Radio KLF -logoRadio KLF teki dancea tunnetuksi kuuden vuoden ajan. Tuskin moni kanavan vakiokuuntelijoista uskoi, että kaikki voisi päättyä elokuussa 2011. Yllätys tuo viimeviikkoinen lopetusuutinen oli myös meille täällä Mediamonitorissa. Uumoilu KLF:n tulevaisuudesta kävi vilkkaana toimituksen sisäisellä yhteydenpitokanavalla, sillä olihan KLF:n henkinen johtaja Jesus Ziliachus eli radiojuontaja Timo ”Timpe” Salonen varoitellut ennakkoon tulevasta uutisesta. Vielä tuolloin oletus oli, että KLF jatkaisi esimerkiksi nettiradiona ja tapahtumanjärjestäjänä. Oletuksenamme olivat myös mahdolliset uudet jakelutiet, sillä lyhytaikaisilla radioluvilla lähettämisen loppuminen kävi mielessä.

Oliko Radio KLF:n kohderyhmä ja formaatti sittenkin liian kapea Suomessa? Tätä voidaan pohtia, kun mietitään syitä aseman jäämiselle jälleen ilman pitkäaikaista ohjelmistolupaa. Radio KLF Oy, joka oli aseman taustayhtiönä viime ajat, haki toimilupaa viime talvena. Valtioneuvosto joutui valitsemaan luvansaajan paikallisradio Basson, urbaaniradio Spin FM:n ja pitkään tilapäisluvilla lähettäneen Radio KLF:n väliltä. Basso oli voittaja.

On selvää, ettei lyhyellä perspektiivillä voida Suomessa tuottaa kaupallisesti uskottavaa radiotuotetta. Radio KLF olisi tarvinnut kahdeksan vuoden toimiluvan, jotta se olisi ehkä lopullisesti lyönyt läpi mainosmarkkinoilla. Tilapäisluvilla, usein jopa 50 watin teholuvalla lähettäessään se osoitti mainostajille, että mitään kovin pitkään jatkuvaa kampanjaa ei voida toteuttaa. Lupaviranomaisten päätöksiähän ei voinut ennustaa, vaikka yleensä KLF sai sen, mitä halusikin. Joka tapauksessa ohjelmistoluvat ja radioluvat olivat voimassa kolme kuukautta kerrallaan, mikä on alalla lyhyt aika. Vain nykyisen lainsäädännön puutteellisuus, vai pitäisikö sanoa lain suoma hieno mahdollisuus, antoi joillekin vaikutelman KLF:stä pitkäaikaisena projektina. Niin se olikin, mutta vain netissä. Ja nettiradio ei ole Suomessa tunnetusti lyönyt vielä itseään kunnolla läpi. ULA-taajuudet tulivat ja menivät. Välillä kuului ja välillä ei.

Oli keväisen lupapäätöksen todellinen syy mikä tahansa, valtioneuvoston kielteinen päätös kertoi Radio KLF:lle, että toiminnan tulevaisuus oli vaakalaudalla. Yhtiön toimitusjohtaja Sampsa Luomaniemi kertoi Mediamonitorille, että juuri tuo edellä mainittu lyhytaikainen tulevaisuudennäkymä söi kanavan jatkomahdollisuuksia. Oliko mainonnan vähäisyys sitten se toinen syy, ei kokonaan selvinnyt. Joka tapauksessa Jyväskylän ja Oulun taajuuksista luovuttiin jo kesällä, koska mainosaikaa ei oikein noilta paikkakunnilta ostettu.

Tavalliselle radionkuuntelijalle, dancen ystävälle, KLF:n menetys on kova pala nieltäväksi. Suru ja pettymys kuvannevat parhaiten kuuntelijoiden tuntoja suosikkiradion hiljennyttyä. Moni on katkera lupaviranomaisille, sillä KLF:lle olisi moni suonut oikean toimiluvan. Useat nettikommentoijat pohtivat, mistä he löytävät korvaavan aseman Suomessa. Vastaus on edelleen sama kuin julkaisemassamme uutisessa - ei mistään. Sitä uutisessa ei mainita, että Luomaniemi näki kotimaisessa dance-kulttuurissa pientä laskusuhdannetta huippuvuosiin verrattuna, mutta ei kaiketi kovin merkittävää. Dance on suosittua edelleen, vaikka se ei yhtä radioasemaa elättänyt.

Tapaus Radio KLF on myös esimerkki siitä, miten suosion voi saavuttaa lähes puskaradiotasoisella tiedottamisella. Harvassa ovat nimittäin olleet uutiset, joita KLF:stä on näinä vuosina kerrottu isoissa medioissa. Musiikki- ja viihdelan julkaisuissa ja nettisivuilla Radio KLF on onneksi esiintynyt. Timpe Salosen taustalla on vellonut oma uutismaailmansa, mutta esimerkiksi Mediamonitori ei ole näistä asioista kertonut. Se ei ole ollut sivustomme prioriteettilistalle. Eikä tule olemaan.

Olisiko syytä miettiä vaihtoehtoja nykyisille ja tuleville radioille. Kuka tahansa voi aseman Suomeen perustaa, mutta luvan saaminen pidemmäksi ajaksi kuin vaikkapa vain yhdeksi kesäksi on hankalaa.

Miksei taajuuksia voitaisi julistaa haettavaksi nykyistä enemmän? Olisiko syytä avata aito kilpailu, joka kuuluu markkinatalouteen? Eivätkö markkinat kestä liian usean musiikkiaseman syntymistä? Kuka niitä toimilupia pihtaa? Tässä avoimia kysymyksiä KLF:n kuuntelijoilta uudelle viestintäministerille. Niihin sopisi ministerin vastata vaikka seuraavalla täydentävällä toimilupakierroksella.

Kommentit   

-1 #1 Smooth Operator 03.11.2012 10:37
Ysäribuumin loppua ei ole syytä sekoittaa dancen, tai minkään aikakauden loppuun. Dance on yhtä voimissaan, kuin 70-luvulla, tai esihistorian nuotioilla. Dancen pysäyttämiseen tarvittaisiin valtavasti oopiumia. Tuskin silläkään rutto katoaisi.

Ysäri taas musiikkina ja yhden aikakauden taiteen peilinä ei voi himmentyä, kun sen aikakauden kansa hengittää yhä. Kuten isoisämme pitävät mustavalkoiset suomielokuvat YLE:n ohjelmistossa, niin myös 70-80-luvuilla syntyneet pitävät Haddawayn "What Is Love"-kappaletta sydämessään läpi elämän, tahtoivat tai eivät. Se on heille yhtä merkityksekäs, kuin toisille heavyklassikot, tai jollekin Beatles tai Elvis. Haddawayn katu-uskottavuus tai keikkapalkka ei korreloi nuoruuden muistoihin ja ensisuudelmien tunteisiin.

Lisänä ysärin hohtoon tuo sen kierrätys. Ysäribuumin noustua aikakauden musiikki tuli tutuksi myös uudelle sukupolvelle, joka tulee kannattelemaan Vengaboysin musiikkia myös heidän lapsilleen. Samalla kun Technotronicin "Get Ready For This" sivuuttaa Europen "Final Countdownia" maailman jäähalleissa.
Lainaa

Twitter