Mustavalkoista ajattelua värikkäässä radioviidakossa

kirjoittanut

kategoriassa

Yle Uutiset teki lopulta jutun, joka toivottavasti selventää niin sanotuille tavallisille kansalaisille, millaisessa viidakossa radiot Suomessa toimivat. Tiistaina 16. heinäkuuta Ylen tv- ja radiokanavilla ja tietysti nettisivuilla julkaistu uutisjuttu kertoi, että liikenne- ja viestintäministeriö on vaikeuttamassa pienten radioiden toimintamahdollisuuksia. Tai näin asia voidaan tulkita asettumalla pienten radioiden asemaan.

Asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen. Radiolainsäädäntöä ollaan muuttamassa niin, että tilapäistä toimintaa saisi tulevaisuudessa harjoittaa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Sen jälkeen radiolle tulisi kahden kuukauden karenssi ennen seuraavaa mahdollista kolmen kuukauden lupajaksoa. Alun perin viestintälainsäädäntöön oltiin työntämässä ehdotonta mainoskieltoa, mutta sittemmin ministeriö on kääntynyt Ylen jutun mukaan lievempään kantaan. Kaupallinen tilapäinen radio tulisi kysymykseen, mikäli radio toimisi jonkun tapahtuman yhteydessä.

Ylen uutisjutussa haastateltiin Järviradion juontajaa Helsingissä ja Viestintäviraston Kiinteät radioverkot -yksikön päällikköä Suvi Juurakkoa sekä puhelimitse Radio Sandelsin päällikköä Reijo Gladia ja viestintäministeri Pia Viitasta (sd.).

Glad oletti, että uudet vapaana olevat taajuudet jaetaan isoille monikansallisille mediayhtiöille. Viitanen vakuutteli, että paikallisuus tullaan takaamaan uusia toimilupia myönnettäessä. Keskittymistä ei haluta enää lisätä. Juurakko vain totesi vallitsevan tilanteen. Muutama pieni radio lähettää teknisillä luvilla eli siis tilapäistarkoitukseen tarkoitetuilla lähetystehoilla. Järviradiota edustanut juontaja Erkki Propelli oli sitä mieltä, että paikallisradiot ajetaan ahtaalle. Syyttävä sormi osoitti isoja radioita.

Toivottavasti Ylen julkaisema uutinen selvensi radioalan tilannetta. Radionkuuntelijoiden ja mainostajien on ollut vaikeaa hahmottaa, mikä asema lähettää milläkin luvalla ja milläkin teholla. Radiot kun eivät ole olleet mitään sydänystäviä keskenään, vaan alalla on ollut havaittavissa suoranaista piikittelyä ja jopa ylimitoitettua vouhotusta uudesta laista.

***

Jos kaupallinen toiminta kielletään tilapäisiltä radioilta tai sitä rajoitetaan merkittävästi, kokee muutama radio varman lopun. Radio Musa tuskin pystyisi lähettämään ilman mainoksia, eikä hankolaisille enää jatkossa olisi tarjolla kesäradiota. Jo tänä kesänä homma kaatui mainostajien puuttumiseen. Ensi kesästä on ehkä turha haaveilla?

Radiolainsäädännön muutokset on tarkoitus hyväksyä lähikuukausien aikana. Prosessi on niin pitkä, että muutamat 50 watin teholla tai tilapäisillä ohjelmistoluvilla lähettävät asemat (esimerkiksi Spin FM, Sea FM ja Radio Gramox) ehtivät saada pitkäaikaisen toimiluvan, siis ihan oikean ohjelmistoluvan. Järviradio ehtii järjestää asiansa kuntoon hankkimalla ”pysyvät” taajuudet Helsinkiin, Turkuun ja Pirkanmaalle. Ehkä jokin uusikin taho saa vielä luvan, kunhan tajuaa sellaista hakea. Lupia on lupailtu ”tyrkylle”, kunhan meneillään oleva taajuuksien käyttösuunnitelman muutos saadaan ensin alta pois.

Tarjolla on viitisenkymmentä taajuutta, joista mahdollisesti leijonanosa menee nykyisille radioille lisälähettimiä varten. Tällä tavalla esimerkiksi Radio Nostalgia, Radio Dei, Nelosen radiot ja Radio City voisivat saada kaipaamiaan kuuluvuusparannuksia. Loput taajuudet jäävät sitten julkiseen hakuun, johon voi osallistua kuka tahansa radioasemasta haaveileva. Toivoa sopii, että tässä vaiheessa ministerin lupaukset ovat vielä voimassa, eikä keskittymistä isoille mediataloille enää sallita. Paikallisradioille olisi annettava lisää tilaa.

***

Miten on ylipäätään mahdollista, että radiotoimintaa voi harjoittaa vuositolkulla lähettämällä tilapäisluvilla? Tätä koloa radiolainsäädännössä ei hyödynnä pelkästään pienradioiden joukko, vaan tällainen ”ohituskaistamalli” on kelvannut muun muassa SBS:lle. Sehän toteuttaa Radio Cityä Lahdessa, Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa juuri tällä kaavalla. Myös MTV, NRJ Finland ja Radio Dei ovat käyttäneet tai käyttävät 50 watin lähettimiä tyrehdyttämään kuuluvuuskatvetta.

Parasta olisi, jos nykyiset ”ongelmalapset” Järviradio, Spin FM ja niin edelleen saisivat vuoteen 2019 voimassa olevan ohjelmistoluvan. Rutina loppuisi ja radiot voisivat keskittyä osoittamaan tarpeellisuutensa. Tämä olisi paljon vapaampaa kilpailua kuin nykyinen sekava systeemi ja palvelisi myös mainostajia. Ne saisivat varmuuden siitä, että radiot lähettävät vielä kolmen kuukauden jälkeenkin.

Voidaan ajatella niinkin, että nyt teknisiä lupia ketjuttavat pikkuradiot ovat olleet ikään kuin näyteikkunassa, josta ministeriö on ne voinut havaita. Näytöt on annettu. Annetaan niille seuraavaksi toimilupa. Tietysti taustojen tulee olla kunnossa, sillä yhtään konkurssiradiota ei tähän maahan tarvita.

Teknisen luvan kautta on Suomessa pompattu radioaalloille ennenkin. Turkulainen Zoom FM sai luvan vuonna 2011. Lähetykset jatkuivat pienen tauon jälkeen.

***

Taajuus- ja toimilupa-asiat ovat viestintäpolitiikkaa kuumimmallaan. Kukapa omalle tontilleen haluaisi kilpailijoita, mutta jos oma tuote on kunnossa, ei huolen häivää pitäisi olla. Isojen radioiden hyvä puoli on, että niillä on resursseja teettää tutkimuksia ja etsiä kuuntelijoiden kannalta parhaita ohjelmaratkaisuja. Pikkuradioille tämä ei useinkaan ole mahdollista. Pienten onkin haettava ohjelmistollaan jotain sellaista, mitä isot eivät tarjoa. Yhtälö ei ole helppo, joten pikkuradioiden huoli toimilupien ajautumisesta isoille radiotaloille ei ole täysin perusteeton. Kilpailua ei tule rajoittaa, eikä ketään suosia. Tämä koskee myös pieniä asemia.

***

Ja vielä palanen nostalgiaa: paikallisia pikkuradioita on ollut 28 vuoden aikana hyvinkin monella paikkakunnalla. Kiertoajelu Kanta-Hämeessä ja Keski-Uudellamaalla kesäkuussa 2013 antoi aihetta hetkelliseen menneiden muisteluun. Riihimäen keskustan vilinässä saattoi vain kuvitella, miten pienellä paikkakunnalla 25 vuotta sitten aloittanut Radio Pikkupäkä haali kokoon mainosmarkkoja. Tietenkin naapurikaupunki maakuntarajan takana eli Hyvinkää oli tämän radion toinen kotipaikka, mutta ei sekään näyttänyt miltään rikkauksien ehtymättömältä lähteeltä. Nurmijärven Klaukkalassa puolestaan henki keskisuuren taajaman sykkeen. Ehkä se syke oli vielä kiihkeämpi vuonna 1987, kun Radio Kolmea perustettiin. Tämänkin radion soitto soi vain reilun kymmenen vuoden ajan.

Radiotarjonta on moninkertaistunut noista ajoista. Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Klaukkalassa kuuluu kymmeniä radiokanavia, joista jotkut lähettävät myös paikallisuutisia. Se mikä tehtiin ennen kokonaan itse, saadaan nykyään kätevinä annoksina ison ketjuradion ohjelmiston keskellä. Ei sekään väärin ole.