälkeenkin aseman verkkosivuilta. Lauantaisin kello 15-21 lähettänyt Vihtaradio tuotti haastatteluja paikallisista ihmisistä, musiikkia ja radiota pyörittävän Joensuun jutusteluja.

Mediamonitori – Viiskunta

Radio Inari lähetti vuodesta 2019 nettiradiona, sillä asema luopui FM-taajuuksista. Ohjelmatoimintaa pyöritettiin 2000-luvun alusta ympärivuorokautisesti, ja toimitettuja ohjelmia tekivät nuoret inarilaiset. Nuorten ohjaajat olivat kunnan palkkalistoilla.

Nuorten kiinnostus radio-ohjelmien tekemiseen on hiipunut viime vuosina, eikä vuoden 2024 kevään jälkeen työpajalla ollut henkilökuntaa, joka olisi pystynyt tuottamaan radiolähetyksiä. Radio Inari toimi viimeisen vuoden vapaaehtoisvoimin.

Radio Inarin studio on sijainnut Ivalossa. Radioaseman juuret ovat vuodessa 1987, jolloin asema aloitti lähetykset Inarin opistolla Inarissa.

Mediamonitori

Mökkiradio on luopunut sille myönnetyistä Sotkamon, Kolarin ja Inarin taajuuksista. Traficom on hyväksynyt muutoksen toimilupaan syyskuussa. Nämä taajuudet olisi pitänyt ottaa käyttöön viimeistään 1. lokakuuta.

Mökkiradio keskeytti FM-lähetykset syyskuun alkupuolella, mutta se jatkaa lähetyksiä netissä ja jatkossa lyhytaikaisilla kolmen kuukauden radioluvilla. Asema aloitti ohjelmistotoimiluvalla FM-taajuuksilla kesäkuun alussa.

Mediamonitori

Paljon paikallisradiosuunnitelmista kirjoittanut Helsingin Sanomat tarttui uutisessaan elokuussa 1983 Toijalan Seudun radiohankkeeseen. Juuri perustetun paikallisradioyhtiön taustalla oli paikallislehden lisäksi useat alueen kunnat ja seurakunnat, urheiluseurat, liikelaitokset, pankit, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistys ja kansanopisto. Enemmistöosakkuus Toijalan Seudun Paikallisradio Oy:ssä oli paikallislehdellä. Toimilupaa oltiin hakemassa alueelle, jossa asui 25 000 asukasta. Toijalan lisäksi alueeseen kuuluivat Kylmäkoski, Kalvola, Viiala ja Urjala. Osakepääoma oli 50 000 markkaa.

Vuotta myöhemmin, kun paikallisradioiden kokeilulupien myöntämisestä puhuttiin vahvaan ja varmaan sävyyn, kerrottiin Toijalan radiohankkeen löytäneen kumppanikseen Valkeakosken Sanomat ja Valkeakosken kaupungin. Yhtiön uudeksi nimeksi valittiin Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy ja yhtiön osakepääoma korotettiin 320 000 markkaan. Laajassa omistuspohjassa oli mukana liki 300 erilaista osakkeenomistajaa. Lehtiyhtiöt omistivat yli puolet osakkeista ja Toijalan ja Valkeakosken kaupungit neljänneksen. Loput osakkeet jakautuivat pienomistajille.

Radio 951:n promo vuodelta 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Yhtiön hallituksen lisäksi paikallisradion ohjelmapolitiikasta haluttiin saada päättämään erillinen ohjelmaneuvosto, jossa mukana olisi kirjava joukko hyvin erilaisia omistajatahoja.

Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy sai valtioneuvostolta paikallisradiotoiminnan kokeiluluvan tammikuussa 1985. Toimintaa alettiin suunnitella, ja lähetyksiä oli tarkoitus lähettää maanantaista perjantaihin neljä tuntia päivässä aamu- ja iltapäivisin kello 6.30-8.30 ja 15.30-17.30. Uuden radion katsottiin olevan paikallislehtimäinen sähköinen tiedotusväline. Radion tavoitteena oli lisätä paikallista tiedottamista jouhevaksi, kun Tampereelta johdettu Yleisradion alueradio koettiin kaavamaiseksi. Paikallista kulttuuria ja sananvapautta haluttiin vaalia. Musiikkia luvattiin soittaa noin puolet lähetysajasta.

Uusi radio otti nimekseen Radio 937. Sillä viitattiin Toijalan silloiseen suuntanumeroalueeseen 937. Radioaseman taajuudeksi määrättiin Posti- ja telelaitoksella 95,1 MHz ja lähetystehoksi 100 wattia. Sillä aseman arvioitiin kuuluvan noin 20 kilometrin päähän lähetinpaikkana toimineesta Toijalan puhelinmastosta. Kuuluvuusalueen kaupunkeja ja kuntia olivat Toijala, Valkeakoski, Viiala, Kylmäkoski ja Urjala sekä osittain Kalvola ja Lempäälä. Kuuluvuusalueen väestömääräksi ilmoitettiin lähetystoiminnan alkaessa 55 000.

Radio 937:lla on vastaavan toimittajan lisäksi kolme toimittajaa sekä lukuisa joukko avustajia. Toimitus, hallinto ja markkinointi työskentelivät Toijalan keskustassa osoitteessa Mustanportintie 4.

Ensimmäinen koelähetys, jonka ensimmäisenä kappaleena kuultiin Bruce Springsteenin Born in the USA, lähetettiin 6.9.1985. Varsinainen avajaispäivä oli 15.9. ja sitä seurasi laaja kutsuvieraiden joukko paikallisen hotellin juhlasalissa. Radion lähetykset avasi liikenneministeri Matti Luttinen. Suomen Paikallisradioliiton tervehdyksen uudelle tulokkaalle lausui liiton toimitusjohtaja Jarmo Viljakainen, joka myös luki liiton puheenjohtajan Jaakko Nummisen onnittelusähkeen. Avajaisissa puhuivat myös paikallisradioyhtiön hallituksen puheenjohtaja, viestintäjohtaja Toivo Nordberg sekä nauhoitetussa puheessaan Hämeen maaherra Risto Tainio.

Eri paikkakunnille perustetut uudet kokeiluradiot joutuivat luomaan oman linjansa melko tyhjästä, sillä kaupallisen radion mallia ei Suomessa ollut. Paikallisradiot olivat uusi asia myös kuuntelijoille ja eritoten mainostajille. Paikallisradioiden piti kehittää omille paikkakunnilleen sopiva toimintamalli.

Radio 937:n lähetyksissä kunnallispolitiikka nousi vahvasti esille. Myös paikallinen kulttuuri sai oman osansa radion toimitetussa sisällössä. Mainostajia onnistuttiin jonkin verran houkuttelemaan, mutta melko nopeasti radion markkinoinnissa huomattiin radiotoiminnan olevan kannattamatonta.

Ensimmäisenä toimenaan Radio 937:n omistajat halusivat vaihtaa radion nimen vastaamaan sen taajuutta. Radio 937:sta tuli Radio 951. Haastava taloudellinen tilanne pakotti paikallisradioyhtiön tekemään seuraavan siirron. Sen seurauksena irtisanottiin kaksi radiotoimittajaa. Helsingin Sanomissa 3.1.1986 paikallisradioyhtiön toimitusjohtaja Jussi Syynimaa totesi, että syyskuussa alkaneen radiotoiminnan tappiot olivat satoja tuhansia markkoja, eikä ammattitoimittajia voitu enää pitää palkkalistoilla. 20 tuntia viikossa lähettäneen Radio 951:n ohjelma-aikaa oli myös tarkoitus vähentää. Helsingin Sanomien uutisessa kerrottiin lisäksi, että irtisanottujen toimittajien tilalle on tulossa radion omistajalehtien päätoimittajat omien töidensä ohella. Loput ohjelmista jäisivät avustajien tekemiksi.

Radio 951:n toiminta päättyi tappiollisena 21.2.1986. Paikallisradioyhtiöllä oli velkaa 450 000 markkaa. Radion lähetystoiminta kesti vain reilut viisi kuukautta ja Radio 951:stä tuli ensimmäinen lähetystoiminnasta luopunut paikallisradio.

Radio 951:n aamulähetyksen päätössanat vuonna 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy:n hallituksen jäsen, urjalalainen Seppo Pirhonen muistaa 40 vuoden takaiset tunnelmat Radio 937:n aloittaessa lähetykset. Koelähetysten aikana ajettiin autolla pitkin kuuluvuusaluetta, kuten Urjalassa, Valkeakoskella ja Kylmäkoskella. Ja kyllähän radioasema Urjalaan asti kuului.

– Olin silloin Urjalan kunnanvaltuuston puheenjohtajana mukana radioyhtiön hallituksessa. Urjalassa paikallisradiota pidettiin uutena mahdollisuutena ja sitä kohtaan oli uteliaisuutta, Pirhonen muistelee.

Radiotoiminnan alussa tehtiin Pirhosen mielestä kuitenkin virheitä, jotka lopulta ajoivat radion konkurssiin. Toimittajia palkattiin liikaa ja mainosten hinta oli liian suuri. Radiolle valittiin aluksi väärä nimi, Radio 937, vaikka taajuus oli 95,1 MHz.

– Aluksi mainostajat olivat kiinnostuneita, mutta sitten kiinnostus alkoi vähentyä. Mainoshintoja laskettiin ja lopulta radio toimi yhden ihmisen tekemänä. Omistajina olleet kunnat eivät halunneet lisätä radion rahoitusta, vaikka lehtiyhtiöt sitä halusivat, Pirhonen kiteyttää.

Toijalan radion todellisia kuuntelijamääriä oli vaikea arvioida, koska Pirhosen mukaan mitään kuuntelijatutkimuksia ei ehditty lyhyen toiminnan aikana tehdä. Radion loppuminen oli kova paikka sen henkilökunnalle, joista osa pääsi jatkamaan uraansa Yleisradiossa. Paikallisradio jäi lopulta todella lyhytaikaiseksi.

– Pienempi konsepti olisi pitänyt radion olemassa vähän kauemmin, Pirhonen toteaa.

Jutussa käytettyjä lähteitä: Helsingin Sanomat 19.8.1983, s. 13; Helsingin Sanomat 31.10.1984, s. 14; Helsingin Sanomat 3.1.1986, s. 15; Helsingin Sanomat 21.2.1986, s. 14; Paikallisradio no. 4/1985, s. 1-2 ja 4-5; Paikallisradio no. 1 /1986, s. 3; Timo Leponiemi: FMBB no. 8/1985, s. 1; Seppo Pirhosen puhelinhaastattelu kevättalvella 2025.

Artikkelissa olevien ääninäytteiden laadun parantamisessa on käytetty tekoälysovellusta.