Radio Inarin yli 30 vuotta jatkunut historia päättyi syyskuun lopussa. Inarin kunnan nuorten työpajatoimintaan liittynyt paikallisradio ei enää jaksanut kantaa. Toimintaa pyöritettiin reilun vuoden ajan vapaaehtoisvoimin, kun työpajatoiminnan kirjoa laajennettiin ja henkilökunnan osaamisaluetta suurennettiin. Enää ei riittänyt henkilöstöä pelkän radion pyörittämiseen – eikä nuoria tekijöitäkään tahtonut löytyä.

Varmasti Radio Inarin luopumisen taustalla on muitakin seikkoja, mutta edellä kuvailtu kiteyttää dilemman, miten tuottaa radiolähetyksiä säännöllisesti.

***

Aikoinaan, vielä 20 vuotta sitten, Suomessa on runsaasti ei-kaupallisia radioasemia, jotka olivat käytännössä yhteisöradioita. Niissä lähettivät ohjelmiaan sekä yksittäiset ohjelmantekijät että järjestöt ja yhdistykset. Vielä on tällaistakin radiotoimintaa, sillä Helsingin Lähiradio on yhä voimissaan. Vastikään uusiin tiloihin muuttanut helsinkiläisradio on pysynyt pinnalla, eikä sillä liene ollut pulaa vapaaehtoisista radiotoimittajista.

Muualla Suomessa tilanne on elänyt värikkäitä vaiheita. Turkulaisen Radio Robin Hoodin tarina päättyi ikävästi parisen vuotta sitten, kun maksukyky ei enää riittänyt. Ohjelmantekijöitä olisi ollut tarpeeksi, mutta FM-lähetyksiin ei enää ollut rahaa. Ja ilmeisesti nettiradio ei tullut kysymykseenkään.

***

Juuri niin: nettiradio. Pitääkö yhteisöradion olla FM-taajuudella lähettävä vai kelpaako myös nettiradiotoiminta. Sellainen oli Radio Inari ja samaa toteutti loppuun asti Tornion Radio Pro. Tai puhumattakaan lukuisista netissä lähettävistä pikkuradioista. Ne elävät omaa elämäänsä, osa niistä hyvinkin pitkällä historialla. Yhteisöradio Hear on yksi tällainen pienen piirin kiinnostava kokonaisuus, joka on jatkanut linjallaan vuosikausia.

***

Entä sitten lyhytaalloilla viime vuosina tapahtunut piristyminen? Yhteisöllisyyttä on havaittavissa, sillä kenellekään lyhytaaltoradiota pyörittävälle ei makseta hommasta mitään ja ohjelmantekijät tekevät sisältöä rakkaudesta lajiin. Tässä genressä ei ole lainkaan niin synkkä tulevaisuusvisio, vaikka nettiradion tavoin lyhytaaltoradiotoiminnassa liikutaan syvällä marginaalissa. Radio sekin on, kuunnelkaapa vaikka joskus vertailun vuoksi.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

”Otamme rikkailta ja annamme köyhille, aivan kuten tarinassa Robin Hoodista”, asemalla todettiin. Sloganina oli jossain vaiheessa ”Eetterirosmo vailla vertaa”. Asenne oli kohdillaan, kun Turkuun luotiin uutta epäkaupallista media-alustaa.

***

Radio Robin Hood eli ”Robbari” on pysynyt hengissä lähes 34 vuoden ajan. Nyt vappuna se voisi juhlistaa pitkää historiaansa radiotaajuudella, jossa lukuisat vaput onkin juhlittu erikoisohjelmissa. Tänä vuonna sitä tuskin tapahtuu. Rahoitus sakkaa kuin lähtökiihdytyksessä epäonnistuneella lentokoneella. Rysähdys on väistämätön, ellei jostain ilmesty rikasta rahoittajaa pelastamaan köyhä yhteisöradio.

Radio Robin Hoodin taustavaikuttajan ja luvanhaltijan Turun Lähiradioyhdistyksen talousvaikeuksista kertoi ensimmäisenä Yle. Sen tiedot perustuvat käräjäoikeuden päätökseen. Radioasema on ollut, ja saattaa edelleen olla, ”pystyssä” Digitalle ja Teostolle hurjan suuren summan rahaa.

***

Jos velat on maksettu tätä kommenttia kirjoitettaessa, niin asiat ovat sitten todella hyvin. Tätä on kuitenkin vaikea todentaa, sillä radioyhdistyksestä ei kovin hyvin tietoja nykyisellään jaella. Ennen oli toisin. Silloin motivaatio ruokkia mediaa, myös Mediamonitorin tapaista vaihtoehtomediaa, oli korkealla. ”Robbari” pääsi paistattelemaan aika usein jopa Turun Sanomien palstoilla, vaikka lehtikustantajalla oli omiakin radioita. Hyviä juttuja Turun lähiradiossa tehtiinkin. Oltiin pienten puolella, autettiin nuoria työllistymään median pariin, annettiin kielivähemmistöille ja maahanmuuttajille paikka eetterissä ja oltiin muutenkin aktiivisia vaihtoehtomedian pelikentällä.

Internet on varmasti yksi syy tilanteeseen, johon pikkuradio on ajautunut. Monet aseman alkuvuosina ohjelma-aikaa ostaneista ovat siirtyneet tiedottamisessaan nettiin, jolloin radio-ohjelmaa ei enää tarvitse tehdä. ”Robbari” onkin muuttunut enemmän sisäpiirin radioksi kuin koskaan ennen. Ohjelmistossa on toki ollut esimerkiksi iskelmämusiikkiohjelmia ja vaihtoehtomusiikkilähetyksiä, mutta radion runko on kääntynyt aika paljon sisäänpäin. Ne jotka omistavat radion, tekevät sinne myös eniten ohjelmia.

***

Radio Robin Hoodin tarina alkoi suhisevana monolähetyksenä. Siitä se sitten kehittyi stereoon ja lopulta koko seutukunnan tehokkaimmaksi paikallisasemaksi kolmen kilowatin teholla Digitan mastosta Kaarinasta. Kaikki tämä maksoi liikaa. Olisiko kannattanut hakea pienempää kuuluvuusaluetta ja edullisempia lähetinpalveluja?

Turha kääntää veistä haavassa, koska tässä ei ole tarkoitus ilkeillä. On suorastaan suuri sääli, että näillä näkymin 1.12.2023 oli ”Robbarin” viimeinen päivä oikeana radioasemana. Silloin nimittäin Digita katkaisi lähetyksen ehkä viimeistä kertaa.

Radio Robin Hoodilla on ehdoton paikka sähköisen viestinnän historiajanalla Turussa. Se oli aina vaihtoehtona, kun kaupallinen soittolistaradio tai Yle alkoivat kyllästyttää. ”Eetterin erikoinen!”, kuten yhdessä Radio Robin Hoodin osuvassa sloganissa sannottiin joskus 1990-luvulla.

Radio Robin Hood ilmoitti joulukuun 15. päivä kotisivuillaan, että lähetystoiminta on toisaiseksi tauolla ja aseman radiotaajuus palaa ääneen mahdollisimman pian. Ilmoituksen jälkeen verkkosivuille on päivitetty joulutervehdykset ja ammattiosasto Metalli 49:n veteraanijäsenten ohjelmia.

Radio Robin Hood aloitti lähetykset vappuaattona 1990. Kanavan taustalla toimivat lukuisat ammattijärjestöt, sivystysjärjestöt ja kulttuurijärjestöt. Ohjelmisto on kattanut laajasti eri vähemmistöryhmien ja yhdistysten ohjelmia.

Mediamonitori – Yle Turku

Radio Robin Hood on jälleen kuulunut taajuudella 91,5 MHz marraskuun loppupuolelta alkaen. Turkulaisradion päätoimittaja Jyrki Yrttiaho kertoi Mediamonitorille elokuussa, että lähetystauko johtui radioaseman ja lähetinoperaattori Digitan välisistä teknisistä uudistuksista. Nyt uudistukset on Yrttiahon mukaan saatu valmiiksi ja lähetykset päästy aloittamaan uudelleen. Ohjelmatoiminta jatkuu normaalisti. Yrttiahon mukaan yhteistyöprojekteja tehdään edelleen Helsingin Lähiradion ja tamprelaisen Radio Moreenin kanssa.

– Uusia ohjelmantekijöitä on jo mukana tai tulossa mukaan ja järjestöpohjaa laajennettu. Radion taustajoukkoja on vahvistettu, Yrttiaho kertoo.

Radiokanavan tekniset parannukset mahdollistavat myös nettilähetysten aloittamisen, mutta toistaiseksi lähetyksiä kuullaan pelkästään FM-taajuudella.

Vappuna 30 vuotta täyttäneen Radio Robin Hoodin toimintaa pyörittää Turun Lähiradioyhdistys ry, jonka taustalla on useita sivistys- ja kulttuurijärjestöjä sekä ammattiyhdistysjärjestöjä.

Suomessa toimii neljä ohjelmistoluvalla lähettävää yhteisöradioasemaa: Radio Robin Hood, Lähiradio ja Radio Moreeni sekä Tampereella lähettävä Pispalan Radio. Lisäksi toiminnassa on kaksi FM-taajuuksista luopunutta, mutta nettiradiona jatkavaa asemaa eli Radio Pro Meri-Lapissa ja Radio Inari.

Mediamonitori

Mediamonitori täytti tammikuussa 10 vuotta, joten juhlavuoden kunniaksi sivustolla julkaistaan kurkistuksia menneisiin vuosikymmeniin. Kymmenen vuoden takaisia uutisia voi lukea Mediamonitorin arkistossa, mutta tämän juttusarjan aiheista pitää tiedot kaivaa muualta netistä tai vaihtoehtoisesti perinteisistä lehtileikearkistoista. Tässä sarjan jaksossa käännetään viisarit vuoteen 1989.

Vuonna 1989 Suomessa toimi nelisenkymmentä paikallisradiota, kaksi Yleisradion valtakunnallista suomenkielistä radiokanavaa, valtakunnalliseksi vähitellen laajentuva Ylen alueradioverkko (ULA 3), ruotsinkielinen radioverkko, Ylen TV1- ja TV2-kanavat, joissa lähetettiin myös Mainostelevision ohjelmat sekä vasta osavaltakunnallinen kaupallinen TV3 eli Kolmoskanava. Suomenkielisiä radiolähetyksiä lähettivät ulkomaisista yleisradioista BBC, Neuvostoliiton radion asemat Tallinnassa ja Moskovassa, Puolan radio (ääninäyte kesältä 1989), Vatikaani sekä lähinnä hengellisiä ohjelmia välittäneet Radio HCJB (Ecuador) ja AWR (Radio Adventtikirkko). Suomen lähialueella toimineet, myös suomenkielisiä ohjelmia lähettäneet Karjalan neuvostotasavallan radio ja Norjan yleisradion NRK:n alueradio Vesisaaresta kuuluivat niin ikään ainakin osassa Suomea.

Viiden vuoden toimiluvat toivat kilpailua paikallisradioaalloille

Talvella 1989 odoteltiin kevääksi luvattuja radion ohjelmistolupapäätöksiä. Paikallisradiotoiminnan toinen kokeilulupakausi (1987-1989) oli päättymässä ja kokeilusta oltiin siirtymässä vakiintuneeseen toimintaan. Toimilupakaudeksi tuli viisi vuotta aiemman kahden sijaan. Radioasemille annettiin lupa toimia usealla paikkakunnalla, mutta oman tuotannon osuuden piti olla 75 prosenttia ohjelma-ajasta. Enintään kolmen radioaseman yhteislähetykset sallittiin.

Luvat myönnettiin lopulta toukokuun alussa, kun 40 jo toiminnassa olleen paikallisradion lisäksi luvan sai 25 uutta asemaa. Vuonna 1989 alkunsa saivat muun muassa Kajaanin Radio Kajaus, Raahessa aloittanut Radio Pooki, alkuperäinen Radio Musa Tampereella, Radio Moreenin edeltäjä Yliopistoradio ja Radio Manta Vammalassa.

Valtioneuvosto joutui tekemään poliittisia kompromisseja, joissa maakuntalehdille sallittiin paikallisradio-omistuksia. Turussa ja Tampereella alueen valtalehdet pääsivätkin mukaan radiobisnekseen merkittävillä osuuksilla. Isojen lehtien radio-omistuksesta oli tosin jo kokemusta Helsingissä, jossa Radio Ykkösen taustalla vaikuttivat maan johtavat sanomalehdet. Aiemmin vain Helsingissä ja Oulussa oli ollut enemmän kuin yksi paikallisradio. Nyt kilpailua saivat maistaa myös Turun ja Tampereen paikallisradiot.

Suomessa paikallisradioiden määrä kasvoi 50:een, kun Harjavallassa toiminut Radio Satakieli aloitti lähetykset joulukuun alussa.

Vielä helmikuussa uusia radiolupia odotellessa pääkaupunkiseudun paikallisradioaalloilla vallitsi neljän aseman tasapaino, jossa kolme kaupallista radioasemaa kilpaili kuuntelijoista. Radio Ykkösen ja Radio Cityn kilpailijaksi oli edellisenä vuonna syntynyt Radio Syke. Helsingin pohjoispuolella vaikuttivat jo pari vuotta toiminut Radio Kolme Klaukkalasta, keravalainen Etelän Ääni ja Radiolohi Vantaalla (ääninäyte asematunnuksesta).

Harjavallassa Satakunnassa toiminut Radio Satakieli sai toimiluvan vuonna 1989 ja aloitti lähetykset saman vuoden joulukuussa. Kuvassa radiokanavan mainosrekvisiittaa. (Kuva: Mediamonitorin arkisto)

Ohjelmavirtaa ja ohjelmia pääkaupunkiseudun paikallisradioissa

Helsingin Sanomien radio- ja tv-sivuilla 14.2.1989 julkaistut radion ohjelmatiedot kertovat, että 30 vuotta sitten radioasemien ohjelmisto oli vielä aika kaukana nykyisestä ohjelmavirrasta. Aamulähetyksissä ja iltapäivän parhaaseen kuunteluaikaan tosin suosittiin tiuhaa uutistarjontaa ja liikenneraportteja pääkaupunkiseudun ruuhkista. Päivällä tarjolla oli viihdettä, asiaohjelmia, puhelinkontaktiohjelmia ja musiikin erikoisohjelmia.

Pääkaupungin paikallisradiot lähettivät ympäri vuorokauden, mutta Vantaalla, Klaukkalassa ja Keravalla oltiin äänessä aamuvarhaisesta alkuiltaan. Radiolohi lopetti jo kello 17.30, Radio Kolme jatkoi iltaseitsemään ja Etelän Äänen päivän päätti Doors-yhtyeestä kertova ohjelma kello 19.10. Ei-kaupallisen Lähiradion päivä alkoi ruotsinkielisillä lähetyksillä jatkuen sitten muun muassa suomenkielisillä hengellisillä ohjelmilla.

Urheilulähetyksiä ei tiistai-iltana ollut, mutta viikon aikana urheilua lähettivät pääkaupunkiseudun paikallisradioista lähes kaikki. Jääkiekkoselostuksia kuultiin Radio Ykkösen, Radiolohen ja Radio Kolmen taajuuksilla. Urheiluaiheita ja -ohjelmia kuultiin muistakin alueen radioista.

Jäyhä Yle haki vielä itseään

Yleisradio oli menettänyt kuuntelijoita paikallisradiotoiminnan alettua Suomessa vuonna 1985. Yle rakensi vuonna 1989 kolmatta valtakunnallista ULA-verkkoa, jonka tarkoitus oli aluksi toimia alueellisessa radiotoiminnassa. Verkkoon perustettiin kesäkuussa 1990 Radio Suomi, jonka alaisuudessa aluestudiot jatkoivat omia lähetyksiä. Vielä helmikuussa 1989 alueohjelmistoa oli joillakin alueilla niukasti, mutta esimerkiksi 1970-luvun puolivälissä aloittanut pääkaupunkiseudun alueradio Ylen aikainen tarjosi ohjelmia aamusta iltaan muutamia valtakunnallisia radion kakkosverkon ohjelmaosuuksia lukuun ottamatta. HS:n julkaisemista ohjelmatiedoista (14.2.1989) ilmenee, että Ylen aikaisen aamustudiota vetävät Olli Ihamäki ja Riitta Kalliorinne. Ilta päättyy kaksituntiseen Laajasalon opiston opiskelijoiden toimittamaan ohjelmaan.

Hesarissa julkaistiin myös muiden Ylen alueradioiden ohjelmatietoja. Aluetarjonnasta voidaan poimia vaikkapa Lapin Radion Grassroots-ohjelma, jossa toimittaja Gregory Lowe soitti bluegrass-musiikkia helpolla englannilla höystettynä. Ylä-Lapin kolmosverkko oli puolestaan valjastettu saamenkielisille lähtyksille. Ohjelmistossa oli uutisia ja ajankohtaisaiheita aamulla ja iltapäivällä.

Valtakunnallisilla taajuuksilla Yleisradion ykkösverkon lähetys alkoi helmikuussa 1989 kello 5.30 uutisilla ja säätiedoilla. Lähetys päättyi viittä yli puolenyön Maamme-lauluun. Yölähetyksiä ei vielä tuohon aikaan ykköskanavalla ollut. Ykkösverkon ohjelmistossa oli paljon puheohjelmia ja klassista musiikkia. Kanavan sisältö vastasi varsin paljon nykyisen Yle Radio 1:n tarjontaa.

Myös kakkosverkossa aamu alkoi kello 5.30 uutisilla. Sävelradiota seurasi kello 6 alkanut Aamun Peili. Kakkosverkossa oli myös alueellista tarjontaa, sillä kolmas ULA-verkko ei vielä tavoittanut kaikkia maan kolkkia. Aluelähetyksille oli varattu 45-minuuttinen ohjelma-aika klo 6.15 ja 7.15 alkaen. Alueille oli varattu minuutteja myös kello 11.50 ja 17.02 alkaen.

Kakkosverkon ohjelmisto oli kevyempää kuin ykkösverkon ohjelma, mutta kakkosellakin kuultiin varsin paljon puhetta. Ohjelmistossa oli myös erilaisia musiikkiteemaohjelmia, kuten Jazzradio ja Säveliä Neuvostoliitosta -puolituntinen. Rockradiota kuultiin tunti kello 18 alkaen ja Kovan päivän iltaa reilut puolitoista tuntia myöhäisillassa.

Molemmilla suomenkielisillä radiokanavilla kuultiin STT:n uutislähetyksiä muutamia kertoja päivässä. Kakkosverkossa ja alueradioverkossa Yöradio valvoi aamuun asti.

Ruotsinkielisen radion ohjelmisto oli yleisohjelmaluonteista eli puheen ohella tarjolla oli musiikkilähetyksiä. Alueradioille oli varattu ohjelma-aikaa kello 16.15-17.30. Pääkaupunkiseudulla ruotsinkielinen Ylen alueradio Radio Mellannyland oli toiminut omalla taajuudella jo toistakymmentä vuotta.

Televisiossa kolmen kanavan iltaohjelmia ja kaapeliviihdettä

Tiistaina 14. helmikuuta televisio lähetti ohjelmaa lähinnä ilta-aikaan. TV1:ssä nähtiin Koulu-tv:n ohjelmia jo aamu- ja keskipäivällä, mutta muu ohjelmisto alkoi elokuvalla kello 13.30 ja jatkui melkein puolilleöin. Tarjolla oli myös MTV:n ohjelmia sekä Ylen ruotsinkielisiä uutisia. Kakkosverkossa ruotsinkielistä lastenohjelmaa seurasi kello 18 alkanut Pikku Kakkonen. MTV:n ohjelmia kakkosverkossa olivat Sääruutu, Seitsemän jälkeen, Koira haudattuna ja Kymmenen uutiset. TV:n pääuutislähetys nähtiin samanaikaisesti sekä ykkös- että kakkosverkossa kello 20.30. TV2 päätti päivän ohjelmat kello 23.15.

Kolmoskanavan ilta alkoi lastenohjelmalla kello 17 ja sitä seurasivat muun muassa Falcon Crest, Kolmosvisa ja illan pitkä elokuva Pretty Baby.

Helsingin Sanomien ohjelmatiedoissa julkaistiin myös Tallinan ja Moskovan televisioiden sekä Ruotsin SVT:n kanavien ohjelmat. Myös Suomessa näkyneen SVT:n koostekanava TV4:n ohjelmisto oli painettu päivän lehteen. Kaapeliverkossa lähettäviä kanavia oli lehden ohjelmatietojen perusteella lukuisia Helsinki-Kanavasta Filmnetiin ja CNN:stä Sky Channeliin. 30 vuotta sitten Music Television oli vielä musiikkikanava, joka näkyi kaapeliverkossa ja satelliittiantennien kautta.

Brockenin radio- ja tv-asema Saksan demokraattisessa tasavallassa siintää horisontissa huhtikuussa 1988. Kuva on otettu Torfhausin tv-maston lähellä Harz-vuoristossa Saksan liittotasavallassa. Raja idän ja lännen välillä haihtui Euroopassa 1990-luvun alussa, mikä kuului myös radiolähetyksissä.
(Kuva: Mediamonitorin arkisto)

Huokailua kansainvälisten uutisten ja viihteen perään

Internetiä ei luonnolisestikaan ollut sen nykymuodossa vielä 1980-luvun lopulla, joten painetun sanan lisäksi televisio ja erityisesti radio olivat vahvoilla. Ulkomaanuutisia sai nähtäväkseen Ylen ja MTV:n lähetyksistä, mutta jos halusi laajentaa näkökulmaa maailmantapahtumiin, saattoi uutiset melko helpolla poimia ulkomaille suunnatuista radiolähetyksistä. Moni suomalainen kuunteli myös musiikkilähetyksiä ulkomailta, sillä Radio Luxembourg ja BBC Radio 1 kuuluivat Suomessa keskipitkillä aalloilla.

Vuotta 1989 voidaan nimittää Euroopan hulluksi vuodeksi, sillä niin moni asia alkoi muuttua väistämättömän lopullisesti. Neuvostoliitossa olivat alkaneet liennytyksen tuulet puhaltaa jo aikaisemmin 1980-luvulla, mutta ”henkitoreissaan” vain pari vuotta myöhemmin riutuneen sosialistivaltion loppua ei varmaan kukaan osannut ennustaa vielä 80-luvun viimeisenä vuonna. Rautaesirippu-käsitettä lännen ja idän välillä käytettiin vielä yleisesti, eikä kansainvälisten yleisradiolähetysten kuunteleminen itäblokin maissa aina onnistunut häiriöittä. Neuvostoliiton häirintälähettimet olivat tuon tuostakin kiusaamassa Radio Free Europen tai Voice of American lähetykisä. Jopa BBC:n suomenkielistä lähetystä häirittiin (ääninäyte joulukuulta 1989), mutta tuskin sentään Neuvostoliitosta.

Muutokset Romaniassa, Unkarissa, Tšekkoslovakiassa, Puolassa ja Bulgariassa sekä myöhemmin Jugoslaviassa tapahtuivat lopulta nopeasti, mutta tuskin kovinkaan moni osasi ennustaa Itä-Saksan luhistuvan niin salamannopeasti. Sitä ei voinut ennakoida ainakaan Radio Berlin Internationalin yltiöoptimistisia lähetyksiä kuuntelemalla. Myöskään Moskovan radion agendaan eivät kuuluneet ennustukset tulevasta maailmanmuutoksesta. Tuskinpa sieltä kuultiin puoltakaan sanaa Baltian neuvostotasavaltojen kytevästä itsenäisyyskaipuusta, joka kulminoitui vuonna 1991.

Suomenkielisiä ”totuuksia” naapurista ja poppia Keski-Euroopasta

Helmikuun puolivälissä radioharrastajan kuuntelupäiväkirjaan ovat kirjautuneet seuraavat merkinnät: ”Radio Petroskoi suomeksi (765 kHz) kello 17.00-17.15, keskustelua kolhoosin maitotuotantoennätyksestä vuonna 1988; Mosvovan radio suomeksi (1494 kHz) kello 17.29-17.59; Radio Luxembourg (1440 kHz) kello 19.09-19.34; Radio Tallinna suomeksi (5925 kHz) kello 18.00-18.01; Radio HCJB suomeksi (6205 kHz) kello 8.31-9.02, Ilkka Kastepohjan toimittama ohjelma.”

Kuultujen asemien listalle olivat päätyneet vuoden 1989 aikana myös lähes kaikkien Euroopan maiden lyhytaaltoasemat sekä keskiaaltoasemat Suomen lähialueilta. Mielenkiintoa olivat kuunteluhavaintojen perusteella herättäneet myös Saksan osavaltioiden radioasemien lähetykset, Itävallan ÖRF ja Radio Caroline Pohjanmereltä. Myös Yleisradion ulkomaille suunnatun Radio Finlandin kuuntelemisesta oli merkintöjä. Pääosassa olivat Porin ja Helsingin keskiaaltotaajuudet sekä Lahden pitkäaaltoasema.

Tietolähteet: HS Aikakone (maksullinen) sekä toimittajan omat kuuntelulokit ja lehtileikearkisto

Epäkaupallista radiotoimintaa harjoittava Kansan Radioliitto ihmettelee Kansan Uutisissa, miksi tuki jaetaan kaupallisille mediatoimijoille ja yhdistysmuotoiset kansalaismediatoimijat jätetään kokonaan tuen ulkopuolelle.

Radioliiton mielestä on omituista, että tukea ei myönnetä yleishyödylliseen ja kansalaistoimijalähtöiseen, epäkaupallisen yhteisömedian toimintaan.

Median innovaatiotuesta muodostuu Sanoma-konsernin ja Alma Median yritystuki digitaalisiin hankkeisiin, Kansan Radioliitto ilmaisee.

Liitto kertoo, että useissa Euroopan maissa epäkaupalliset mediat ovat valtion tukemia. Esimerkiksi Ranskassa toimii yli 600 vapaata yhteisöllistä radioasemaa, joita tuetaan kansallisen viestinnän tukirahaston avustuksella. Myös Saksassa ja Englannissa tuetaan yhteisöllisiä mediatoimijoita säännöllisesti.

EU:n tavoitteena median moniarvoisuus

Euroopan parlamentti on myös esittänyt jäsenvaltioille, että näiden tulisi tukea aktiivisemmin kansalaismediaa turvatakseen tiedotusvälineiden moniarvoisuus.

Jorma Elovaara Helsingin Lähiradion studiossa. Arkistokuva vuodelta 2012 (Kuva: Tero Toivonen / Mediamonitorin arkisto).

Kansan Radioliitto esittää kansalaislähtöisen yhteisömediatoiminnan perustukijärjestelmää Suomeen vedoten EU:n ja Euroopan neuvoston suosituksiin sekä useiden Euroopan maiden esimerkkiin yhteisöradioiden tukemisessa. Suomessa toimii Kansan Radioliiton Lähiradion lisäksi neljä muuta yhteisöradiota, Tampereella Radio Moreeni, Inarissa Radio Inari, Turussa Radio Robin Hood sekä Torniossa Radio Pro. Lisäksi yhteisöllisiä televisiokanavia on noin 20, joista suurin osa on ruotsinkielisiä.

Ylen tehtävää mietittävä uudelleen

Kansan Radioliiton mielestä Yleisradion julkisen palvelun tehtävää on selkeytettävä. Liitto paheksuu Ylen radio- ja tv-toiminnan liiallista viihteellistämistä. Liiton mielestä kansainvälisissä toimielimissä ja EU:ssa tulisi säätää kansallisesti tärkeiden kansainvälisten urheilutapahtumien televisiointioikeuksille hintakatto.

Jos Yleisradio ei tarjoa julkisen palvelun vaihtoehtoa kaupalliselle medialle, yhtiön olemassaolon oikeutus murenee veroilla rahoitettavana toimijana ja kansallisena instituutiona.

Kahdella luvanhaltijalla jatkavan Lähiradion ohjelmakartta uudistuu täysin ensi vuoden alussa. Osa KSL:n ohjelmista siirtyy KaRan lähetettäväksi. Lähiradio KaRa aikoo myös ottaa omaan käyttöönsä Lähiradion internetosoitteen www.lahiradio.fi. Samalla yhdistyksen muu nettisivutarjonta eriytetään radion sivustosta. Lähetykset tapahtuvat jatkossa toiminimellä Lähiradio.

Tammikuussa 1988 aloittaneen Lähiradion perustivat Työväen Sivystysliiton Helsingin opintojärjestö (TSL), Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, Kansan Radioliitto – Folkets Radioförbund ry ja Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf. TSL luopui ohjelmatoiminnasta jo aiemmin. Eri ohjelmatoimijoilla on omat studiot, joista ohjelmat siirretään keskittimen ja linkin kautta Metsälän mastoon.

Helsingin Lähiradio on Suomen vanhin yhteisöradio. Muita yhteisöradioita ovat Radio Robin Hood Turussa, Radio Moreeni Tampereella, Radio Pro Torniossa ja Radio Inari.

Mediamonitori

Lähiradio kuuluu Helsingissä taajuudella 100,3 MHz. Ohjelmaa lähettävät jatkossa Folkhälsan, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ja Kansan Radioliitto. Järjestöillä on yhteinen paikallisradiolupa.

Hukala.net