Valtiovallan tavoite on ollut parin viime vuosikymmenen ajan varmistaa, että Suomen yleisradiotaajuudet ovat tehokkaasti hyödynnettyinä eli joko Ylen tai yksityisten radioiden jatkuvassa käytössä. Näin ei ole tapahtunut, vaikka taajuuksia on jaettu eri lupakierroksilla pilvin pimein. Myös Yle on saanut laajempaa kuuluvuutta melkein aina, kun on katsonut sille tarvetta. Yle ei toimillupia tarvitse, eikä se usein taajuuksistaan luovu, paitsi kun se lakkautti Yle Puheen vuodenvaihteen tietämissä.

***

On kiintoisaa nähdä, mitkä hakijat kiinnostuvat ex-Puheen taajuusrungolle ja muutamalle uudelle taajuudelle muodostetusta valtakunnallisesta radioverkosta, jossa pitäisi lähettää ilman aluemainontamahdollisuutta. Lupaehdoissa tullaan nimittäin painottamaan, että saman ohjelman on kuuluttava samanaikaisesti kaikilla taajuuksilla. Tällainen sääntö on nykyisin esimerkiksi Radio Novalla.

Radioalalta kuuluneiden huhuilujen perusteella 90 prostentin väestönpeitto ei ole kovin houkutteleva idea. Digita, joka on todennäköisesti masto-operaattori tässä verkossa, ottaa hintaa noin laajasta verkosta, eikä sellaista paljon halvemmalla pystysi mikään muukaan lähetintaho tarjoamaan. Sanoma Mediaa saattaa houkutella luvanahaku, mutta innostuuko Bauer Media? Ja mitä uusi taajuuskokonaisuus 26 lopulta sisältäisi? Veikkaan, että sille siirtyy jokin nykyisistä yli 70 prosentin kuuluvuuspeiton asemista, esimerkiksi Radio Suomipop. Bauer ei varmaan halua kilpailla Novan kanssa eli omiaan ”vastaan”.

***

Yksittäisten taajuuksien joukossa on paljon tuttuja numerosarjoja. Vuoden 2022 lopulla myönnetyistä taajuuksista kaikki eivät lopulta kelvannut luvansaajille, vaan ne luopuivat osasta taajuuksia. Sanoma siivosi omia kanavaverkkojaan hakemalla muutoksia toimilupiinsa ja sai myös haluamansa. Kuhmo ja muutamat muut pikkupaikat katosivat yhtiön taajuuslistoilta. Nyt taajuudet ovat taas tyrkyllä. Ne tuskin kiinnostavat yhtään sen enempää kuin ennenkään.

Voisiko yksittäsille taajuuksille tulla uusia asemia, ehkä jopa paikallisia? Helsinkiin saattaisi sellainen tupsahtaa, sillä taajuus 105,0 MHz on varattu lupekierroksella pääkaupunkiseudulle. Hakijoita lienee taas paljon ja vain yksi voi taajuuden saada.

***

Keskiaallot tuskin kiinnostavat ketään, vaikka maailmanpoliittinen tilanne on käytännössä rutikuiva ja milloin tahansa voi alkaa rytistä. Tai sitten joku haluaa alkaa jakaa tietoa naapurimaihin esimerkiksi Porin voimakastehoisen lähettimen kautta. Näinhän tehdään jo Liettuassa, jossa on kolme länsimaista ohjattua ja Venäjälle suunnattua asemaa. Paikalliseen käyttöön AM-taajuuksia tuskin menee, koska luvan hakeminen maksaa ja aseman tavoittavuus mainostajien näkökulmasta on pyöreä nolla.

***

Kiinnostavaa on myös taajuuskokonaisuuden 26 lupa-aika. Lupa tulee olemaan voimassa kolme vuotta pidempään kuin nykyiset kaupallisen radion luvat tai nyt haettaviksi tulleet yksittäisten taajuuksien toimiluvat. Suomessa ei ilmeisesti ole kiirettä siirtyä digiradioon. FM tuntuu olevan ”the one and only”. Muualla Euroopassa ajatellaan eri tavalla. Siellä digi on kuumaa ja FM kylmenee.

***

Vielä olisi digiradiosta pari sanaa sanottavana. Arkistoja penkoessa sattui tupsahtamaan esille vanha Digitan kuuluvuuskartta. Siinä oli vuosituhannen vaihteessa toimineen Ylen naisille suuntaaman Radio Ainon jakelukartta. Radio Aino kuului pääkaupunkiseudulla taajuudella 103,7 MHz ja Tampereen seudulla taajuudella 88,3 MHz. Muu osa näideän talousalueiden välillä olikin DAB-jakelua eli silloista digiradiokokeilua. Samalla alueella kuului myös Yle Puheen edeltäjä Radio Peili, diginä tietenkin.

***

Katsotaan, miten lupakierroksella käy. FM:llä mennään, keskiaalloilla tuskin ja digillä ei ainakaan.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Uuden valtakunnallisen taajuuskokonaisuuden (Tk 26) peittoalue on yli 90 prosenttia kansalaisista. Kokonaisuus on muodostettu entisistä Yle Puheen taajuuksista sekä muista vapaana olevista taajuuksista. Valtakunnalliseen ohjelmistotoimilupaan tulee ehto, jossa luvanhaltijan on toteutettava toimiluvan mukainen radioverkko siten, että se kattaa vähintään 90 prosenttia Manner-Suomen väestöstä koko toimilupakauden ajan. Toimilupaan liitetään ehto yhden signaalin periaatteesta, jonka mukaan ohjelmisto tulee lähettää kuuluvuusalueella samanaikaisesti ja samansisältöisenä.

Yksittäisillä haettaviksi tulleilla taajuuksilla voidaan laajentaa nykyisiä radioasemia tai perustaa uusia. Taajuudet ovat jääneet käyttämättä tai ne ovat vapautuneet uudelle lupakierokselle luvanhaltijoiden luovuttua niistä kesken toimilupakauden. Valtaosa haettavista taajuuksista on FM-taajuuksia. Keskiaaltotaajuuksia tulee haettavaksi kaksi Porista ja yksi Tampereelta.

Toimilupakierrosten kautta Traficom tukee radiotoimijoiden verkkojen kehitystä ja palveluiden laajentumista uusille alueille tai uusille toimijoille. Samalla uusien toimilupien myötä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti lähetettävä ohjelmatarjonta monipuolistuu, kerrotaan Traficomin tiedotteessa.

Yksittäisten taajuuksien toimiluvat myöntää pääasiassa Traficom, mutta ohjelmistotoimilupapäätösten tekeminen siirtyy valtioneuvostolle, jos taajuuksia ei riitä kaikille hakijoille tai jos päätöksellä katsotaan olevan huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Valtakunnallisen toimiluvan taajuuskokonaisuudelle 26 myöntää valtioneuvosto.

Yksittäisten taajuuksien toimiluvat ovat voimassa vuoden 2029 loppuun, kun taas taajuuskokonaisuuden 26 lupa jatkuu vuoden 2032 loppuun.

Mediamonitori

Ylelle on varattu taajuusasetuksella viisi valtakunnallista, yksi osavaltakunnallinen ja kaksi alueellista ja paikallista radioverkkoa julkisen palvelun tehtävän hoitamista varten. Yle Puheelta vapautuu valtakunnallinen radioverkko. Muihin Ylelle varattuihin radioverkkoihin ei tulisi muutoksia.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom käynnistää verkon vapauduttua radion ohjelmistotoimilupien hakukierroksen. Näillä näkymin toimiluvat tulisivat haettavaksi alkuvuonna 2024.

Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 8.1.2024. Asetusluonnoksesta voi antaa lausuntoja 6.10.2023 asti. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntokierroksen jälkeen lakimuutoksen valmistelu jatkuu virkatyönä.

Mediamonitori – LVM

Lisää aiheesta Mediamonitorissa: Yle Puheen taajuuksista käynnistymässä lausuntokierros

Lausuntokierrokselle on tulossa useita esityksiä Puheen taajuuksien jakamiseksi joko lähes nykyisen lähetysverkon laajuisena tai pienempinä kokonaisuuksina. Viimeisimmillä ohjelmistolupakierroksilla hakematta ja käyttöönottamatta jääneitä taajuuksia ollaan samalla tuomassa uudelleenhaettaviksi. Lausuntokierrokselle menevässä esityksessä mainitaan myös Yle Puheelta vapautuvan Raaseporin taajuuden 105,0 MHz siirtäminen pääkaupunkiseudulle.

Lausuntokierroksen päätyttyä ja ennen uuden toimilupakierroksen alkamista viranomaiset päivittävät radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annettua asetusta sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräyksiä. Päivitetyn käyttösuunnitelman on tarkoitus tulla voimaan 8. tammikuuta 2024. Radion ohjelmistotoimiluvista päätetään kaavailujen mukaan keväällä 2024.

Yleisradio ilmoitti viime helmikuussa lakkauttavansa Yle Puhe -kanavan säästösyistä. Myöhemmin Yle tarkensi kanavan lähetysten päättyvän 7. tammikuuta 2024.

Mediamonitori

Aiheesta muualla: Yle puheelta vapautuvan radioverkon taajuuksien jakamisen skenaariot Lausuntopalvelu.fi:ssä

Uutista päivitetty 23.8.2023 klo 17.20: lisätty varmistunut tieto lausuntokierroksen alkamisesta sekä tarkempia tietoja aiheen etenemisestä viranomaistahoilla

Yleisradion hallintoneuvosto päätti helmikuussa lopettaa Yle Puheen lähetykset säästösyistä.

Vapaaksi jäävien taajuuksien käytöstä päättää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Mediamonitori – Yle

{jcomments off}

– Jakelua ei kannata pitää FM-verkossa, sillä se on aika kallista. Rahat kannattaa käyttää sisällöntuotantoon, perustelee Ylen luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilén.

Yle Puhe on pienin Ylen suomenkielisistä valtakunnallisista kanavista tavoittaen viikkotasolla vain muutaman prosentin radion kuuntelijoista.

– Podcastien kuuntelu on kasvanut merkittävästi, ja jo viidesosa Yle Areenan kulutuksesta kohdistuu audiosisältöihin, Vilén jatkaa.

Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kuvaa aikoja epävarmoiksi.

– Epävarmat ajat yhdistettynä kustannuspaineisiin edellyttävät Yleltä selkeämpiä valintoja. Huoltovarmuustehtävien turvaaminen, taloustilanteen kiristyminen ja inflaatio vaikuttavat Ylen talouteen. Tehostamme jakelukustannusten käyttöä ja samalla käytämme verorahoja vastuullisesti, Ylä-Anttila kommentoi Helsingin Sanomille.

Yle Puheen lähetysverkko on valtakunnallinen (arkistokuva).

Yle Puhe on merkittävä urheilusisältöjen tuottaja ja yhtiö pohtii niiden siirtoa Radio Suomeen sekä Yle Areenaan.

Mediamonitori – HS, Yle

Aiheesta muualla: Maaseudun Tulevaisuus, Ilta-Sanomat, MTV Uutiset