Artikkelin hakemisto

Osa 7: Listahittejä ja musiikinhallintaa

Suomen virallisen listan kokoamisesta:

Radio Ykkönen -logoRadio Ykkösen kahden viikon välein julkaistu tilasto sisälsi 40 myydyintä albumia ja 20 myydyintä singleä. Se perustui erikoisliikkeiden ja suurten ketjujen, kuten Fazerin, Mega-Epe`sin ja Anttilan, myyntilukuihin. Ne ilmoitettiin listaa koonneen Anne Pitkäsen (nyk. Miettinen) mukaan tukkimiehen kirjanpidolla. Tämä aiheutti luonnollisesti pientä epämääräisyyttä, mutta suurin osa muodostui tietojen keräysmenetelmästä.

Ykkösen lista koottiin nimenomaan siten, että levy-yhtiöt lähettivät listaliikkeisiin tiedotteen viikoittaisista julkaisuistaan, ja niistä koostettiin kulloinkin myynnissä olleiden äänitteiden kaavake. Kaunis ajatus oli tehdä tiedot antavien kauppiaiden työ mahdollisimman helpoksi, koska näiden tarvitsi vain merkitä myymänsä määrät oikeaan sarakkeeseen.

Ikävä kyllä lomien tai muiden poissaolojen takia levy-yhtiöiden uutuustiedotteet jäivät välillä kokonaan tulematta, ja vaikka lomakkeessa oli varattu kohta myös vapaavalintaisille levyille, joskus merkittäviäkin, esitäytetyltä kaavakkeelta puuttuneita uutuuslevyjä jäi ilmoittamatta.

Kaikkein hankalin asia Ykkösen listassa oli kuitenkin se, että sille kelpuutettiin myös tarjouslevyt. Jos vaikkapa Anttila myi syystä tai toisesta Juicen tai Queenin vanhoja kokoelmalevyjä kymmenellä markalla, hyväksyttiin ne listalle siinä missä täysihintaisetkin äänitteet. Anne Miettinen muistelee jonkinlainen hintarajan asettamisesta käydyn keskustelua, mutta varsinaisiin toimiin asian korjaamiseksi ei ryhdytty.

Tammikuussa 1994 vuonna 1991 aloitetusta Radiomafian listasta muokattiin ÄKT:n pyynnöstä ja avulla Suomen virallinen lista. Samalla ÄKT lopetti yhteistyönsä Radio Ykkösen kanssa, eikä radioasema katsonut sitä johtaneen Markku Veijalaisen mukaan listan kokoamista enää niin mielekkääksi.

Suomi soi 4. - Suuri suomalainen listakirja, toim. Jake Nyman (2005)

Ote Arto Vilkon väitöskirjasta:

Vuonna 1985 Helsingissä perustetun Radio Ykkösen toimintaan tuli nopeasti Top 40 -ajattelun sävyjä, sillä asema toi vauhdikasta dj-kulttuuria pääkaupunkiseudulla asuvien kuuntelijoiden ulottuville. Aseman soittolista oli ohjelmapäällikkö Joke Linnamaan mielestä silti laaja. Se oli alusta alkaen suunnattu demografisesti mahdollisimman laajalle yleisölle. Ajallinen ja tyylillinen monipuolisuuden kirjo oli merkittävää.

Ykkönen sai käyttöönsä Selectorin 1990-luvun alussa, jolloin toiminta alkoi virtaviivaistua. Aseman formaatin ydin oli koko äänimaailman uudenlainen hallinta. Musiikki muodosti tästä kokonaisuudesta vain yhden tärkeän osan. (Joke Linnamaa, haastattelu.)

Ennen Selectoria RadioYkkösellä oli käytössään Sonyn valmistamia tietokoneohjattuja cd-jukebokseja, jotka olivat käytännössä häiriöherkkiä ja epäluotettavia. Kaksi käytettyinä hankittua laitetta korvattiin kokonaan digitaalisella järjestelmällä Selectorin käyttöönoton seurauksena, muistelee kanavan tuotantopäällikkö. (Jukka Laaksonen, haastattelu.)

Ykkösellä oli myös oma uutistoimitus, oma mainostuotantoon tarkoitettu studionsa, nimekkäitä toimittajia jopa poliitikkojen haastatteluja ja ruotsinkielisiä puheosuuksia (Ykkönen / Ettan). Kanava kuitenkin kaatui laman myötä ristiriitaisissa tunnelmissa vuonna 1995.

Lähde: http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-8295-3.pdf

Twitter