Artikkelin hakemisto

Osa 3: Lokki tippui radiotaivaalta

Lokin lento päättyi Kotkan ruusuun 19.5.1993 radiota pyörittäneen Kymenlaakson Radio Oy:n mentyä konkurssiin.

Lokin lento päättyi Kotkan ruusuun 19.5.1993 radiota pyörittäneen Kymenlaakson Radio Oy:n mentyä konkurssiin.

Radio Lokki -logoKymenlaakson Radio Oy:n taloudellinen alamäki johti keväällä 1993 siihen, että yhtiö jätti konkurssihakemuksen keskiviikkona 19. toukokuuta. Yhtiön palveluksessa oli kymmenen henkilöä, joista viisi oli toimittajia. Lokki yritettiin pelastaa viimeiseen asti, yhtiö etsi lisää rahoitusta ja uusia osakkaita. Niitä ei kuitenkaan löydetty. Kymenlaakson Radio Oy:n omistivat vuonna 1993 suunnilleen tasaosuuksin Suomen Viestintärahoitus Oy, Haminan Lehtimedia Oy ja Eteenpäin Oy.

Yhtiön liikevaihto oli vielä vuonna 1992 noin 1,8 miljoonaa markkaa. Vuonna 1993 tavoitteena oli 2,2 miljoonan markan liikevaihto, mutta mainosmyynnin alamäen vuoksi tulot pienenivät merkittävästi. Velkaa yhtiöllä oli jo 1,5 miljoonaa markkaa, kun se hakeutui konkurssiin. Konkurssipesän velkojain kuulustelussa todettiin yhtiön velaksi kuitenkin jopa 1,9 miljoonaa markkaa varojen ollessa vain 742 000 markkaa. Suurin velkoja oli Gramex ry, jonka saatavat olivat 350 000 markkaa. Lisäksi Esittävien taiteilijoiden eläkejärjestöllä oli 220 000 markan saatavat.

Toimitusjohtaja Jari Jääskeläinen kommentoi Kymen Sanomille 20.5.1993, että Lokin henkilökunta suhtautui hienosti kanavan vaikeuksiin. Vaikeuksista oli keskusteltu vuodenvaihteessa ja päätetty, että ne pyritään voittamaan talkoohengellä.
– Kaikki yrittivät tosissaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että henkilökuntaa olisi rajusti vähennetty, mutta yritimme pitää ohjelman tasosta kiinni.

Mainostulot katosivat ja Gramex karhusi saataviaan

Radio Lokin ainoa tulonlähde oli mainosmyynti, joka tippui jyrkästi laman tultua. Tämän seurauksena yhtiön liikevaihto tippui puoleen 90-luvun alun huippuajoista. Lisää painoa Kymenlaakson Radio Oy:n kivirekeen toi välimiesoikeuden päätös, joka velvoitti radioyhtiön maksamaan tekijänoikeusmaksuja Gramexille takautuvasti yli 300 000 markkaa. Se muutti jo vuoden 1992 tuloksen aivan erilaiseksi, kuin oli odotettu.

– Kun tämä oli uusin mainosväline, se myös hylättiin ensimmäisenä, kun mainosrahoja alettiin karsia. Myös Kolmostelevisio on vienyt radion mainoksia. Ehkä meillä oli sittenkin liian pieni alue. Alku lähti kyllä hyvin liikkeelle, mutta sitten mainosrahojen tulo pieneni, toimitusjohtaja Jääskeläinen kertoi mainosmyynnin alamäestä.

Lokin toimitus arveli yhdessä, että paikallisradioita kaatuu vielä ennen laman loppua useampikin.
– Jos Gramex-maksuja karhutaan muiltakin yhtä tiukasti kuin meiltä, ulosoton uhalla, moni pieni radio on vaikeuksissa.

Radio Lokki oli alueensa kuunnelluimpia radiokanavia, viikkopeitto oli viimeisen tutkimuksen mukaan 62 prosenttia. Radio Suomen kuuntelijamäärä oli vain pari prosenttiyksikköä suurempi, 64 prosenttia. Mafian viikkotavoittavuus Etelä-Kymenlaaksossa oli puolestaan 49 %, Ylen Ykkösen 24 % ja Kouvolan SBC Radion 5 %.

Lokki kaatui saappaat jalassa

Kanava sai arvoisensa päätöksen, kun henkilökunta teki viimeisenä päivänä ohjelmaa koko päivän ajan puolille öin saakka. Ohjelman teossa oli koko henkilökunta kaikkine avustajineen, joita oli toistakymmentä. Viimeinen päivä tehtiin nimenomaan talkoohengellä, sillä palkkaa siitä ei luvattu.
– Meille sanottiin aika suoraan, että viimeiseltä päivältä palkkaa on turha odottaa, Lokissa pääluottamusmiehenä ja toimittajana työskennellyt Mika Heijari kommentoi Hukala.netille.

Myös Lokin kuuntelijat osallistuivat aktiivisesti kanavan viimeiseen päivään. Toimitukseen suorastaan tulvi soittoja ja faxeja, joissa pahoiteltiin toiminnan päättymistä ja kiiteltiin kuluneista vuosista. Radio Lokki oli loppuessaan noin viiden ja puolen vuoden ikäinen.

– Konkurssihakemuksen jätön jälkeen lokkilaiset tekivät talkoilla maratonohjelman, joka kesti puoleen yöhön saakka. Radio Lokin ohjelma päättyi "Kotkan ruusuun", jolla toiminnan piti alkaa viisi ja puoli vuotta sitten. Silloin soi nimittäin erehdyksessä väärä kappale, toimitusosaston puheenjohtaja Teuvo Romppanen huomautti puolestaan Journalisti-lehdessä 27.5.1993.

Sattumalta Radio Lokin järjestämät Radiotanssit osuivat juuri samalle päivälle kuin radiotoiminnan lopetus. Tampsan lavalla Radiotansseissa viihdytti 35-vuotisjuhlakiertueellaan ollut Eino Grön.

Ei tarpeeksi panostusta mainosmyynnissä

Vaikka Lokin johto laittoikin mainosmyynnin vähenemisen syyksi yksinomaan talouden laman, oli syytä myös itsessä. Mainosten myynnissä ei nimittäin ollut tilanteen edellyttämää panosta.
– Viime vuoden lopulla merkit talouden ahdingosta olivat varmasti näkyvissä. Silti vuodenvaihteessa ei ollut kuin yksi päätoiminen markkinointimyyjä. Sitten yhtiön johtoryhmä havaitsi, että yksi myyjä ei pysty keräämään ilmoitustuottoa riittävästi. Silloin töihin otettiin entisiä, lomautettuja ilmoitusmyyjiä. Itse yllätyin huhtikuun alussa siitä, että mainoslistat olivat pitkiä. Mielessä kävi jo ajatus siitä, että pahin syvänne on ohitettu. Konkurssihakemus olikin siinä tilanteessa yllätys. Alkuvuoden rutistuksesta ei ollut hyötyä kokonaistilanteen kannalta, Mika Heijari kuvaili Lokin tilannetta toukokuun lopun Journalisti-lehdessä.

Romppanen sen sijaan muistutti samassa lehdessä, että toimitusosasto vaati useaan otteeseen tietoja yhtiön taloudellisesta tilasta, mutta tietoja ei annettu kuin ensimmäisen ja viimeisen kerran, konkurssihakemuksen jätön yhteydessä.
– Yhtiön johto ei ole ollut tehtäviensä tasalla. Lokki oli pieni yksikkö, jossa kaikkien pitää tuntea taloudellisten resurssien riittävyys. Ainakin aikaisempina vuosina rahaa on käytetty holtittomasti ja säästeliäisyys on ollut toisella sijalla.

SBC Radio halukas jatkamaan Lokin toimintaa

Kouvolassa toiminut paikallisradio, SBC Radio myönsi heti Lokin mentyä konkurssiin olevansa halukas laajentamaan toimintaansa Etelä-Kymenlaaksoon Lokin jättämää aukkoa paikkaamaan. Lokin ratkaisu tuli siitä huolimatta SBC Radiolle yllätyksenä. Radiot olivat neuvotelleet aiemmin jopa yhteistyöstä.

Heti Lokin hiljennyttyä ei kuitenkaan ollut vielä tietoa edes siitä, voiko toiminnan jatkamiseen saada väliaikaisen luvan liikenneministeriöltä vai tarvitaanko asiassa valtioneuvoston päätös. SBC kertoi kuitenkin suoraan, ettei se pysty missään tapauksessa työllistämään koko Lokin henkilökuntaa. SBC olisi kuitenkin perustanut Kotkaan alueellista ohjelmaa tekevän toimituksen. Reijo Saksan mukaan yhteistoiminnalla SBC ja kotkalainen paikallisradio voisivat säästää paljonkin kustannuksia.

Kilpailua Etelä-Kymenlaakson radioluvasta

SBC Radio Oy ei kuitenkaan ollut ainoa Kotkan seudulle toimilupaa mielinyt yhtiö, sillä Lokin raunioille syntyi uusi kotkalainen radioyhtiö. Uuden yhtiön takana oli kotkalaisia yrittäjiä sekä Radio Lokin entisiä työntekijöitä. SBC jätti oman hakemuksensa toimilupa-alueen laajentamisesta hyvin pikaisesti Lokin sammuttua, joten uudelle radioyhtiölle tuli kiire laatia oma hakemuksensa ja lähettää se ajoissa liikenneministeriöön.

Liikenneministeriön ylitarkastaja Ismo Kosonen kommentoi Kymen Sanomille 2.6.1993, että lupahakemuksia odotellaan vielä parin viikon ajan, mutta luvan uusi haltija on tarkoitus nimetä jo ennen juhannusta. Samalla Kosonen muistutti liikenneministeriön periaatteen, jonka mukaan se pyrkii torjumaan lupien keskittymistä samoille toimijoille, olevan yhä voimassa.

Uuden kotkalaisen radioyhtiön taloudellista pohjaa oli rakentamassa Kotkan yrittäjien puheenjohtaja Hannu Kananen. Hän värväsi työhön erityisesti paikallisia yrittäjiä ja Lokin kuuntelijoita. Projektin tavoitteena oli Lokin toiminnan jatkaminen toimituksellisesti tutulla tavalla. Kanasen mielestä Kouvolasta käsin toimivaa radiota eivät sen enempää kuuntelijat kuin mainostajatkaan kokisi paikallisradioksi Etelä-Kymenlaaksossa.

SBC Radio piti toimilupakilpailussa valttinaan sitä, että useammassa kaupungissa toimiva radio säästää kuluissa. Sen ideana oli toimia mahdollisimman paikallisesti maakunnan molemmissa päissä. Yhteistä ohjelmaa olisi lähinnä viihde, jossa paikallista sävyä ei juuri ole. Paikallisia uutiset ja ajankohtaisohjelmat sekä mainokset SBC tarjoaisi molemmille alueille erikseen. Paikallista ohjelmaa se lähettäisi 6-7 tuntia päivässä parhaaseen kuunteluaikaan.

– Kun katsotaan paikallisradioiden tilaa eri puolilla maata, niin läheskään kaikki talousalueet eivät kykene radiota kannattamaan. Ei tämä Kymenlaaksokaan niin kauhean iso paikka ole. Jos täällä olisi vain yksi toimiluvanhaltija, kyettäisiin tekniikassa ja hallinnossa saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä, SBC:n toimitusjohtaja Reijo Saksa kommentoi.

SBC olisi perustanut Kotkaan toisen toimituksen päätoimituksen jäädessä yhä Kouvolaan. Toiminnan Etelä-Kymenlaaksossa se olisi pystynyt aloittamaan muutamassa viikossa luvan saannista.

Lokin korvasi toinen lintu, Albatrossi

Valtioneuvosto myönsi Etelä-Kymenlaakson paikallisradioluvan Kymenlaakson Sähköiset Viestimet Oy:lle, jonka takana oli lähinnä Radio Lokin entistä henkilökuntaa sekä kotkalaisia yrittäjiä. Lupaa oli hakenut Kymenlaakson Sähköisten Viestimien ja SBC Radion lisäksi myös kotkalainen radio- ja televisiohuoltoliike TeleKotka. Valtioneuvosto pysyi periaatelinjalla, jonka mukaisesti radiolupien keskittymistä pyritään estämään, kun se ei myöntänyt lupaa SBC Radiolle.

Kymenlaakson Sähköiset Viestimet Oy nimitti paikallisradion ohjelmatoiminnan vetäjäksi Radio Lokista tutun Teuvo Romppasen. Yhtiön pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja oli Kouvolan Äänestä tuttu Börje Grönholm. Hän vaikutti veljensä Birger Grönholmin ja Pekka Ranisen kanssa kouvolalaisessa GRB-Music Ky:ssä, joka oli mukana pystyttämässä Kouvolan Ääntä vuonna 1985. Yhtiö oli myös myöhemmin yksi kanavan peruspilareista. Kouvolan Äänen fuusioiduttua SBC Radioon Börje Grönholm siirtyi Lokkiin hoitamaan mainostuotantoa, joka oli yksi hänen vastuualueistaan myös Kotkan uudessa radiossa.

– Kun radiolla on kokonaan uusi tausta, on myös nimen vaihto perusteltua, toimituspäällikkö Teuvo Romppanen perusteli Kymen Sanomille uuden nimen käyttöönottoa.

Lähetykset aloitettiin 23. elokuuta 1993 nimellä Radio Albatrossi. Uusi kanava nojautui erityisesti paikallisuuteen ja musiikkiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kuuluvuusalueen asiat olivat ensisijaisia ja valtakunnalliset sekä yleismaailmalliset asiat käsiteltiin nekin paikallisesta näkökulmasta. Musiikkipainotteisuus näkyi Albatrossissa erityisesti siinä, että pidempiä puheosuuksia ei ollut. Puhetta luvattiinkin yhtä paljon kuin musiikkia, joten sitä kuultiin enintään neljän minuutin pätkissä, jonka jälkeen kuultiin jälleen musiikkia. Musiikillisesti Albatrossi pyrki sijoittumaan Radio Suomen ja Radiomafian välimaastoon.

Radio Albatrossi suuntasi ohjelmistonsa lähinnä yli 30-vuotiaille. Ohjelmaa se lähetti aluksi arkisin 12 tuntia ja lauantaisin seitsemän tuntia. Kanava pyrki tuottamaan ohjelmat lähes täysin itse. Alkuvaiheessa ostettuja ohjelmia oli vain kaksi, Jope Ruonansuun Washington Bar sekä Eurochart Hot 100. Albatrossin toimitilat sijoittuivat Lankilaan aivan radiomaston läheisyyteen, joten ohjelmansiirto onnistui helposti ja hyvällä äänenlaadulla.

Liitteet

Radio Lokin ohjelmatietoja (.pdf)
Mediamonitori kuvagalleriat: Radio Lokki
Jingle (.mp3)
...ja Lokki soi! -jingle (.mp3)
877 & 944 -jingle (.mp3)
Radiotanssit-mainos + Aamusuihkussa-ohjelman tunnin aloitus (.mp3)
Mainoskatko (.mp3)
Aamusuihkussa-ohjelman spiikki (.mp3)
Aikatunneli-projektipäällikön haastattelu (.ogg)

Sloganit:

" …ja lokki soi!"
"Iloksi kaikille!"

Kiitokset:

Mika Heijari

Tietolähteet:

- "Paikallisradioista 25 on nyt äänessä", Helsingin Sanomat, 11.12.1987.
- "Kotkan Lokki ei halua matkia", Helsingin Sanomat, 11.12.1987.
- "Radio Lokki ja Tallinnan radio yhteistyöhön", Etelä-Suomi, 30.3.1988.
- "Anjalankoski on kahden paikallisradion kuuluvuusaluetta", Anjalankosken Sanomat, 10.8.1990.
- "Gramex-pommi tikittää - Liikkeenjohdon vanhat virheet rasittavat paikallisradioita", Journalisti, 12.1.1993.
- "Kotkan Lokki tippui", Kymen Sanomat, 20.5.1993.
- "Lokki vaikeni", Kymen Sanomat, 20.5.1993.
- "Lokin lento päättyi Kotkan ruusuun", Journalisti, 27.5.1993.
- "Lokin luvasta kilpailua", Kymen Sanomat, 2.6.1993.
- "Uusi paikallisradio Kymenlaaksoon", Kymen Sanomat, 11.6.1993.
- "Paikallisuutta ja musiikkia", Kymen Sanomat, 21.8.1993.

Asiaan liittyvää

Facebook-ryhmä