Radiomafia-logoOlin ollut Radio Suomen vakituinen kuuntelija jo hyvän aikaa, kun sain kuulla loppuvuodesta 2002 tästä tulevasta, isommasta muutoksesta, olematta siitä erityisen innostunut. Isompaa polemiikkia herätti tiettyjen ohjelmien, muun muassa Päivi Istalan Naisten tunnin ja Metsäradion, karsiminen kanavan ohjelmistosta. Loppujen lopuksi ainakin jälkimmäinen sai jatkua, koska kuulijat vastustivat sen lakkauttamista erityisen vahvasti. Ohjelma muuttui mielestäni kuitenkin huonompaan suuntaan, kun mukana ei enää ollut toivelevyjä vaan nykyistä Yle Radio Suomen soittolistatavaraa. Edellisvuoden viimeisessä Sanasepot-ohjelman lähetyksessä ohjelman juontajatkin olivat hyvin liikuttuneita kuulijoiden kanssa, kun ohjelma piti lopettaa.

Ensimmäisiä kappaleita, mitä muistan kuulleeni Radio Suomen lähetyksessä aamulla ensimmäisenä kanavauudistuksen päivänä, oli ainakin Reijo Taipaleen levytys Ihan kuin nuo toiset. Mikko Kuustosen Ainoain taisi olla myös ensimmäisenä päivänä soitossa Antti Huovilan ei niin iskelmällisen Mä haluan toimintaa -levytyksen tavoin. Yöradiossa, joka oli nyt yhdessä uuden nuorisolle suunnatun aseman YleX:n kanssa toteutettu, taisi soida Glenn Freyn Part Of Me, Part Of You. T. T. Purontaan haastattelu oli muistaakseni myös mukana noissa ensimmäisissä lähetyksissä.

***

Jonkun aikaa kuuntelin Suomea, ehkä jo saman päivän aikana siirtyen kuitenkin YLE Radio 1:n (entinen Radio Ylen Ykkönen) puolelle, jossa viihdyinkin hyvin ja pitkään sitten pääasiallisesti, vaihteeksi pääosin monipuolisten puheohjelmien parissa (esimerkiksi Risto Nurmen luontoradio ja Ykkösaamu). Olin jo aiemmin kuunnellut vakituisesti Seija Walliuksen Herraseurassa-ohjelmia samalta kanavalta. Yle Radio 1:een siirtyi myös Jari Aula, joka oli Radio Suomen puolelta tutuksi tullut, erityisesti pitkäaikaisesta, itselleni vakituisesta Herää Suomi -ohjelmasta (joka oli loppuaikoina tosin kutistunut ja alkoi enteillä loppuaan) ja sen sunnuntaisesta toivekonserttiohjelmasta. Tässä blogissa on hänen muistojaan aiheeseen liittyen.

***

Moni Radio Suomen juontaja katosi kuuluvista tämän uudistuksen myötä, jotkut jäivät edelleen mukaan uusien tulokkaiden lisäksi. Radio Suomessa en innostunut myöskään siitä, että kanava alkoi selvästi kilpailla Radio Novan kanssa. Sen huomasi jatkuvana aseman nimen toistamisena. Uutta kilpailutilannetta kuvasi muu uusi järjestely, jossa sama juontaja hoiti pitkää lähetystä: se tuntui vieraalta. Suomen tarjonnan muutos kuului erityisesti iskelmämusiikin soiton radikaalina vähenemisenä ja enemmän nuoremmalle väestölle suunnatulla ohjelmistolla. Itselleni erityinen menetys oli tuolloin vanhan tanssimusiikin ohjelmien katoaminen. Onneksi sittemmin tuli Suomi soi -lähetys, mikä tätä puutetta korvasi. Niin ikään iskelmämusiikin määrää lisättiin.

***

Viihdyin Suomen puolella sittemmin muutamaan otteeseen varsinkin maakuntaradioita ja tiettyjä erikoisohjelmia kuunnellen. YleX:n osalta tämä muutos ei ollut itselleni negatiivinen, kun vakituinen radio-ohjelmani Metalliliitto jatkui luonnollisesti Radiomafialta sinne siirtyneenä. Hard Rock Club sen sijaan siirtyi YleQ:lle (joka sekin lopetettiin myöhemmin). Kuuntelin tätä eri juontajien vetämää ohjelmaa YleQ:sta, kunnes ohjelma valitettavasti loppui kokonaan vuoden 2004 alkupuolella.

Niin ikään Yle Radio Peili oli myöhemmin vakituisena asemanani jonkun aikaa - melkein yötä päivää auki. Itse kommentoin myös heti tuoreeltaan radiouudistusta muistaakseni Ylen sivujen kautta monen muun lailla.

***

Seuraavassa vielä kanavauudistukseen erityisesti liittyviä kirjoituksia. Lisää löytyy helposti Google-haun avulla:

http://www.mikkoalatalo.net/arkisto/dokut/YLE_radiouudistus.html

http://yle.fi/vintti/yle.fi/yleradio1/viewtopic2e45.html?f=2&t=492&sid=220c086219ae2ca851fb70c05988eaf1

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073874014/Ylen+radiouudistus+tuo+nelja+kanavaa


http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/ylen-radiouudistus-etenee

http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/kuoppaamisesta-kymmenen-vuotta-radiomafian-legendoja-ikavoidaan-edelleen

***

Toimittaja Pentti Kemppainen teki radiouudistuksesta seuraavan jutun Otavan julkaisemaan Mitä Missä Milloin 2004 -kirjaan:

Radiouudistus kuumensi tunteita

Yleisradio uudisti tammikuussa 2003 radion ohjelmapalveluitaan. Vuoden 1990 kanavauudistuksessa syntyneet kolme valtakunnallista suomenkielistä radiokanavaa saivat nyt uudet nimet ja samalla niiden sisällön painopisteitä muutettiin. Kulttuurin ja yhteiskuntakeskustelun kanavan uudeksi nimeksi tuli YLE Radio 1, alue- ja uutiskanavan nimenä säilyi edelleen Radio Suomi ja nuorisokanava Radiomafia sai nimekseen YLEX. Nuoren aikuisväestön digitaalinen radiokanava YLEQ oli kuultavissa pääkaupunkiseudulla myös ULA-vastaanottimilla.

Joistakin sisällöllisistä uudistuksista huolimatta ohjelmamuutokset eivät olleet kovin suuria, sillä kanavien perusrakenne ja työnjako säilyivät entisellään. Toimittajat ja kuuntelijat kuitenkin reagoivat joihinkin uudistuksiin voimakkaasti. Keskustelua herättäneitä ohjelmia olivat Metsäradio, Naisten tunti ja Ykkösaamu. Uudistuksen saamassa julkisuudessa oli nähtävissä myös tulevien vaalien läheisyys sekä kesällä edessä ollut päätös televisiomaksujen korotuksesta.

Uudelleenjärjestelyn tavoitteena oli kehittää kanavia vastaamaan yhä paremmin yleisön eri kohderyhmien tarpeita, sillä alan kilpailutilanne oli muuttunut rajusti kaupallisten radioiden laajentaessa toimintaansa. Kaupalliset radiot alkoivat saada 1990-luvulla ketjuradiotoimilupia, minkä seurauksena niiden toiminta on ketjuuntunut voimakkaasti. Vuonna 2003 valtakunnallisen Radio Novan lisäksi äänessä oli 11 osavaltakunnallista ketjuradiota.

Myös tekninen kehitys oli osaltaan edistämässä uudistusta. Tuotantojärjestelmät reportterin tallentimesta aina lähetinantenniin saakka oli digitalisoitu ja teknologinen kehitys loi uusia mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen. Samalla digitaaliseen vastaanottoon siirtyminen oli ennakoitua hitaampaa, joten ohjelmiston muutokset toteutettiin nykyisillä ULA-taajuuksilla.

Ohjelmiston järjestelyä suurempi muutos oli organisaation uudistaminen. Perinteisestä kanava- ja toimitusorganisaatiosta siirryttiin tilaajajärjestelmään. Ohjelmatuotanto ja kanavat erotettiin toisistaan ja taloudellisia säästöjä pyrittiin saamaan sisäisen kaupankäynnin keinoin. Näin Yleisradio seurasi muiden pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden tavoin Ison-Britannian BBC:n esimerkkiä. Koko uudistuksen taustalla näkyivätkin voimakkaasti taloudelliset syyt.

Pentti Kemppainen (Mitä Missä Milloin 2004, Otava 2003, s. 343)

 

Kolumnin kirjoittaja on Mediamonitorin arkistotoimittaja

Kommentit   

+1 #1 Mikko Haajamo 16.01.2013 11:20
:D Koska ylelle tulee uusi radiouudistus.
Olisikohan sen vuona 2023.
Lainaa
+6 #2 jaa-a 16.01.2013 21:26
YleX:lle nyt pitäisi ainakin tehdä jotain. Ihan järkyttävä soittolistakanava nykyisin.
Lainaa

Twitter