Vierailu Uudessakaupungissa syyskuisena iltapäivänä nosti mieleen vanhat ajat, joilloin jokaisessa hiemankin isommassa kylässä oli oma paikallinen radioasema. Yli 30 vuotta sitten tämä oli mahdollista, sillä toimilupakierroksilla taajuuksia oli haettavana yleensä vähän ja lupien saajat valittiin poliittisin päätöksin. Uudessakaupungissa tämä poliittinen peli konkretisoitui, sillä Vakka-Suomen paikallisradio sai toimiluvan vasta pienen mediakohun seurauksena. Tänä päivänä Vakka-Suomi voisi saada toimiluvan parhaassa tapauksessa ilman poliittista kisailua.

UUdenkaupungin ja sitä ympäröivän muun Vakka-Suomen talousalueen yrityselämä on 2020-luvulla vilkasta, vaikka yritysten ketjussa suurena pelurina olevalla autotehtaalla onkin ollut pulaa komponenteista. Autotehdas on koko seutukunnalle ellei koko Varsinais-Suomelle niin merkittävä tekijä, että sen mukana elää muukin yritysmaailma.

***

Huonot ajat iskivät Suomeen ja Vakka-Suomeen 1990-luvun alussa, jolloin puhuttiin lamasta ja pankkikriisistä lähes samassa lauseessa. Uudenkaupungin paikallisradio ajautui konkurssiin vain kolmen vuoden sinnittelyn jälkeen, mutta se ei ollut ainoa taloustaantumassa kaatunut yritys. Paljon muutakin meni lopullisesti ja monet yrittäjät myös päätyivät henkilökohtaisessa elämässään surulliseen loppuratkaisuun.

Pelkkä taloudellinen ahdinko ei ollut ainoa syy sille, että Uudessakaupungissa ei kannattanut pyörittää itsenäistä tai myöhemmin Turusta johdettua paikallisradiota. Mediamaailma oli murroksessa, eikä siihen vielä vaikuttanut Internet missään määrin. Suomessa nimittäin ajattelu sähköisestä viestinnästä oli muuttunut. Poliittiset voimasuhteet vaihtelivat eri hallitusten välillä, mutta kokonaisuudessa suuntana oli yritysten laajempi toimintavapaus radiotaajuuksilla, joihin toki kuuluivat myös "tv-taajuudet". Haluttiin antaa lisää toimilupia ja avata kilpailua. Samoihin aikoihin mediaomistuksesta Suomessa alkoi kiinnostua joukko ulkomaisia yhtiöitä.

Koko vuosikymmenen alun kestäneen viestintäpoliittisen debatin seurauksena vuosina 1994 ja 1999 toimilupia alettiin jakaa yhä suuremmille kokonaisuuksille, kun ensin syntyivät usean kaupungin alueella kuuluvat niin sanotut erikoisradiot Classic FM ja Kiss FM ja paria vuotta myöhemmin valtakunnallinen suurtehotaajuuksilla toiminut Radio Nova. Se oli suuri muutos, jossa paikallisradioiden mielekkyyttä alettiin jo pohtia. Tämä kaikki edellä kuvattu ei suoraan johtanut paikallisradioiden joukkotuhoon, mutta oli alku uudelle ajattelulle, jossa omistukset keskittyvät ja taajuuksia halutaan haalia omaan leiriin valtiovallan samalla salliessa yhtiöille laajemmat omistusoikeudet.

***

2020-luvulla käsite 'paikallisradio' olisi syytä vihdoin päivittää. Yhdessä kaupungissa ympäristökunnat mukaan luettuna toimivia asemia on nykyisin todella harvassa tai sitten ne ovat osa suurempaa mediayhtiötä eli Bauer Mediaa. Suuntaus on ollut siirtyä vähintäänkin maakunnalliseen tai alueelliseen toimintaan. Näin toimivat esimerkiksi Vasabladetin omistama Radio Vaasa ja Karjalaisen oma paikallisradio Radio Rex. Onko se paikallista vai alueellista radiotoimintaa, voidaan hyvillä perusteilla kysyä. Onko paikallisradio, jos lähettää ohjelmaa kahdessa maakunnassa, niin kuin Radio Kaakko tekee Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa?

***

Vierailu syyskesää hehkuvassa Uudessakauungissa on päättymässä. Samaan aikaan kännykkään tulee odotettu viesti, jossa Traficomin kerrotaan vihdoin julkistaneen vuoden 2022 radion täydentävän ohjelmistolupakierroksen hakijat. Nopea vilkaisu hakijoihin ja myöhempi tarkempi tarkastelu paljastavat, että kovin pahasti metsään ei pohdinta paikallisradion uudesta määrittelemisestä mene. Nekin radiot, jotka ovat olleet paikallisia tai alueellisia, haluavat laajentua. Radio Sandelsia kiinnostaa kuuluvus nykyisen toiminta-alueen Pohjois-Savon ja Kainuun ulkopuolella ja Sea FM hakee toimilupia Tampereelle ja Turkuun. Keskisuomalaisen lehtiyhtiöitä kiinnostavat laajemmat radiomarkkinat omilla levikkialueillaan tai niiden liepeillä, ja Kalevaa houkuttaa levittäytyä laajemmalle Pohjois-Pohjanmaalla. Paikallisradiosta osavaltakunnalliseksi muuttunut Radio Helsinki pyrkii saamaan uusia paikkakuntia ja Patmoksen kiikarissa on 14 uuden alueen valloittaminen.

***

Toimiluvat, tai oikeammin radion ohjelmistotoimiluvat, myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, mikäli haettavia taajuuksia riittää kaikille hakijoille. Tämän ja usean aiemman toimilupakierroksen hakijamäärät ovat paikka paikoin niin runsaat, että jälleen tarvitaan poliittista päätöstä. Sen tekee valtioneuvosto nykyisen hallituksen viimeisenä radiotoimilupapäätöksenä. Odotettavissa on lobbausta ja valtapeliä. Sitä samaa, mitä nähtiin paikallisradioiden kulta-aikoina myös Uudessakaupungissa. Silloin vuonna 1989 kyseessä oli epäselvyys, onko radiolupia Turkuun ja Saloon jo saanut Turun Sanomat määräävässä asemassa Vakka-Suomen paikallisradiossa. Ei ollut, joten Uudenkaupungin Radio UBC sai toimiluvan valtioneuvostolta muita luvansaajia myöhemmin liikenneministeriön korjattua esitystään. Se oli sen ajan mediakohu, vaikka mediakohu-sanaa ei silloin taidettu edes tuntea.

***

Maailma muuttuu. Vai muuttuuko paljon sittenkään? Ainakin radioluvat kiinnostavat edelleen sekä mediayhtiöitä että niistä kirjoittavaa mediaa.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Kommentit   

+10 #1 Lisääkilpailua 10.09.2022 17:04
Toivoisin enemmän kilpailua alalle. Se on kuulijan, mai ostajan etu ja auttaa pitämään raditoimintaa laadukkaampana. Pienemmillä toimijoilla, voi olla haaste jopa hakea taajuksia. Lisäksi jos aina tulee: ETTE SAA TAAJUUTTA. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa meillä on vain YLE, Sanoma, Bauer ja ehkä Keskisuomalainen ellei jompikumpi osta sitä pois radiokentältä.

Toivosin mediamonitorinkin olevan enemmän radioalan kilpailun puolestapuhuja. Nyt pitäisi antaa kerrankin taajudet toimijoille, joilla ei ole ainuttakaan taajutta hakemallaan alueella. Sitten jakaa Sanoman ja Bauerin sekä heidän yhteistyökumppaneide nsa hakemat taajuudet.
Lainaa
+5 #2 Ollako vai ei 12.09.2022 07:02
Eihän enää pariinkymmeneen vuoteen oikeastaan ole puhuttu "paikallisradioista" ainakaan ammattilaisten piirissä. On puhuttu yksityisestä radiotoiminnasta tai varsinkin kaupallisesta radiosta.

Paikallisradio on yksi tällaisen toiminnan alalaji, nykyään sivujuonne.

Onhan meillä paikallisradioitakin : Radio Vaasa, Radio Ramona, Radio Rex, Radio Voima, Radio 957, Savon Aallot, Radio Pori, Radio Keskisuomalainen ja Auran Aallot, sekä alueellisina Radio Kaleva, Radio Sandels ja Radio Kaakko. Omistuksen paikallisuus on toinen asia. Sanomilla on lisäksi pari paikallista jukeboksia FM-taajuuksilla, mutta voiko niitä ajatella paikallisradioina, ehkä ei?
Lainaa
-2 #3 Jyri 19.09.2022 19:35
Radiota kuuntelin viimeksi yli 10 vuotta sitten Spotifyn aikakaudella. Tulisipa joku asema suoratoistoon soittolistana.
Lainaa
-1 #4 Seppo 21.09.2022 14:03
Onhan meillä paikallisradioitakin : Radio Vaasa, Radio Ramona, Radio Rex, Radio Voima, Radio 957...
Tiedä noitten paikallisuudesta, mutta muutama aito paikallisradiokin löytyy, Radio Robin Hood sekä Lähiradio. Molemmat toimivat ilman mainosrahoitusta, joten asemat ovat pysyneet pystyssä jo yli 30 vuotta.

Ja te jotka pidätte epäkaupallisuutta toimimattomana formaattina, kannattaisi tutustua Eurooppalaiseen radiokenttään. Länsimaissa toimii satoja radioasemia ilman kaupallista toimintaa.

Näissä maissa on todettu, että sananvapaus ja vapaa yhteiskunnallinen keskustelu vaatii muitakin kuin paikallisen YLEn ja kaupallisen median.
Lainaa