Lahti, Radiomäki

Yleisradion historian näkyvin maamerkki on Lahden suuraseman mastokaksikko Salpausselän huipulla (Kuva: Otto Metsähukala).

Yleisradio saavutti lauantaina 9. syyskuuta kunnioitettavan 80 vuoden iän, kun yhtiön ensimmäisestä lähetyspäivästä tuli kuluneeksi samainen vuosimäärä. Itse yhtiö perustettiin jo toukokuun lopussa 1926 nimellä O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio, mutta lähetysten aloituspäivää pidetään maamme säännöllisen yleisradiotoiminnan oikeana syntymäpäivänä. Ylen juhlapäivän läheisyys on näkynyt ja kuulunut yhtiön kanavilla jo parin viikon ajan tietynlaisina nostalgiahetkinä sekä televisiokanavilla oikean yläkulman YLE80-logona. Seuraavaksi kurkistammekin hieman yhtiön pitkään historiaan.

Yksi merkittävä rajapyykki Ylen historiassa on Lahden ensimmäisen suuraseman valmistuminen vuonna 1928. Tällöin lähetykset laajenivat kuulumaan suuressa osassa maata. Lahden asema oli myös ensimmäinen valtion rakentama radioasema ja sen jälkeen asemaverkkoa alettiin kehittää entistä enemmän. Lahden toinen suurasema valmistui jouluaattona 1935, samana vuonna ensimmäisten äänityslaitteiden käyttöönoton kanssa.

Muita Yleisradion historian merkittäviä vuosia ovat 1953, jolloin ensimmäiset ula-asemat valmistuivat ja vuosi 1956, jolloin ensimmäisestä ula-verkosta tuli valtakunnallinen. Televisiolähetykset alkoivat puolestaan vuoden 1958 alussa nimellä Suomen Televisio. Yksi tärkeimmistä vuosista on myös 1965, jolloin rinnakkaisulaverkko valmistui ja televisioon tuli toinen kanava.

1990-luvun alkupuolella uudistuivat niin Yleisradion radio- kuin televisiokanavatkin. Radiouudistus toi kesäkuussa 1990 kolmannen ulaverkon ja televisiouudistus vuoden 1993 alussa siirsi MTV:n ohjelmat omalle kanavalleen MTV3:lle jättäen TV1:n ja TV2:n verkot kokonaan Yleisradion käyttöön. Digitaaliset televisiolähetykset alkoivat 27.8.2001, jolloin aloittivat myös Yleisradion uudet digikanavat YLE FST, YLE24 ja YLE Teema.

Yhtiön historiassa on niin paljon muutoksia, että tähän artikkeliin joutui ottamaan vain niitä tärkeimpiä. Muutoksia on näköpiirissä myös tulevaisuudessa. Yleisradion hallintoneuvosto päätti viime maaliskuussa yhtiön organisaatiomuutoksesta. Uudessa vuoden 2007 alusta voimaan tulevassa organisaatiossa Yleisradion ohjelmantuotanto jakaantuu neljään eri ohjelmistoalueeseen, jotka ovat ruotsinkielinen alue, uutis-, virike- sekä asia- ja kulttuurialue.

Tämän viikonlopun 80-vuotissyntymäpäiväjuhlia seuraa ensi viikonloppuna tiedossa on oleva vähän toisenlainen juhla. Yleisradion lähinnä nuorille aikuisille suuntaama YleQ-radiokanava lopettaa tuolloin toimintansa. YleQ lähettää viimeisen viikonloppunsa ajan puhe- ja musiikkiohjelmiensa parhaimmistoa nimellä Täydenkuun viikonloppu. Lauantaina ohjelmistoon kuuluu Tavastia-klubilla järjestetyn YleQ Liven parhaita paloja ja sunnuntai-iltana kanavan toiminta päättyy suoraan erikoislähetykseen, jossa kuullaan tuttuja kanavaääniä sekä vieraita.

Vasta huhtikuussa 2004 uudistettu YleQ ajetaankin jo nyt alas. Monelle lopetusuutinen tuli yllätyksenä, sillä kanavan uskottiin laajenevan valtakunnalliseksi. YleQ:n korvaa pääkaupunkiseudun taajuudella 103,7 MHz puheradio YLE Radio Peili, joka laajentuu alkuvuoden 2008 aikana valtakunnalliseksi.

Vuodenvaihteessa 2006-2007 Yleisradio alkaa organisaatiomuutoksensa mukaisesti tuottaa kaikki uutisensa itse. STT:n uutispalvelun käytön se siis lopettaa. Television puolella organisaatiomuutos näkyy selvimmin 31.5.2007, kun uutisiin ja urheiluun keskittynyt YLE24-digikanava lopettaa toimintansa. Tilalle saadaan live-tapahtumiin, suoriin lähetyksiin, populaarikulttuuriin sekä urheilutapahtumiin keskittyvä YLE Extra -kanava.

Twitter