Kommentti: Kun ollaan uuden äärellä, kutsutaan radioamatöörit paikalle

kirjoittanut

kategoriassa

Kun insinööri ja radioamatööri Arvi Hauvonen kokeili ensimmäistä kertaa yleisradiolähetyksiä Tampereen seudulla sata vuotta sitten, oli jo selvää uuden mediavälineen vähittäinen esiinmarssi. Radiosta tuli nopeasti kiinnostava ja tavoiteltava tiedonvälittäjä ja viihdyttäjä. Tampereen radio oli Suomen ensimmäinen säännöllisesti lähettänyt yleisradioasema. Sen perässä alkoivat myös Yleisradion lähetykset vuonna 1926. Radioita ja antenneja rakennelleet radioamatöörit toivat radion Suomeen.

Sata vuotta myöhemmin radioamatöörit ovat jälleen uuden äärellä, kun tiettävästi Suomen ensimmäinen yksityinen digiradiokokeilu on alkamassa. Suomen Radioamatööriliiton kesäleiriltä Joensuusta lähettävän Radio Hamin FM-taajuus saa seurakseen DAB+ -koelähetykset, joita Radio Hamin porukka lähettää.

***

Arvi Hauvosella ei ollut ensimmäisissä Tampereen radion lähetyksissä luultavammin kovinkaan monia kuuntelijoita. Vastaanottimia oli vain harvoilla, ja monet kuuntelijat, jos eivät jopa kaikki, olivat rakentaneet ne itse. Aivan tarkkaa tietoa kaupallisesti valmistettujen vastaanottiminen määrästä 1920-luvun Suomessa minulla ei valitettavasti ole.

Joensuun amatöörileirillä ollaan aika paljon paremmassa asemassa. DAB+ ei kuulu analogisesta matkaradiosta eli perinteisestä FM-vastaanottimesta, mutta kaupoissa on nykyisin myytävänä DAB+ -vastaanottimia myös matkaradioversioina. DAB lienee tullut lyhenteenä tutuksi suomalaisille ehkä vielä paremmin uusista autoradioista. Se on taajuusalue tai lähetysmode, josta ei kuulu mitään, monet tuumivat.

***

Suomessa FM-radio on edelleen ylivoimainen. Perässä hiihtää nettiradio tai oikeammin radiolähetyksen striimaaminen netissä. Useissa Euroopan maissa DAB ja sen modernimpi versio DAB+ ovat arkipäivää. Norjassa enemmistö radiotoiminnasta on dabbia ja Sveitsi on kovasti seuraamassa Norjan esimerkkiä. Sen yleisradioyhtiö lopettaa FM-lähetykset tämän vuoden lopussa.

Ruotsalaisten DAB-lähetysten kuuntelua Suomen etelärannikolla (Kuva: Joakim Weckström).

Euroopassa digiradioon on jo ehditty tottua, joten digisiirtymä ei herätä yhtä suurta vastustusta kuin vuosia sitten esimerkiksi Norjassa. Siellä kansa hermostui, kun FM päätettiin lopettaa. Kokonaan se ei loppunut, sillä pieniä lähiradioita voi Norjassa edelleen kuulla FM-taajuuksilla.

***

Jos Suomessa halutaan kehittää digitaalista radiotoimintaa – tai oikeammin siirtyä siihen – ovat Radio Hamin kokeilut ensiaskelia siihen suuntaan. On kuitenkin samalla muistettava, että uusin käynnissä oleva yksityisen radion toimilupakierros koskee FM-taajuuksia. Kukaan ei ole edes esittänyt DAB-lupien hakemista.

Tästä aiheesta on syytä kirjoittaa lisää, kunhan virastojen ja ministeriöiden lomailukausi on ohi. Sen verran kokeiluluvat myöntävästä Traficomista irtosi, että testailulupia saa, kunhan lähetystoiminnasta ei tule säännöllistä ohjelmatoimintaa. Kuuluuvuusaluetta on rajattu pitämällä myönnettävät tehot pieninä. Suomi on varannut itselleen taajuusalueen digiradiolle. Sitä ei vain ole käytetty, mutta taajuuksista ei ole myöskään luovuttu tai määritelty niille muuta kuin yleisradiokäyttöä.

Liikenne- ja viestintäministeriön kanta on DAB-radiolle tuntuu olevan suopea tai ainakaan sitä ei tyrmätä. Sieltä tulleen vastauksen perusteella toimilupakierroksen järjestämiselle ei ainakaan olisi esteitä, jos esimerkiksi joku radiotoimija olisi kiinnostunut digiradiotoimiluvasta. Samalla ministeriöstä muistutetaan, että aikoinaan Yleisradion digikokeilut eivät herättäneet laajan yleisön kiinnostusta.

***

Nyt radioamatöörien DAB+ -testejä kannattaa kuunnella. Autoradiolla se onnistuu ja myös niillä kaupasta hankituilla pienillä matkaradioilla, joissa on FM:n lisäksi ”se turha aaltoalue”.

Oli DAB-Hamilla kuuntelijoita tai ei, niin Arvi Hauvosen jalanjäljillä ollaan. Kun yksi kokeilee, tulee seuraava ja sitä seuraava. Lopulta digiradio toteutuu, vaikka ei välttämättä DAB-jakeluna.

Kirjottaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja



Kommentit

2 vastausta artikkeliin “Kommentti: Kun ollaan uuden äärellä, kutsutaan radioamatöörit paikalle”

  1. Jussi Strömberg OH2JS avatar
    Jussi Strömberg OH2JS

    Olemme yleensä mainostaneet ja pitäneet Suomea tekniikan edelläkävijämaana, jossa ollaan rohkeasti kokeilemassa ja käyttämässä uusia asioita. Mutta mitä tulee ULA FM-radion suhteen, olemme valitettavasti pudonneet kelkasta jo papikymmentä vuotta sitten. Nyt olisi viimein aika Suomessakin ottaa se seuraava askel kohti DAB+ -radiota.

    Vaikka yleisesti virkamiestasolla LVM:ssä sekä Traficomissa – puhumattakaan Yleisradiosta – ollaan varmasti yhtä mieltä siitä, että ULA FM-radion kuuntelu siirtyy enemmän digitaaliseen suuntaan, on vaihtoehtona edellämainittujen tahojen silmin nähty vain käytännössä nettistreamit. Sen sijaan sekä EU:n alueella että muuallakin yhä useampi maa on siirtynyt tai on siirtymässä DAB-radion käyttöön ja usein niin, että ULA-FM toimii rinnalla ainakin jonkin aikaa. Norjassahan tehtiin vaihto vähän nopeammalla tavalla, sillä lopetettiin ULA-radioiden toiminta kerralla lähes koko maassa (pohjoisessa osassa Norjaa toimii pieniä paikallisia radioita perinteisellä ULA:lla ilmeisesti edelleen).

    Streamien käyttäminen nykylaitteilla, kuten esimerkiksi kännykällä, on kyllä helppoa, mutta vaatii silti kaverikseen toimivan nettiyhteyden sekä jonkun palveluntarjoajan, jota kautta haluttu nettiradiokanava on kuunneltavissa. DAB+ taas ei vaadi nettiyhteyttä.

    On syytä mainita, että Yleisradion tekemän kokeilun aikaan yli parikymmentä vuotta sitten ei DAB-vastaanottimia ollut käytännössä saatavissa juuri laisinkaan – ja nekin, mitä oli saatavissa, olivat käytännössä joko prototasolla olevia raakileita tai high-end-hifistien hintaluokan laitteita. DAB-kokeilussa oli tarjontana käytännössä vain Ylen ohjelmakanavia, joiden sisältö oli lähinnä Yle Peili ja Yle 1, oliko ehkä tuolloin ollut joku muukin Ylein radiokanava. Mutta eipä ollut yhtään kaupallista radiota.

    Ja jos oikein muistan, niin Yleisradio päätti lopettaa kokeilun, koska ”ei ollut ohjelmatarjontaa eikä kysyntää”. Tuolla tarjonnalla sekä ajassa, jolloin vastaanottimia ei ollut oikein olemassa.. Ihme juttu. Eipä ihme. Lopputoteamuksena väittäisin, että päätelmä ja kokeilu oli tehty täysin väärään aikaan. Ja päätös mitä ilmeisimmin hakattiin kiveen, sillä ei näyttäisi olevan halua kokeilla uudelleen.

    Nyt olisi oikeasti saatavissa vastaanottimia ihan joka paikassa. Vähänkin uudemmissa autoissa on DAB+ -radio jo oletuksena olemassa ja niitä saa melkeinpä taskuradiokokoisena ihan joka kodinkoneliikkeestä. Vain ohjelmat ja lähetykset puuttuvat.

    Kaupalliset radiot! Nyt on aika! DAB+ on oikeasti ihan kääypä radio vielä parin kummenen vuoden päästä, mutta mahdollistaisi paremman äänenlaadun ja – jos digita tai joku muu jakelija mahdollistaisi laajemman verkon DAB+:lle – myös paremman mahdollisuuden hyvälle kuuluvuudelle.

    Toivon että Mediamonitoria lukee ja seuraa useampi radioalan päättäjä ja vaikuttaja. Nyt olisi aika ottaa askel eteenpäin ja ottaa DAB+ haltuun.

  2. Voin osittain vahvistaa Yleisradion DAB -kokeilut. Onnistuin ostamaan radion silloin. Sain jonkin testikappaleen. Tuo oli tosiaan aika vaiheessa ollut tekele. Taitaa vielä löytyä kaapin perukoilta. Suurin ongelma laitteessa oli se, että jos lähetyksen datavirta oli 256 kbps, niin se kyennyt toistamaan sitä. Lähinnä ongelma koski vain yhtä kanavaa ajoittain. Kanavia oli muistini mukaan varsin kattavasti pääkaupunkiseudulla. Loppuvaiheessa kanavat taisivat olla; Ylen Ykkönen, Radio Mafia (vai YleX), Radio Suomi (Ylenaikainen), Radio Vega, Radio Xtreem, Radio Aino (Yle Q), Yle Peili, Ylen Klassinen, Yle Mondo, Yle Eduskunta. Eduskunnan lähetys kuului vain silloin, kun oli istunto. MIkäli sitä ei ollut, kanavaa ei löytynyt. Jotenkin jäi sellainen mielikuva että normaalisti kanavia olisi ollut 12 ja Eduskunta olisi ollut se 13. kanava. Mikäli listalle otetaan läntisen ja itäisen uudenmaan aluelähetykset, niin silloin arvon saa tuonne mainittuun lukemaan. VArmaa muistikuvaa tästä ei ole, että ne olisivat olleet mukana. Valitettavasti kanavien äänenlaatu oli radiolla aika surkea. Suurimmat syyt lienevät se että bittivirtaa ei annettu tarpeeksi ja siinä käytetty MusiCam koodaus.

    Toivotaan että tähän saadaan tuulta alle ja kavia saadaan niin vhf-2 aluueela kuin sille ylemmälle taajuusalueelle. Voi olla niin että tuo lisätaajuusalue on jo varattu matkapuhelinverkoille. Samalla kanaville annetaan tarpeeksi kaistaa, jotta äänenlaatu ei kärsi vaikka uudempi koodeikki auttaa paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *