Artikkelin hakemisto

Osa 1: Lokki pyrähti lentoon rauhalliseen tahtiin

Radio Lokin on-air-studio Kotkan Sapokassa vuosina 1992-1993.

Radio Lokin on-air-studio Kotkan Sapokassa vuosina 1992-1993.

Radio Lokki -logoEnsimmäiset paikallisradiot Suomessa saivat toimilupansa vuoden 1985 alussa Paikallisradioliiton pommitettua valtioneuvostoa toimilupahakemuksilla liiton perustamisesta eli syksystä 1983 asti. Kokeiluluontoisia lupia myönnettiin 33 kappaletta ja ne olivat voimassa kaksi vuotta. Seuraavan kerran lupia jaettiin 11.6.1987, jolloin myös Kymenlaakson Radio Oy sai toimiluvan Kotkan alueelle. Jo toiminnassa olleet paikallisradiot saivat samalla kahden vuoden jatkon toimilupiinsa. Vuoden 1987 toimilupakierroksen ansiosta paikallisradioiden määrä nousi 26:een, lisäksi aloitti kaksi ei-kaupallista yksityisradiota.

Kotkaan taajuudelle 87,7 MHz luvan saaneen Kymenlaakson Radio Oy:n omistajat olivat paikallisia lehtiä. Omistajiin kuuluivat Eteenpäin, Anjalankosken Sanomat, Kymen Sanomat sekä Etelä-Suomi, jonka toimitalossa radion tilat alun perin sijaitsivat. Yhtiö aloitti radiotoiminnan 30. marraskuuta 1987 nimellä Radio Lokki. Kouvolalaisen SBC Radion toimitusjohtaja Voitto Saksa oli myös auttamassa Kotkan omaa paikallisradiota alkuun. Lokin toimitus kasattiin lehtiväestä ja avustajista laidasta laitaan.

Radio Lokin ensimmäinen lähetyspäivä ei sujunut täysin ongelmitta. Sulake paloi ja sähkeitä luettiin milloin kynttilän, milloin taskulampun valossa. Asema lähetti ohjelmaa aluksi vain iltapäivisin kahdesta kuuteen ja lauantaisin aamukahdeksasta yhteentoista. Sähkeuutisia kuultiin kahdesti päivässä ja paikallisuutisten lisäksi käsittelyssä olivat myös kotimaan ja ulkomaiden tärkeimmät uutiset. Kanavan ohjelmistoon kuuluivat alusta asti myös poliisiuutiset. Aamulähetykset Lokissa aloitettiin vasta varsinaisten tilojen valmistuttua, keväällä 1988.

Alueensa oma radio

– Me ei oteta mallia mistään. Emme kuuntele edes Yleä. Meitä ohjaavat vain alueen ominaispiirteet ja hyvät tavat. Mitään rokkiradiota tästä ei tule, vaan kaikki voivat meitä kuunnella, uhosi pari viikkoa toimineen Radio Lokin päätoimittaja Tapio Blinnikka Helsingin Sanomissa 11.12.1987. Blinnikka oli aiemmin työskennellyt kuusi vuotta Ruotsin radiossa, jonka avoimuutta hän pyrki toteuttamaan myös Lokissa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suoria lähetyksiä, joissa ihmiset laitettiin puhumaan studiosta suoraan ilmoille, tehtiin mahdollisimman paljon.

Päätoimittajan lisäksi Lokin palkkalistoilla oli alkuaikoina kolme muuta toimittajaa sekä liuta avustajia. Lisäksi kanavalla oli kolme mainosmyyjää, mutta työtehtävät eivät olleet täysin nimikkeiden mukaisia. Päätoimittaja Blinnikka kehui Helsingin Sanomille itsekin kiertäneensä yrityksissä markkinoimassa mainosaikaa. Mainoksia olikin jo lähes maksimimäärä kanavan ensimmäisinä viikkoina. Innokkaimpia mainostajia olivat pankit, vakuutusyhtiöt ja autofirmat.

Yhteistyötä Kotkan ystävyyskaupungin radion kanssa

Maaliskuun lopussa 1988 Radio Lokki ja Kotkan ystävyyskaupungin, Tallinnan radio kertoivat suunnittelevansa keskinäistä yhteistyötä, joka käsittäisi yhteisiä lähetyksiä sekä ohjelmien vaihtoa. Tallinnan radion johtaja Mart Siimann sekä Neuvostoliiton television ja radion Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Enn Anupyld vierailivat Radio Lokin toimituksessa keskustelemassa päätoimittaja Tapio Blinnikan kanssa yhteistyömahdollisuuksista.

– Meillä on kerran viikossa ohjelma "Ihmisiä sorvin ääressä", joka esittelee yhden työpaikan työntekijöitä ja soittaa heidän toivekappaleitaan. Voisimme lähettää tämän ohjelman Tallinnan radioon ja sieltä voisi tulla meille samanlainen. Yhteistyö toisi myös uutismateriaalia Radio Lokin Eestin uutisiin, jotka lähetetään joka keskiviikko. Mahdollisia olisivat myös ohjelmat, joissa lähetys tulisi samaan aikaan sekä Kotkan että Tallinnan studiosta, Blinnikka kertoi Etelä-Suomi -lehdelle 30. maaliskuuta 1988.

– Lokki tekisi jalon teon, jos kertoisi miten Eestin maa makaa, mitkä ovat sen ihmisten ilot ja surut, kommentoi Enn Anupyld. Mart Siimann puolestaan kertoi Etelä-Suomelle, että Tallinnan radiolla olisi jo valmiiksi resursseja ohjelmien vaihtoon, sillä sen suomenkielisessä toimituksessa oli neljä toimittajaa, jotka toimittavat tunnin verran suomalaista ohjelmaa joka päivä. Lisäksi yhteistyötä oli suunnitteilla myös mainosten saralla. Siimann pyysi Radio Lokkia yhteistyökumppaniksi välittämään suomalaisia mainoksia Tallinnaan.

Radio Lokki sai käyttöönsä ulkolähetysauton vuonna 1990.

Radio Lokki sai käyttöönsä ulkolähetysauton vuonna 1990.


Osa 2: Ryhmätyötä kellaritoimituksessa

Radio Lokin toimitus Kotkan Sapokassa vuosina 1992-1993.

Radio Lokin toimitus Kotkan Sapokassa vuosina 1992-1993.

Radio Lokki -logoRadio Lokin toimilupayhtiön Kymenlaakson Radio Oy:n nimestä syntyi kiistaa Yleisradion kanssa, joka aloitti oman maakuntaradionsa nimellä Kymenlaakson Radio vuonna 1989. Yle vaati Radio Lokkia vaihtamaan yhtiönsä nimeä. Kiista päättyi kuitenkin Lokin voittoon ja Kymenlaakson Radio Oy sai pitää nimensä. Oikeus katsoi, ettei nimeä tarvitse muuttaa, kun varsinainen lähetystoiminta tapahtui kuitenkin nimellä Radio Lokki.

Uusi päätoimittaja toi vahvan panostuksen paikallisuutisointiin

Nykyisin Kuusankosken Seutu -lehdessä työskentelevä Tapio Blinnikka jatkoi Radio Lokin palveluksessa kesäkuuhun 1990 asti. Juhannuksen tienoilla päätoimittajana aloitti Ulla-Maija Sievinen (nyk. von Hertzen). Uuden päätoimittajan myötä Lokki panosti paikallisuutisiin. Kanava sai myös uuden Toyota Hiace -ulkolähetysauton, jonka ansiosta asiat saatiin nopeasti tapahtumapaikoilta eetteriin. Kymenlaakson Radio Oy:n toimitusjohtajana tässä vaiheessa toimi puolestaan Markku Lappalainen.

– Meidän toimintamme painottuu ajankohtaisiin ja toimitettuihin ohjelmiin. Haastattelut ovat tärkeitä. Suorissa ohjelmissa on jännä tunnelma. Yllätyksiäkin tulee, mutta ne ovat usein myönteisiä. Joskus kesken lähetyksen paikalle tulee joku kiinnostava ihminen, jota on mukava jututtaa, Lokin uusi päätoimittaja Ulla-Maija Sievinen kommentoi Anjalankosken Sanomissa 10.8.1990.

Radio Lokissa työskenteli tuolloin viisi vakituista toimittajaa sekä joukko avustajia. Avustajista suosituimpia olivat Jari Nenonen ja Ari Ismälä, jotka toimittivat useita vuosia treffiohjelmaa. Nenonen tuli tunnetuksi myös suosittuna pakinoitsijana, Ismälä musiikkiohjelmien tekijänä. Toimitukseen kuului syksyllä 1990 päätoimittajan lisäksi mm. Riitta Suvisaari, Anu Halonen, Teuvo Romppanen, Mika Rahkonen ja Mika Heijari. Työtapana käytettiin paljon ryhmätyötä ja porukalla olikin hyvä ryhmähenki. Lokkia kuvailtiin Kotkan omaksi radioksi, jonka valtteja olivat tuttuus ja läheisyys.

– Tällaisen porukan kanssa on kiva työskennellä. Me keskustelemme paljon, ja porukassa ideatkin kehittyvät ja hioutuvat. Työ on elävää ja nopeaa, ja täällä on hyvät fiilikset tehdä tätä hommaa. Kuuntelijatkin ovat ottaneet Lokin omakseen - myönteistä palautetta tulee. Me kehittelemme toimintaamme ja löydämme uusia virtauksia, uusia asioita - radio ei saa koskaan jämähtää paikoilleen. Ja onhan tämä myös lämpöä ja inhimillisyyttä kaiken mekaanisuuden keskellä, tiedottajan roolin lisäksi, Ulla-Maija Sievinen jatkoi.

Oman radio ohjelmatarjonnan monipuolinen kirjo

Lokin ohjelmistoon kuului monenlaisia ohjelmia laidasta laitaan. Urheilussa kanava oli mukana koripallojoukkue KTP:n peleissä. Suorat selostukset hoiti Mika Arola. Lisäksi urheiluohjelmistoon sisältyi Urheiluruuma -nimellä kulkenut urheilun erikoisohjelma sekä V5- ja vakioveikkausvihjeitä. Taajuuksilta kuultiin myös radiotreffejä, horoskooppeja, osto/myyntiohjelmaa, listaohjelmia, musiikkiohjelmia sekä puheohjelmia, unohtamatta tietenkään paikallisia ajankohtaisohjelmia, joista kanavan ohjelmisto pääasiassa koostui. Uutisia Lokissa luettiin suomen lisäksi kesäisin myös englannin kielellä. Valtakunnan ja ulkomaiden osalta Radio Lokki sai uutisensa ensimmäisinä vuosina Suomen Tietotoimistolta, ja myöhemmin Aamulehden tytäryhtiöltä Alexpressiltä, joka lähetti kanavalle tekstimuotoisia ns. fax-uutisia.

Kesäisin Lokin ohjelmistoon kuului myös Kesähertsit-ohjelma, jossa Mika Heijari esitteli paikallisradioita ympäri Suomen. Ohjelman tarkoituksena oli löytää muualla päin Suomea lomaileville kotkalaisille paikallisradioita kuunneltaviksi. Lokki oli mukana myös Kotkan meripäivillä suorin lähetyksin. Kanava järjesti myös katukaraokea, radioristeilyitä, radiotansseja sekä avoimien ovien päiviä, jolloin ihmiset pääsivät käymään toimituksessa ja näkemään radio-ohjelman tekoa. Meripäivien aikana radio muuttui Merirosvoradioksi, joka seurasi lähes ympärivuorokautisesti Kotkan Meripäivien tapahtumia.

Radio Lokki oli syksyllä 1990 kuuntelijatutkimusten mukaan Suomen viidenneksi kuunnelluin paikallisradio. Kanava kuvaili tuolloin itseään Kotkansilmä-lehdessä seuraavasti: "Vajaan kolmen vuoden aikana Lokki on osoittautunut kuunnelluksi ja suosituksi radiokanavaksi. Omaksi radioksi. Radio Lokki kertoo tuoreimmat uutiset, on paikalla kun tapahtuu. Radio Lokki kertoo asiat heti. Mutta Lokki myös viihdyttää. Mukavaa musiikkia riittää joka makuun".

Paikallisradioiden kuuntelijamäärät olivat muutenkin huipussaan vuosikymmenen vaihteessa. Mainokset kävivät suurten kuuntelijamäärien ansiosta hyvin kaupaksi ja sekuntihinnat nousivat jopa 20-30 markkaan. Laadullisesti mainoksissa oli paljon vaihtelua, kauppiaiden itse tekemistä aina valtakunnallisiin ammattilaisten tekemiin.

Ja Lokki soi 94,4 MHz

Hamina mukaan Lokin valtakuntaan

Vuonna 1991 Radio Lokin kuuluvuusalue laajeni, kun lähetykset aloitettiin Haminassa erillisellä taajuudella 94,4 MHz. Teholtaan 100 wattinen lähetin sijoitettiin PTL:n mastoon ja antenni nousi 96 metrin korkeuteen. Lokin samantehoinen päälähetin taajuudella 87,7 MHz sijaitsi puolestaan Kotkan Lankilassa, antenni PTL Telen mastossa 110 metrin korkeudessa. Ohjelmansiirto toteutettiin linkkiyhteydellä.

Haminan lähettimen aloitusta juhlistettiin suoralla lähetyksellä Haminan torilta. Paikalla olivat päätoimittaja Ulla-Maija Sievinen ja toimittaja Mika Heijari. Kuuluvuusalueen laajennuttua Lokki aloitti ympärivuorokautiset lähetykset. Toimitettua ohjelmaa kuultiin maanantaista torstaihin klo 06:00-18:00, perjantaisin klo 06:00-20:00 ja lauantaisin klo 08:00-19:00. Muina aikoina lähetettiin halpaa Gramex-vapaata musiikkia, "yön ääniä" asemakuulutuksin sekä pimputusta.

Uudet toimitilat merinäköalalla

Lokin toimitilat sijaitsivat lähes koko sen historian ajan osoitteessa Kapteeninkatu 14. Aluksi radio sijaitsi väliaikaistiloissa toimitalon toisessa kerroksessa, josta se muutti keväällä 1988 alimpiin kerroksiin. Myynti ja asiakaspalvelu muuttivat katutasoon, kun studio ja toimitus puolestaan siirtyivät kellarikerrokseen, josta ei nähnyt lainkaan ulos.

– Juontajana joutui aina nykimään toimituksessa vierailevia hihasta ja kysymään, millainen ilma ulkona on. Ulkona vallitseva säätila on juontovuorossa olevalle toimittajalle tärkeä tieto, Lokissa toimittajana vuosina 1989-1993 työskennellyt Mika Heijari kommentoi Hukala.netille.

Katutasossa sijainnut Lokin myynti ja asiakaspalvelu muutti vielä kertaalleen samassa toimitalossa, naapurihuoneistoon. Kokonaan uudet toimitilat Lokki remontoi itselleen meren rannalta Kotkan Sapokasta Huovisen saunan talona tunnetusta rakennuksesta talvella 1991-1992. Yksi syy uusien toimitilojen hankintaan oli juuri entisten tilojen sijainti kellarikerroksessa. Koko toimitus, myös myynti ja asiakaspalvelu muuttivat uusiin toimitiloihin kesällä 1992.

Lama ja Gramex iskivät paikallisradioiden rahakirstuihin

Taloudellinen tilanne koko Suomessa heikkeni 1990-luvun alussa laman myötä. Paikallisradioiden taloudessa tämä näkyi selvästi mainostuksen vähentymisenä.
– Tuoreimman yhteisen kuuntelijatutkimuksen mukaan pärjäämme hyvin kilpailussa Yleisradion kanssa, katsoopa mitä mittaria tahansa. Kauppa ei vaan käy. Valtakunnallinen mainonta on hävinnyt lähes tyystin, Joensuulaisen Radio Jokisen toimitusjohtaja Keimo Lehtiniemi valitteli Journalisti-lehdessä 21. tammikuuta 1993.

Radiomainosten myynnin väheneminen ja siitä johtunut tulojen väheneminen aiheutti sen, että yhtiöt joutuivat karsimaan kustannuksia mm. henkilöstövähennyksillä. Myös konkurssit yleistyivät. Esimerkiksi Uudenkaupungin Radio Majakka ja Heinolan Radio Heinola ajautuivat konkursseihin. Tulojen väheneminen ei pian ollut kuitenkaan ainoa murhe, kun tekijänoikeusjärjestö Gramex alkoi velkoa saataviaan. Se esitti paikallisradioille suuret laskut maksamattomista tekijänoikeuskorvauksista. Radioiden yhteenlaskettu velka oli Gramexin alkuperäisen vaatimuksen mukaan noin 20 miljoonaa markkaa.

Erimielisyydet juonsivat juurensa vuoteen 1987, jolloin suuri osa paikallisradioista jätti Gramex-maksut maksamatta vedoten niiden kohtuuttomaan hintaan verrattuna valtakunnalliselta radiolta perittyihin maksuihin. Välimiesoikeus katsoi kuitenkin tammikuussa 1993, että radioiden oli maksettava rästiin jääneet maksunsa korkoineen.
– Jonain kauniina päivänä radiolle saattoi tulla postissa 200 000 markan Gramex-lasku. Se oli paikallisradion taloudelle kova pala, Mika Heijari kertoo.


Osa 3: Lokki tippui radiotaivaalta

Lokin lento päättyi Kotkan ruusuun 19.5.1993 radiota pyörittäneen Kymenlaakson Radio Oy:n mentyä konkurssiin.

Lokin lento päättyi Kotkan ruusuun 19.5.1993 radiota pyörittäneen Kymenlaakson Radio Oy:n mentyä konkurssiin.

Radio Lokki -logoKymenlaakson Radio Oy:n taloudellinen alamäki johti keväällä 1993 siihen, että yhtiö jätti konkurssihakemuksen keskiviikkona 19. toukokuuta. Yhtiön palveluksessa oli kymmenen henkilöä, joista viisi oli toimittajia. Lokki yritettiin pelastaa viimeiseen asti, yhtiö etsi lisää rahoitusta ja uusia osakkaita. Niitä ei kuitenkaan löydetty. Kymenlaakson Radio Oy:n omistivat vuonna 1993 suunnilleen tasaosuuksin Suomen Viestintärahoitus Oy, Haminan Lehtimedia Oy ja Eteenpäin Oy.

Yhtiön liikevaihto oli vielä vuonna 1992 noin 1,8 miljoonaa markkaa. Vuonna 1993 tavoitteena oli 2,2 miljoonan markan liikevaihto, mutta mainosmyynnin alamäen vuoksi tulot pienenivät merkittävästi. Velkaa yhtiöllä oli jo 1,5 miljoonaa markkaa, kun se hakeutui konkurssiin. Konkurssipesän velkojain kuulustelussa todettiin yhtiön velaksi kuitenkin jopa 1,9 miljoonaa markkaa varojen ollessa vain 742 000 markkaa. Suurin velkoja oli Gramex ry, jonka saatavat olivat 350 000 markkaa. Lisäksi Esittävien taiteilijoiden eläkejärjestöllä oli 220 000 markan saatavat.

Toimitusjohtaja Jari Jääskeläinen kommentoi Kymen Sanomille 20.5.1993, että Lokin henkilökunta suhtautui hienosti kanavan vaikeuksiin. Vaikeuksista oli keskusteltu vuodenvaihteessa ja päätetty, että ne pyritään voittamaan talkoohengellä.
– Kaikki yrittivät tosissaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että henkilökuntaa olisi rajusti vähennetty, mutta yritimme pitää ohjelman tasosta kiinni.

Mainostulot katosivat ja Gramex karhusi saataviaan

Radio Lokin ainoa tulonlähde oli mainosmyynti, joka tippui jyrkästi laman tultua. Tämän seurauksena yhtiön liikevaihto tippui puoleen 90-luvun alun huippuajoista. Lisää painoa Kymenlaakson Radio Oy:n kivirekeen toi välimiesoikeuden päätös, joka velvoitti radioyhtiön maksamaan tekijänoikeusmaksuja Gramexille takautuvasti yli 300 000 markkaa. Se muutti jo vuoden 1992 tuloksen aivan erilaiseksi, kuin oli odotettu.

– Kun tämä oli uusin mainosväline, se myös hylättiin ensimmäisenä, kun mainosrahoja alettiin karsia. Myös Kolmostelevisio on vienyt radion mainoksia. Ehkä meillä oli sittenkin liian pieni alue. Alku lähti kyllä hyvin liikkeelle, mutta sitten mainosrahojen tulo pieneni, toimitusjohtaja Jääskeläinen kertoi mainosmyynnin alamäestä.

Lokin toimitus arveli yhdessä, että paikallisradioita kaatuu vielä ennen laman loppua useampikin.
– Jos Gramex-maksuja karhutaan muiltakin yhtä tiukasti kuin meiltä, ulosoton uhalla, moni pieni radio on vaikeuksissa.

Radio Lokki oli alueensa kuunnelluimpia radiokanavia, viikkopeitto oli viimeisen tutkimuksen mukaan 62 prosenttia. Radio Suomen kuuntelijamäärä oli vain pari prosenttiyksikköä suurempi, 64 prosenttia. Mafian viikkotavoittavuus Etelä-Kymenlaaksossa oli puolestaan 49 %, Ylen Ykkösen 24 % ja Kouvolan SBC Radion 5 %.

Lokki kaatui saappaat jalassa

Kanava sai arvoisensa päätöksen, kun henkilökunta teki viimeisenä päivänä ohjelmaa koko päivän ajan puolille öin saakka. Ohjelman teossa oli koko henkilökunta kaikkine avustajineen, joita oli toistakymmentä. Viimeinen päivä tehtiin nimenomaan talkoohengellä, sillä palkkaa siitä ei luvattu.
– Meille sanottiin aika suoraan, että viimeiseltä päivältä palkkaa on turha odottaa, Lokissa pääluottamusmiehenä ja toimittajana työskennellyt Mika Heijari kommentoi Hukala.netille.

Myös Lokin kuuntelijat osallistuivat aktiivisesti kanavan viimeiseen päivään. Toimitukseen suorastaan tulvi soittoja ja faxeja, joissa pahoiteltiin toiminnan päättymistä ja kiiteltiin kuluneista vuosista. Radio Lokki oli loppuessaan noin viiden ja puolen vuoden ikäinen.

– Konkurssihakemuksen jätön jälkeen lokkilaiset tekivät talkoilla maratonohjelman, joka kesti puoleen yöhön saakka. Radio Lokin ohjelma päättyi "Kotkan ruusuun", jolla toiminnan piti alkaa viisi ja puoli vuotta sitten. Silloin soi nimittäin erehdyksessä väärä kappale, toimitusosaston puheenjohtaja Teuvo Romppanen huomautti puolestaan Journalisti-lehdessä 27.5.1993.

Sattumalta Radio Lokin järjestämät Radiotanssit osuivat juuri samalle päivälle kuin radiotoiminnan lopetus. Tampsan lavalla Radiotansseissa viihdytti 35-vuotisjuhlakiertueellaan ollut Eino Grön.

Ei tarpeeksi panostusta mainosmyynnissä

Vaikka Lokin johto laittoikin mainosmyynnin vähenemisen syyksi yksinomaan talouden laman, oli syytä myös itsessä. Mainosten myynnissä ei nimittäin ollut tilanteen edellyttämää panosta.
– Viime vuoden lopulla merkit talouden ahdingosta olivat varmasti näkyvissä. Silti vuodenvaihteessa ei ollut kuin yksi päätoiminen markkinointimyyjä. Sitten yhtiön johtoryhmä havaitsi, että yksi myyjä ei pysty keräämään ilmoitustuottoa riittävästi. Silloin töihin otettiin entisiä, lomautettuja ilmoitusmyyjiä. Itse yllätyin huhtikuun alussa siitä, että mainoslistat olivat pitkiä. Mielessä kävi jo ajatus siitä, että pahin syvänne on ohitettu. Konkurssihakemus olikin siinä tilanteessa yllätys. Alkuvuoden rutistuksesta ei ollut hyötyä kokonaistilanteen kannalta, Mika Heijari kuvaili Lokin tilannetta toukokuun lopun Journalisti-lehdessä.

Romppanen sen sijaan muistutti samassa lehdessä, että toimitusosasto vaati useaan otteeseen tietoja yhtiön taloudellisesta tilasta, mutta tietoja ei annettu kuin ensimmäisen ja viimeisen kerran, konkurssihakemuksen jätön yhteydessä.
– Yhtiön johto ei ole ollut tehtäviensä tasalla. Lokki oli pieni yksikkö, jossa kaikkien pitää tuntea taloudellisten resurssien riittävyys. Ainakin aikaisempina vuosina rahaa on käytetty holtittomasti ja säästeliäisyys on ollut toisella sijalla.

SBC Radio halukas jatkamaan Lokin toimintaa

Kouvolassa toiminut paikallisradio, SBC Radio myönsi heti Lokin mentyä konkurssiin olevansa halukas laajentamaan toimintaansa Etelä-Kymenlaaksoon Lokin jättämää aukkoa paikkaamaan. Lokin ratkaisu tuli siitä huolimatta SBC Radiolle yllätyksenä. Radiot olivat neuvotelleet aiemmin jopa yhteistyöstä.

Heti Lokin hiljennyttyä ei kuitenkaan ollut vielä tietoa edes siitä, voiko toiminnan jatkamiseen saada väliaikaisen luvan liikenneministeriöltä vai tarvitaanko asiassa valtioneuvoston päätös. SBC kertoi kuitenkin suoraan, ettei se pysty missään tapauksessa työllistämään koko Lokin henkilökuntaa. SBC olisi kuitenkin perustanut Kotkaan alueellista ohjelmaa tekevän toimituksen. Reijo Saksan mukaan yhteistoiminnalla SBC ja kotkalainen paikallisradio voisivat säästää paljonkin kustannuksia.

Kilpailua Etelä-Kymenlaakson radioluvasta

SBC Radio Oy ei kuitenkaan ollut ainoa Kotkan seudulle toimilupaa mielinyt yhtiö, sillä Lokin raunioille syntyi uusi kotkalainen radioyhtiö. Uuden yhtiön takana oli kotkalaisia yrittäjiä sekä Radio Lokin entisiä työntekijöitä. SBC jätti oman hakemuksensa toimilupa-alueen laajentamisesta hyvin pikaisesti Lokin sammuttua, joten uudelle radioyhtiölle tuli kiire laatia oma hakemuksensa ja lähettää se ajoissa liikenneministeriöön.

Liikenneministeriön ylitarkastaja Ismo Kosonen kommentoi Kymen Sanomille 2.6.1993, että lupahakemuksia odotellaan vielä parin viikon ajan, mutta luvan uusi haltija on tarkoitus nimetä jo ennen juhannusta. Samalla Kosonen muistutti liikenneministeriön periaatteen, jonka mukaan se pyrkii torjumaan lupien keskittymistä samoille toimijoille, olevan yhä voimassa.

Uuden kotkalaisen radioyhtiön taloudellista pohjaa oli rakentamassa Kotkan yrittäjien puheenjohtaja Hannu Kananen. Hän värväsi työhön erityisesti paikallisia yrittäjiä ja Lokin kuuntelijoita. Projektin tavoitteena oli Lokin toiminnan jatkaminen toimituksellisesti tutulla tavalla. Kanasen mielestä Kouvolasta käsin toimivaa radiota eivät sen enempää kuuntelijat kuin mainostajatkaan kokisi paikallisradioksi Etelä-Kymenlaaksossa.

SBC Radio piti toimilupakilpailussa valttinaan sitä, että useammassa kaupungissa toimiva radio säästää kuluissa. Sen ideana oli toimia mahdollisimman paikallisesti maakunnan molemmissa päissä. Yhteistä ohjelmaa olisi lähinnä viihde, jossa paikallista sävyä ei juuri ole. Paikallisia uutiset ja ajankohtaisohjelmat sekä mainokset SBC tarjoaisi molemmille alueille erikseen. Paikallista ohjelmaa se lähettäisi 6-7 tuntia päivässä parhaaseen kuunteluaikaan.

– Kun katsotaan paikallisradioiden tilaa eri puolilla maata, niin läheskään kaikki talousalueet eivät kykene radiota kannattamaan. Ei tämä Kymenlaaksokaan niin kauhean iso paikka ole. Jos täällä olisi vain yksi toimiluvanhaltija, kyettäisiin tekniikassa ja hallinnossa saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä, SBC:n toimitusjohtaja Reijo Saksa kommentoi.

SBC olisi perustanut Kotkaan toisen toimituksen päätoimituksen jäädessä yhä Kouvolaan. Toiminnan Etelä-Kymenlaaksossa se olisi pystynyt aloittamaan muutamassa viikossa luvan saannista.

Lokin korvasi toinen lintu, Albatrossi

Valtioneuvosto myönsi Etelä-Kymenlaakson paikallisradioluvan Kymenlaakson Sähköiset Viestimet Oy:lle, jonka takana oli lähinnä Radio Lokin entistä henkilökuntaa sekä kotkalaisia yrittäjiä. Lupaa oli hakenut Kymenlaakson Sähköisten Viestimien ja SBC Radion lisäksi myös kotkalainen radio- ja televisiohuoltoliike TeleKotka. Valtioneuvosto pysyi periaatelinjalla, jonka mukaisesti radiolupien keskittymistä pyritään estämään, kun se ei myöntänyt lupaa SBC Radiolle.

Kymenlaakson Sähköiset Viestimet Oy nimitti paikallisradion ohjelmatoiminnan vetäjäksi Radio Lokista tutun Teuvo Romppasen. Yhtiön pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja oli Kouvolan Äänestä tuttu Börje Grönholm. Hän vaikutti veljensä Birger Grönholmin ja Pekka Ranisen kanssa kouvolalaisessa GRB-Music Ky:ssä, joka oli mukana pystyttämässä Kouvolan Ääntä vuonna 1985. Yhtiö oli myös myöhemmin yksi kanavan peruspilareista. Kouvolan Äänen fuusioiduttua SBC Radioon Börje Grönholm siirtyi Lokkiin hoitamaan mainostuotantoa, joka oli yksi hänen vastuualueistaan myös Kotkan uudessa radiossa.

– Kun radiolla on kokonaan uusi tausta, on myös nimen vaihto perusteltua, toimituspäällikkö Teuvo Romppanen perusteli Kymen Sanomille uuden nimen käyttöönottoa.

Lähetykset aloitettiin 23. elokuuta 1993 nimellä Radio Albatrossi. Uusi kanava nojautui erityisesti paikallisuuteen ja musiikkiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kuuluvuusalueen asiat olivat ensisijaisia ja valtakunnalliset sekä yleismaailmalliset asiat käsiteltiin nekin paikallisesta näkökulmasta. Musiikkipainotteisuus näkyi Albatrossissa erityisesti siinä, että pidempiä puheosuuksia ei ollut. Puhetta luvattiinkin yhtä paljon kuin musiikkia, joten sitä kuultiin enintään neljän minuutin pätkissä, jonka jälkeen kuultiin jälleen musiikkia. Musiikillisesti Albatrossi pyrki sijoittumaan Radio Suomen ja Radiomafian välimaastoon.

Radio Albatrossi suuntasi ohjelmistonsa lähinnä yli 30-vuotiaille. Ohjelmaa se lähetti aluksi arkisin 12 tuntia ja lauantaisin seitsemän tuntia. Kanava pyrki tuottamaan ohjelmat lähes täysin itse. Alkuvaiheessa ostettuja ohjelmia oli vain kaksi, Jope Ruonansuun Washington Bar sekä Eurochart Hot 100. Albatrossin toimitilat sijoittuivat Lankilaan aivan radiomaston läheisyyteen, joten ohjelmansiirto onnistui helposti ja hyvällä äänenlaadulla.

Liitteet

Radio Lokin ohjelmatietoja (.pdf)
Mediamonitori kuvagalleriat: Radio Lokki
Jingle (.mp3)
...ja Lokki soi! -jingle (.mp3)
877 & 944 -jingle (.mp3)
Radiotanssit-mainos + Aamusuihkussa-ohjelman tunnin aloitus (.mp3)
Mainoskatko (.mp3)
Aamusuihkussa-ohjelman spiikki (.mp3)
Aikatunneli-projektipäällikön haastattelu (.ogg)

Sloganit:

" …ja lokki soi!"
"Iloksi kaikille!"

Kiitokset:

Mika Heijari

Tietolähteet:

- "Paikallisradioista 25 on nyt äänessä", Helsingin Sanomat, 11.12.1987.
- "Kotkan Lokki ei halua matkia", Helsingin Sanomat, 11.12.1987.
- "Radio Lokki ja Tallinnan radio yhteistyöhön", Etelä-Suomi, 30.3.1988.
- "Anjalankoski on kahden paikallisradion kuuluvuusaluetta", Anjalankosken Sanomat, 10.8.1990.
- "Gramex-pommi tikittää - Liikkeenjohdon vanhat virheet rasittavat paikallisradioita", Journalisti, 12.1.1993.
- "Kotkan Lokki tippui", Kymen Sanomat, 20.5.1993.
- "Lokki vaikeni", Kymen Sanomat, 20.5.1993.
- "Lokin lento päättyi Kotkan ruusuun", Journalisti, 27.5.1993.
- "Lokin luvasta kilpailua", Kymen Sanomat, 2.6.1993.
- "Uusi paikallisradio Kymenlaaksoon", Kymen Sanomat, 11.6.1993.
- "Paikallisuutta ja musiikkia", Kymen Sanomat, 21.8.1993.

Asiaan liittyvää

Facebook-ryhmä