Matti Hietalan (Matti Kustaa) luoma Matin MusiikkiMakasiini® oli yksi kaupallisen radion kestävimmistä ja arvostetuimmista ohjelmista, jota hän teki yli kolmen vuosikymmenen ajan useilla kanavilla. Ohjelma oli Suomessa ensimmäinen tavaramerkiksi rekisteröity radio-ohjelma ja tunnettu syvällisestä, sivistävästä otteestaan sekä toimittajalähtöisestä sisällöstään.

Hietala on tehnyt merkittävän elämäntyön suomalaisen radiokulttuurin rikastuttajana, tuoden esiin niin jazzin legendat kuin harvinaisemmatkin kansainväliset huiput. Hän on myös toiminut esikuvana ja mentorina useille radiotekijöille sekä edistänyt musiikillista sivistystä poikkeuksellisella asiantuntemuksellaan.

Elämäntyöpalkinto myönnetään Matti Hietalalle hänen ainutlaatuisesta ja pitkäjänteisestä työstään suomalaisen radion, musiikkijournalismin ja kulttuuriperinnön hyväksi, todetaan RadioMedian tiedotteessa.

Mediamonitori

Salon taajuus 88,2 MHz on ollut useiden radioasemien käytössä liki neljän vuosikymmenen aikana. Se oli alun perin marraskuussa 1989 aloittaneen Radio Suomen Salon taajuus. Salon Seudun Sanomiin vahvasti kytköksissä ollut radiokanava vaihtoi 1990-luvun puolivälissä nimekseen Radio 88,2. Varsinais-Suomessa paikallisradioita omistanut TS-Yhtymä yhdisti Turun ja Salon radiotoiminnot keväällä 2009, jolloin taajuudella aloitti Radio Melodia 882.

Uusien omistus- ja yhteistyökuvioiden seurauksena Salossa Radio Melodian tilalle tuli heinäkuussa 2016 Helmiradio, jonka toiminta taajuudella päättyi vuoden 2019 lopussa. Taajuudella aloitti Bauer Median uusi Kasari-radio, jonka lähettämistä Salossa yhtiö jatkoi vuoteen 2022. Tuolloin 80-luvun hittimusiikkiformaatti vaihtui Ysäri-radion formaattiin. Ysäri väistyi Bauerin uuden Top51-radion tieltä jo saman vuoden heinäkuussa.

Salon paikallisradiotaajuuksien 88,2 MHz ja 93,5 MHz ohjelmistotoimiluvat omistaa TS-Yhtymään kuuluva Salon Alueradio Oy. Se tekee ohjelmayhteistyötä Bauer Median kanssa. Taajuudella 93,5 MHz lähettää Auran Aallot.

Salon taajuuden 88,2 MHz vaiheet 1989-2026:

Mediamonitori

ZoomRockin ensimmäiset testilähetykset ovat olleet epäsäännöllisiä, mutta niitä on kuultu Turun seudun lisäksi muualla Suomessa ja ulkomailla. Radioaseman tavoitteena on aloittaa säännölliset lähetykset helmikuun alussa, mikäli tekniset asiat ovat kunnossa.

Uuden radiokanavan taustalla on pitkän uran kaupallisessa radiossa tehnyt Harri Kujala.

Mediamonitori

Uutinen päivitetty 11.1.2026 klo 22.20: lisätty aseman omistajan nimi.

Joensuu paljastaa, että vanhat lähetykset ovat kadonneet bittiavaruuteen, mutta haastatteluja on luettavissa vielä toiminnan päättymisen jälkeenkin aseman verkkosivuilta. Lauantaisin kello 15-21 lähettänyt Vihtaradio tuotti haastatteluja paikallisista ihmisistä, musiikkia ja radiota pyörittävän Joensuun jutusteluja.

Mediamonitori – Viiskunta

Radio Inari lähetti vuodesta 2019 nettiradiona, sillä asema luopui FM-taajuuksista. Ohjelmatoimintaa pyöritettiin 2000-luvun alusta ympärivuorokautisesti, ja toimitettuja ohjelmia tekivät nuoret inarilaiset. Nuorten ohjaajat olivat kunnan palkkalistoilla.

Nuorten kiinnostus radio-ohjelmien tekemiseen on hiipunut viime vuosina, eikä vuoden 2024 kevään jälkeen työpajalla ollut henkilökuntaa, joka olisi pystynyt tuottamaan radiolähetyksiä. Radio Inari toimi viimeisen vuoden vapaaehtoisvoimin.

Radio Inarin studio on sijainnut Ivalossa. Radioaseman juuret ovat vuodessa 1987, jolloin asema aloitti lähetykset Inarin opistolla Inarissa.

Mediamonitori

Mökkiradio on luopunut sille myönnetyistä Sotkamon, Kolarin ja Inarin taajuuksista. Traficom on hyväksynyt muutoksen toimilupaan syyskuussa. Nämä taajuudet olisi pitänyt ottaa käyttöön viimeistään 1. lokakuuta.

Mökkiradio keskeytti FM-lähetykset syyskuun alkupuolella, mutta se jatkaa lähetyksiä netissä ja jatkossa lyhytaikaisilla kolmen kuukauden radioluvilla. Asema aloitti ohjelmistotoimiluvalla FM-taajuuksilla kesäkuun alussa.

Mediamonitori

Paljon paikallisradiosuunnitelmista kirjoittanut Helsingin Sanomat tarttui uutisessaan elokuussa 1983 Toijalan Seudun radiohankkeeseen. Juuri perustetun paikallisradioyhtiön taustalla oli paikallislehden lisäksi useat alueen kunnat ja seurakunnat, urheiluseurat, liikelaitokset, pankit, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistys ja kansanopisto. Enemmistöosakkuus Toijalan Seudun Paikallisradio Oy:ssä oli paikallislehdellä. Toimilupaa oltiin hakemassa alueelle, jossa asui 25 000 asukasta. Toijalan lisäksi alueeseen kuuluivat Kylmäkoski, Kalvola, Viiala ja Urjala. Osakepääoma oli 50 000 markkaa.

Vuotta myöhemmin, kun paikallisradioiden kokeilulupien myöntämisestä puhuttiin vahvaan ja varmaan sävyyn, kerrottiin Toijalan radiohankkeen löytäneen kumppanikseen Valkeakosken Sanomat ja Valkeakosken kaupungin. Yhtiön uudeksi nimeksi valittiin Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy ja yhtiön osakepääoma korotettiin 320 000 markkaan. Laajassa omistuspohjassa oli mukana liki 300 erilaista osakkeenomistajaa. Lehtiyhtiöt omistivat yli puolet osakkeista ja Toijalan ja Valkeakosken kaupungit neljänneksen. Loput osakkeet jakautuivat pienomistajille.

Radio 951:n promo vuodelta 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Yhtiön hallituksen lisäksi paikallisradion ohjelmapolitiikasta haluttiin saada päättämään erillinen ohjelmaneuvosto, jossa mukana olisi kirjava joukko hyvin erilaisia omistajatahoja.

Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy sai valtioneuvostolta paikallisradiotoiminnan kokeiluluvan tammikuussa 1985. Toimintaa alettiin suunnitella, ja lähetyksiä oli tarkoitus lähettää maanantaista perjantaihin neljä tuntia päivässä aamu- ja iltapäivisin kello 6.30-8.30 ja 15.30-17.30. Uuden radion katsottiin olevan paikallislehtimäinen sähköinen tiedotusväline. Radion tavoitteena oli lisätä paikallista tiedottamista jouhevaksi, kun Tampereelta johdettu Yleisradion alueradio koettiin kaavamaiseksi. Paikallista kulttuuria ja sananvapautta haluttiin vaalia. Musiikkia luvattiin soittaa noin puolet lähetysajasta.

Uusi radio otti nimekseen Radio 937. Sillä viitattiin Toijalan silloiseen suuntanumeroalueeseen 937. Radioaseman taajuudeksi määrättiin Posti- ja telelaitoksella 95,1 MHz ja lähetystehoksi 100 wattia. Sillä aseman arvioitiin kuuluvan noin 20 kilometrin päähän lähetinpaikkana toimineesta Toijalan puhelinmastosta. Kuuluvuusalueen kaupunkeja ja kuntia olivat Toijala, Valkeakoski, Viiala, Kylmäkoski ja Urjala sekä osittain Kalvola ja Lempäälä. Kuuluvuusalueen väestömääräksi ilmoitettiin lähetystoiminnan alkaessa 55 000.

Radio 937:lla on vastaavan toimittajan lisäksi kolme toimittajaa sekä lukuisa joukko avustajia. Toimitus, hallinto ja markkinointi työskentelivät Toijalan keskustassa osoitteessa Mustanportintie 4.

Ensimmäinen koelähetys, jonka ensimmäisenä kappaleena kuultiin Bruce Springsteenin Born in the USA, lähetettiin 6.9.1985. Varsinainen avajaispäivä oli 15.9. ja sitä seurasi laaja kutsuvieraiden joukko paikallisen hotellin juhlasalissa. Radion lähetykset avasi liikenneministeri Matti Luttinen. Suomen Paikallisradioliiton tervehdyksen uudelle tulokkaalle lausui liiton toimitusjohtaja Jarmo Viljakainen, joka myös luki liiton puheenjohtajan Jaakko Nummisen onnittelusähkeen. Avajaisissa puhuivat myös paikallisradioyhtiön hallituksen puheenjohtaja, viestintäjohtaja Toivo Nordberg sekä nauhoitetussa puheessaan Hämeen maaherra Risto Tainio.

Eri paikkakunnille perustetut uudet kokeiluradiot joutuivat luomaan oman linjansa melko tyhjästä, sillä kaupallisen radion mallia ei Suomessa ollut. Paikallisradiot olivat uusi asia myös kuuntelijoille ja eritoten mainostajille. Paikallisradioiden piti kehittää omille paikkakunnilleen sopiva toimintamalli.

Radio 937:n lähetyksissä kunnallispolitiikka nousi vahvasti esille. Myös paikallinen kulttuuri sai oman osansa radion toimitetussa sisällössä. Mainostajia onnistuttiin jonkin verran houkuttelemaan, mutta melko nopeasti radion markkinoinnissa huomattiin radiotoiminnan olevan kannattamatonta.

Ensimmäisenä toimenaan Radio 937:n omistajat halusivat vaihtaa radion nimen vastaamaan sen taajuutta. Radio 937:sta tuli Radio 951. Haastava taloudellinen tilanne pakotti paikallisradioyhtiön tekemään seuraavan siirron. Sen seurauksena irtisanottiin kaksi radiotoimittajaa. Helsingin Sanomissa 3.1.1986 paikallisradioyhtiön toimitusjohtaja Jussi Syynimaa totesi, että syyskuussa alkaneen radiotoiminnan tappiot olivat satoja tuhansia markkoja, eikä ammattitoimittajia voitu enää pitää palkkalistoilla. 20 tuntia viikossa lähettäneen Radio 951:n ohjelma-aikaa oli myös tarkoitus vähentää. Helsingin Sanomien uutisessa kerrottiin lisäksi, että irtisanottujen toimittajien tilalle on tulossa radion omistajalehtien päätoimittajat omien töidensä ohella. Loput ohjelmista jäisivät avustajien tekemiksi.

Radio 951:n toiminta päättyi tappiollisena 21.2.1986. Paikallisradioyhtiöllä oli velkaa 450 000 markkaa. Radion lähetystoiminta kesti vain reilut viisi kuukautta ja Radio 951:stä tuli ensimmäinen lähetystoiminnasta luopunut paikallisradio.

Radio 951:n aamulähetyksen päätössanat vuonna 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy:n hallituksen jäsen, urjalalainen Seppo Pirhonen muistaa 40 vuoden takaiset tunnelmat Radio 937:n aloittaessa lähetykset. Koelähetysten aikana ajettiin autolla pitkin kuuluvuusaluetta, kuten Urjalassa, Valkeakoskella ja Kylmäkoskella. Ja kyllähän radioasema Urjalaan asti kuului.

– Olin silloin Urjalan kunnanvaltuuston puheenjohtajana mukana radioyhtiön hallituksessa. Urjalassa paikallisradiota pidettiin uutena mahdollisuutena ja sitä kohtaan oli uteliaisuutta, Pirhonen muistelee.

Radiotoiminnan alussa tehtiin Pirhosen mielestä kuitenkin virheitä, jotka lopulta ajoivat radion konkurssiin. Toimittajia palkattiin liikaa ja mainosten hinta oli liian suuri. Radiolle valittiin aluksi väärä nimi, Radio 937, vaikka taajuus oli 95,1 MHz.

– Aluksi mainostajat olivat kiinnostuneita, mutta sitten kiinnostus alkoi vähentyä. Mainoshintoja laskettiin ja lopulta radio toimi yhden ihmisen tekemänä. Omistajina olleet kunnat eivät halunneet lisätä radion rahoitusta, vaikka lehtiyhtiöt sitä halusivat, Pirhonen kiteyttää.

Toijalan radion todellisia kuuntelijamääriä oli vaikea arvioida, koska Pirhosen mukaan mitään kuuntelijatutkimuksia ei ehditty lyhyen toiminnan aikana tehdä. Radion loppuminen oli kova paikka sen henkilökunnalle, joista osa pääsi jatkamaan uraansa Yleisradiossa. Paikallisradio jäi lopulta todella lyhytaikaiseksi.

– Pienempi konsepti olisi pitänyt radion olemassa vähän kauemmin, Pirhonen toteaa.

Jutussa käytettyjä lähteitä: Helsingin Sanomat 19.8.1983, s. 13; Helsingin Sanomat 31.10.1984, s. 14; Helsingin Sanomat 3.1.1986, s. 15; Helsingin Sanomat 21.2.1986, s. 14; Paikallisradio no. 4/1985, s. 1-2 ja 4-5; Paikallisradio no. 1 /1986, s. 3; Timo Leponiemi: FMBB no. 8/1985, s. 1; Seppo Pirhosen puhelinhaastattelu kevättalvella 2025.

Artikkelissa olevien ääninäytteiden laadun parantamisessa on käytetty tekoälysovellusta.

Ismo Nykäsen ja Ari Ranniston kirjoittamassa kirjassa Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio 1985-90 (Into, 2021) kuvaillaan monikäänteisesti Radio 957:n eli Ysiviisseiskan alkuvuosia. Kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, kyseessä oli yltiöpäinen yritys tuoda vapaa sana radioaalloille Yleisradion yli 50 vuotta jatkuneen monopoliaseman päätteeksi.

Kirjassa aikalaiset eli radion tekijät muistelevat kuka mitäkin osa-aluetta omalla paikallisradiourallaan. ”Äänensä” kirjassa tuovat kuuluviin muun muassa levymoguli Epe Helenius, musiikkitoimittajat Waldemar Wallenius, Harri Tuominen ja Tapio Korjus, urheiluselostajat Kalevi Pollari ja Juha Lindgren ja Radiomafian Alivaltiosihteerin esimuotoa paikallisradiossa toimittaneet Simo Frangén ja Pasi Heikura. Koko kirjo toimituksesta mainosmyyntiin ja tekniikkaan käydään läpi kirjoittajien rajatessa tapahtumat juuri radioaseman villeihin alkuvuosiin.

Radio 957:n taustalla oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Koska luvanhakijoita ensimmäisellä toimilupakierroksella riitti Tampereelta runsaasti, oli lopulta yllätys, että ylioppilaskunta sai kaupungin ainoan toimiluvan. Radioasemaa alettiin hahmotella nopeasti kevään ja alkukesän aikana ja pian tehtiin ensimmäiset rekrytoinnit. Joillakin toimittajiksi valituilla oli kokemusta Yleisradiosta, mutta suurella osalla laajasta radion tekijäjoukosta oli jokin kytkös yliopistoon tai ainakin Tampereen kulttuuripiireihin.

Radio 957:n yltiöpäisyys kuului ohjelmistossa. Juontajat valitsivat itse musiikit ja puheenaiheetkin olivat monenkirjavia. Koska kaupungissa oli ennen paikallisradiota vain kolme Ylen radiokanavaa, joista Tampereen alueradio käytti harhaanjohtavasti nimitystä paikallisradio, oli Ysiviisseiskan ilmeisen helppo saavuttaa suosiota. Kirjassa kerrotaankin, miten esimerkiksi ”manserock” eli kukoistuskauttaan 80-luvulla ja monen tamperelaisyhtyeen kappaleet päätyivätkin paikallisradioaalloille. Toki Radio 957 ei ollut mikään manserockradio, vaan laajan musiikkiskaalan radioasema, joka keskittyi ajankohtaisohjelmissaan ja uutisissaan kuuluvuusalueen asioihin. Mukana oli jopa suoria valtuustokokouksia, mikä vaikutti lopulta valtuutettujen tapaan käyttää puheenvuoroja radiojulkisuutta saadakseen. Ja unohtaa ei sovi urheilulähetyksiä, joissa 957 oli yliveto. Jalkapallon ja kahden jääkiekkoliigajoukkueen lisäksi palloiluvalikoimassa oli muun muassa koripalloa ja lentopalloa.

Kirja maalaa Radio 957:sta kuvan, jossa innokkaat radiolaiset tekivät mitä haluavat. Tietysti markkinoiden lait määräsivät, mitä voitiin oikeasti tehdä, mutta kun kaupungissa ei ollut kilpailijaa mainosradioaalloilla, oli ohjelmiston monipuolisuuden takaaminen helppoa.

Kirjassa useat haastateltavat muistavat kyllä mainita, että vuonna 1989 kilpailu koveni ja ”tylsät” radiot tulivat jakamaan kakkua. Tylsäksi todetaan Aamulehden oma paikallisradio, jossa tosin oli muitakin omistajia, eli Radio Tampere. Kaupungissa hetken toiminut Radio Musa, jota johti Pentti Teräväinen, todetaan vähän paremmaksi.

Radio 957:n mainoskatko helmikuussa 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toden totta, Tampereella toimi pahimmillaan kolme kaupallista paikallisradiota ja yksi ei-kaupallinen (Yliopistoradio, myöhemmin Radio Moreeni). Se oli liikaa silloin ja se olisi liikaa myös nykypäivänä. Kannattavuus laskee kaikilla, kun tarjontaa ja nimen omaan samankaltaista tarjontaa on liikaa.

Radio 957:n suuruuden aika oli juuri viiden ensimmäisen toimintavuoden pituinen. Ylioppilaskunta myi enemmistön tappiolliseksi muuttuneesta paikallisradiostaan turkulaiselle Pro Radio Oy:lle (Radio Sata) ja lahtelaiselle Radioaktiivit Oy:lle (Rytmiradio Lahti) syksyllä 1992. Pari vuotta myöhemmin monikansallinen Scandinavian Broadcasting Systems (SBS) nielaisi Pro Radion ja samalla Radio 957:n.

Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio -kirjaan kannattaa tutustua. Siinä on paljon faktaa kulissien takaa, mutta myös paljon subjektiivisia näkökantoja paikallisradiotoiminnan nykytilasta – aika kriittiisiäkin kannanottoja.

Ja miksi siis kaupallinen radio palasi Tampereelle reilun 50 vuoden tauon jälkeen? No, Suomessa yleisradiotoiminnan aloittivat yksityishenkilöt ja radioyhdistykset 1920-luvulla, mutta viimeisin radioyhdistys sulautettiin Yleisradioon vuonna 1935. Suomen ensimmäisen yleisradioaseman, insinööri Arvi Hauvosen Tampereen Radion, lähetin oli Pyynikillä. Samasta paikasta alkoi myös Radio 957:n taival. Ympyrä sulkeutui ja yksityinen radio oli takaisin kaupungissa.

Elokuun 12. päivä 1985 kello 14, paikkana Kouvolan kaupungintalo. Kutsuvieraina edustajia alueen kaupungeista ja kunnista, sotilasläänistä, yritysmaailmasta ja paikallisradioliitosta. Juontajana valtakunnanjulkkis, joitakin viikkoja aikaisemmin helsinkiläisen Radio Ykkösen toimitusjohtajaksi nimetty Markku Veijalainen. Juhlapuheissa teemoina vapaus monopoleista, moniarvoisuus tiedonvälityskentällä ja vahva usko tulevaan. Puhujina muun muassa Suomen Paikallisradioliiton toimitusjohtaja Jarmo Viljakainen sekä molempien paikallisradioyhtiöiden, Kouvolan Lähiradio Oy:n ja Saksa Brothers Companyn edustajat Väinö Vuorinen ja Reijo Saksa, juhlavieraina tietysti myös Kouvolan Lähiradion toimitusjohtaja Niko Niemi ja ohjelmapäällikkö David Mawby. Uusien paikallisradioiden esittelyä ja suoraa lähetystä kaupungintalolta. Lopuksi kahvittelua, kuten kunnon 80-luvun juhliin kuuluu.

Kouvolan Äänen asematunnus. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

SBC Radion jingle. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

On syntynyt Suomen kolmas ja neljäs paikallisradio. Kouvolan Lähiradio Oy:n Kouvolan Ääni ja Saksan veljesten SBC Radio. Ensin mainitun taustalla ovat Kymen Wiener Oy, Kouvolan kaupunki, Kouvolan evankelisluterilainen seurakunta, Kymenlaakson Urheilun Tukisäätiö ja Computec Ky. Jälkimmäisen yrityksen eli SBC:n taustajoukoissa ovat Saksan veljekset, joilla on musiikki- ja äänituotantoon erikoistunut studio.

Yhtiöt ovat sopineet, että Kouvolan Ääni lähettää aamuisin maanantaista lauantaihin sekä perjantain ja lauantain myöhäisillassa. SBC Radio lähettää iltapäivisin. Toimilupaehtojen mukaisesti radioiden on tarjottava oman ohjelma-aikansa ulkopuolelta alueen yhdistyksille mahdollisuutta ostaa ohjelma-aikaa kohtuudellisella korvauksella. Tämä on paikallisradiokokeilussa yleinen edellytys Suomessa.

Posti- ja telelaitos on määritellyt lähetystaajuudeksi 93,8 MHz. Se myötäilee Geneven kansainvälisessä taajuuskonferenssissa Suomelle myönnettyjä paikallisradiotaajuuksia, joita on taajuussuunnitelmassa yli tuhat. Lähetystehoa valtion televirasto ei oikein tahdo antaa, minkä ovat jo toimintansa keväällä aloittaneet Radio Lakeus ja Radio City kokeneet. Kouvolassa paikallisradioiden sallitaan lähettää enintään sadan watin teholla Palomäen hyppyrimäestä. Kuuluvuusalueen potentiaalinen väkimäärä on 120 000.

Molemmilla radioilla on omat studiot, toimitukset ja ohjelmapolitiikat. Kouvolan Äänen toimitus sijaitsee Valtakadulla ja SBC Radion Palomäenkadulla. Studiot on kytketty yhteiseen keskittimeen, josta ohjelma siirretään lähettimelle. Keskellä päivää taajuudella ei lähetetä ohjelmaa.

Juhlahumun hellitettyä paikallisradiot pääsevät kunnolla paiskimaan töitä. Radiomainonta on Suomessa sen verran uusi asia, että työtä mainosajan myymiseksi riittää. Radiot lupaavat kuuluvuuden yltävän lähikuntiin eli Kuusankoskelle ja Valkealaan sekä vaihtelevasti näiden naapureihin. Maasto on haastava noin pienelle lähetysteholle, mutta 25 kilometrin sädettä Kouvolasta lupaillaan varmuudella.

Kouvolan uudet radiot pääsevät kyllä aloittamaan varsin puhtaalta pöydältä, sillä Yleisradiolla ei Kymenlaaksossa ole omaa alueradiota. Aluelähetyksiä kuullaan valtakunnanverkossa niin sanotuissa alueikkunoissa. Joissakin kaupungeissa, kuten Lahdessa, Ylellä on jo laajempi alueellinen ohjelma-aika alueradion omalla taajuudella. Kymenlaakson radio saa oman taajuuden vasta vuonna 1989. Mainosmarkoista kilpaillaan lähinnä alueen lehtien kanssa. Kouvolan Sanomat on vahva, mutta kuten muuallakin, sillä ei ole pääsyä paikallisradiomarkkinoille. Poliittinen periaatepäätös on ollut, ettei kokeilutoimilupia myönnetä maakuntalehdille.

Kouvolan Äänen uutiset 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kouvolan Äänen ja SBC Radion ohjelmistossa keskitytään paikallisaiheisiin. Kouvolan Äänen ohjelmistosta noin puolet on puhetta. SBC Radio on hitusen musiikkipainotteisempi. Toimittajat lukevat uutisissa myös STT:n printtejä valtakunnan ja maailman uutistapahtumista, mutta kaikki tehdään itse omassa studiossa. Automatiikkaa ei juuri ole, vaikka joitakin vuosia myöhemmin SBC Radion kekseliäät omistajat kehittävätkin automaatiojärjestelmän. Lähetysten musiikki on vaihtelevaa, koska toimittajilla on valta valita lähetyksissään soitettavat levyt. Mainoskatkoilla paikalliset yritykset yrittävät herätellä kuluttajien mielenkiinnon. Aiemmin huomiota on saanut lehtimainonnalla ja tietysti myös kadunvarsien mainostauluilla. Televisiomainonta on valtakunnallista, eikä pienillä paikallisyrityksillä ole niille markkinoille pelinappuloita.

Kun ohjelma-aikaa on rajallisesti, ei suuria panostuksia radiotoimintaan voi tehdä. Kouvolan Ääni lupaa antaa tilaa myös alueen epäkaupallisille yhdistyksille ja urheiluseuroille, joilla voisi olla kerrottavaa toiminnastaan. Myös SBC Radiossa halutaan olla avoimia kaikelle tasapuolisuus mielessä. Sehän on myös toimilupien edellytys, koska journalismi ja kaupallisuus lyövät hynttyyt yhteen paikallisradioissa. SBC Radio alkaa selostaa KooKoon kiekkopelejä, kun joukkue ponnistaa jääkiekkoliigaan keväällä 1987.

SBC Radion mainos ja uutiset 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Paikallisradiokokeilu kestää kaksi vuotta. Kesällä 1987 jännitetään, saavatko kaikki toiminnassa siihen asti sinnitelleen radioasemat jatkoluvat valtioneuvostolta. Päätös venyy kesäkuun puolivälin tienoille, mutta se tulee helpotuksena radioille. Ja uusiakin radioita saa Suomeen alkaa perustaa. Kymenlaaksossa se merkitsee paikallisradion tulemista Kotkaan ja naapurimaakunta Päijät-Hämeessä Lahteen. Kouvolan Ääni ja SBC Radio saavat kumpikin oman taajuuden. Se antaisi laajemmat mahdollisuudet kehittää ohjelmatoimintaa, kun naapurille ei tarvitsisi enää lahjoittaa osaa päivän lähetystunneista. Kouvolan Ääni aloittaisi toisella taajuudella.

Koskaan Kouvolan Ääni ei omalla taajuudella aloita. Radion mainosmyynti ei oikein vedä samalla tavalla kuin taajuuden toisella kouvolalaisradiolla. Radiot päättävät yhdistyä ja lopulta SBC Radio ostaa Kouvolan Äänen toiminnot. Vuoden 1988 alussa SBC saa lähettää aamusta iltaan, vaikka läpi yön. Ohjelma-ajan jakajaa taajuudella ei enää ole.

Kouvolassa paikallisradiotoiminta jatkuu vuosituhannen vaihteeseen asti. SBC Radio on muuttanut vuosien saatossa radio- ja studiotoimintaa varten suunniteltuun toimitaloon Ojaäyrääntielle. NRJ ostaa SBC:n radioliiketoiminnat, mutta musiikkistudio pysyy Saksan veljesten omistuksessa. Myöhempinä vuosina Kouvolassa yrittävät pyörittää paikallisradiota kansainvälinen mediajätti, kymenlaaksolainen viestintäyhtiö ja lopuksi Keskisuomalainen kukin vuorollaan.

Kouvolan on ja pysyy paikallisradiopaikkakuntana, jonka järjestysnumero on kolme. Se on elokuussa 1985 aloittaneista paikallisradiopaikkakunnista ensimmäinen. Vain päiviä ja viikkoja myöhemmin oman yksityisen radionsa saavat Tampere ja Jyväskylä. Helsinki saa puolestaan jo toisen paikallisradionsa elokuun lopussa.

SBC Radion tunnuslaulu ja juontoa 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Jutussa käytettyjä lähteitä: Helsingin Sanomat 12.6.1987, s. 12; Paikallisradio no. 3/1985, s. 1-3 ja 6; Pentti Kemppainen: Radio kuuluu kaikille! (Into, 2015), s. 181-182; Timo Leponiemi: FMBB no. 7/1985, s. 2.

Pörssiyhtiöillä on aina omat taloudellisen hyödyn tavoitteet, jotka määrittelee viime kädessä yhtiöiden suurimmat osakkeenomistajat. Jostain syystä kaupallista paikallisradiota ei saada kannattavaksi juuri missään. Radiokanavia on useilla alueilla aivan liikaa, eikä paikallisradio siten erotu muusta massasta. Kyse ei varmaankaan ole osaamattomuudesta, sillä onhan perinteisten sanomalehtien ympärille muodostuneissa monimediallisissa konserneissa varmasti myös radio-osaamista. Ehkä kyse on ainakin tässä Kouvolan tapauksessa kärsimättömyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Kun radio ei heti pomppaa mainostajien suosikiksi, siitä on päästävä eroon. Rahaa pumpataan konserniavustuksella paikkaamaan radioiden tappioita, mutta se on ollut maan tapa jo vuosikymmeniä. Jossain kohtaa osakkeenomistajat saavat tarpeekseen ja muutosneuvottelujen iso luuta alkaa heilua yhtiöissä ja toimituksissa.

***

Kouvolasta loppuu nyt jo ties kuinka mones paikallisradio. Kaikenlaisia yrittäjiä on ollut neljän vuosikymmenen aikana, vaan mikään ei ole pysynyt pystyssä. Ensin olivat saman taajuuden Kouvolassa jakaneet radiot Kouvolan Ääni ja SBC Radio, jotka sitten yhdistyivät. Kun SBC:n radioliiketoiminta myytiin NRJ:lle, loppui paikallinen radiotoiminta hetkeksi.

Joitakin vuosia sitten yksityisten yrittäjien pyörittämä Radio Kaakko äänteli hetken, mutta sehän ei varsinaisesti ollut Kouvolan paikallisradio, koska lähetykset tehtiin koko Kaakkois-Suomen alueelle Haminasta. Osittain Radio Kaakon raunioille perustettiin nettiradioasema RadioSE. Se kai voitaisiin luokitella paikallisradioksi, jos käsitettä oikein venytetään. FM-taajuudelta sitä on turha etsiä, ja FM:llä suurin osa radionkuuntelusta edelleen tapahtuu.

***

Etelä-Kymenlaaksosta on toki jo tuota ennen yritetty päästä Kouvolan radiomarkkinoille. Kotkalaisen Radio Albatrossin studiosta lähetettiin sen aikaisella tekniikalla Kouvolan paikallisradion Asema 100,1:n lähetykset. Kun SBS osti Kotkan radion, ehti Kouvolan kuuntelijoita palvella hetken Radio Sata, mutta lopulta Iskelmäradion brändi oli voittoisa ja paikallinen radio häivytettiin vähin äänin.

Samanlaisen tarinan voisi kirjoittaa Lappeenrannan ja Kotkan radiohistoriasta, sillä Radio Tempo oli liimana myös näiden paikkakuntien paikallisradiotoiminnalle runsaan vuoden ajan. Sitä ennen kaupallisen radion lippua Kotkassa heiluttivat Radio Lokki ja jo mainittu Radio Albatrossi ja Lappeenrannassa Saimaan Aallot sekä sen suorat tai epäsuorat perilliset Radio Dixi ja Radio Norppa.

***

Jatkossa Kymijoen kaupunkien Kouvolan ja Kotkan taajuuksilla soinee Radio Voima Lahdesta ja Lappeenrannassa Karjalainen Syke Joensuusta. Keskisuomalaisen pitää tietysti hakea muutos taajuuskokonaisuuksiin, jotta Radio Tempo voidaan pilkkoa osiksi konsernin muita radioasemia.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja