Artikkelin hakemisto

Osa 3: Menestystarinan armoton loppu

Similän muisteluja lehdessä:

Radio Ykkönen -logo”Yleisradion kansallisen tehtävän puolesta älähdettiin, kun toimitusjohtajan nimitysfarssi nosti keskustelun pintaan. Murehdittiin sitäkin, ettei yksikään kaupallisista radioasemista tarjoa vaihtoehtoa. Ei tarjoakaan - enää. Oy Radio Ykkönen - Radio Ettan Ab (1985–95) pyrki ja pitkälti pääsikin siihen.”

”Radio Ykkönen palveli kuuntelijoitaan presidentinlinnassa, valtioneuvostossa ja eduskunnassa usein paremminkin kuin Yleisradio. Valtakunnallisesti merkittäviä selostuksia välittivät myös muut paikallisradiot ympäri Suomen - esimerkiksi itsenäisyyspäivän vastaanotot Linnassa.”

”Uutispalvelu ja ajankohtaisten tapahtumien - myös urheilun - välittäminen suorina lähetyksinä sai kiitosta. Laadun ja uskottavuuden takasivat tutut taitajat urheiluselostaja Anssi Kukkosesta ulkomaankommentaattori Knud Mölleriin. Aseman suosikkeihin kuului Tommy Tabermann, jopa Eino S. Repo kuului pitkään uutteriin avustajiin.”

Manusta Tarjaan - julkkismankeli

”Haastateltavina olivat lähes kaikki tasavallan tärkeimmät vaikuttajat: eturivissä Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari - Tarja Halonenkin oli kerran vaalivalvojaisten kommentaattorina. Harri Holkerin hallituksen muodostamista edeltäneissä, nopeasti edenneissä kuvioissa lehtikuvaajat kertoivat pysyneensä tapahtumien perässä Ykköstä kuuntelemalla. Evankelista Billy Grahamin tilaisuus Olympiastadionilla välitettiin suorana lähetyksenä, samoin paavi Johannes Paavali II:n messu Helsingin jäähallista. Jasser Arafatin tiedotustilaisuus, jonka ajankohta oli turvallisuussyistä epämääräinen, lähetettiin suorana Kalastajatorpalta. Nopeutta radion valttina käytettiin aina hyväksi, ja joustavuus - mihin ohjelmanmuutoksia kavahtava Yleisradio vain harvoin yltää - piti kuuntelijat ajan hermoilla.”

”Erinomaiset freelance-kirjeenvaihtajat eri puolilla maailmaa kertoivat tapahtumista maailman polttopisteissä. Noina vuosina tapahtui paljon Berliinin muurin sortumisesta Neuvostoliiton hajoamiseen. Kotimaisista mullistuksista voisi mainita vaikkapa pankkikriisin, jota valottaneet tärkeät tiedotustilaisuudet radioitiin.”

”Viihteen puolella Joke Linnamaa johti tiskijukkien joukkuetta. Kevyen musiikin tarjonta oli monipuolista: esimerkiksi Tina Turnerin konsertti lähetettiin suorana. Yleisradion hyllyttämä Paavo Einiö soitteli vanhempia äänilevyjä haikeasti svengaten. Klassisen puolella Ykkönen radioi muiden muassa José Carrerasin ja Montserrat Caballén konsertit sekä joitakin Porvoon suvisoittoja.”

”Kuuntelijat palkitsivat palvelun kuuntelemalla, sehän on kaupallisen radioaseman elinehto. Vuonna 1992 Yleisradioon verrattuna pieni ja kevytrakenteinen Radio Ykkönen päihitti kuuntelualueellaan Radio Suomenkin. Se oli huikea näyttö.”

Ykkönen irtisanoo

”Suosion kukkuloilta alkoi alamäki, mikä vei yhtiön merkillisten vaiheitten kautta vararikkoon ja vaiensi aseman vuoden 1995 lopulla. Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Markku Veijalainen, jonka kanssa olin ollut yritystä perustamassa, jätti uppoavan laivan ja lähti jo keväällä Apu-lehden päätoimittajaksi.”

”Hälytyskellot kilisivät. Radio Ykkösen toimitusjohtajan tehtäviä rupesi hoitamaan hallituksen puheenjohtaja Risto Uosukainen ja vt. päätoimittajaksi nimitettiin Pirjo Kauppinen. Väkeä vähennettiin yleistä ihmettelyä herättäneellä tavalla. Linjan muutos ja varsinkin minun saamani potkut olivat uutisköyhän kesän Ruokolahden leijonanpentu.”

”Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan: ”Vain helsinkiläinen Radio Ykkönen on yrittänyt pitää yllä monipuolista tarjontaa, mutta nyt sekin irtisanoo väkeä, lopettaa erikoistoimituksensa ja supistaa ohjelmistopalvelujaan taloudellisista syistä. Elokuussa on luvassa uuden päätoimittajan mukaan ’entistä energisempi ja linjakkaampi’ kanava. Linjakkuus tarkoittaa tässä yhteydessä kapeampaa ohjelmistolinjaa. Sinäkin Brutukseni…” Varsinkin Ilta-Sanomissa kiihtyneitä äänenpainoja saanut ja pitkään jatkunut kirjoittelu henkilöityi Pirjo Kauppiseen ja minuun. Annoin haastatteluja aikakauslehdille, televisiolle ja radioille.”

”Radio Ykkönen alkoi tuottaa samaa ohjelmavirtaa kuin muutkin kaupalliset asemat. Uuden tunnuksen suunnitteli Alvar Gullichsen. Se osui, koska bonk on hauska kone, joka ei toimi.”

”Saneeraajan maineessa ollut Raymond Moberg pestattiin toimitusjohtajaksi. Myyntijohtajana jatkoi Veijalaisen palkkaama Timo ”Jive” Väänänen. Hänen aikanaan talosta lähti kuulemani mukaan 18 myyntimiestä. Väänänen itse poistui vähän ennen lopullista loppua Matti Kyllösen johtamaan Crea Videoon.”

Mediatutkijalle työmaata

”Syksyllä 1995 Helsingin Sanomat (Sanoma Oy:n rahoilla asema oli aikanaan perustettu) kertoi, että ”Radio Ykkösen pääomistajat suunnittelevat omistusjärjestelyjä. Ainakin Aamulehti-yhtymä ja Helsinki Media ovat kiinnostuneita ottamaan vetovastuun”. Marraskuussa Aamulehden toimitusjohtaja Matti Packalén vahvisti MTV 3:n talousuutisissa, että neuvottelut olivat jo pitkällä, ja että Ykkösen ohjelmisto suunnataan 30-50 -vuotiaille ja puheohjelmiin panostetaan.”

”Siis täyskäännös! Viikkoa myöhemmin Helsingin Sanomatkin vakuutti, että Aamulehti on nousemassa pääomistajaksi ja Helsinki Media luopumassa osuudestaan. Kului vain kolme päivää, joiden aikana tilanne muuttui kokonaan. Helsingin Sanomat kertoi pikku-uutisessa, että ”kaikki aseman osakkeet ovat kaupan”. Aamulehti ei halunnut kommentoida uutta käännettä. Mitä oli tapahtunut? Hufvudstadsbladet, yksi omistajista, tiesi, että Ykkösessä vallitsee ”totaalinen kaaos”. Kympin uutiset paljasti, että Ykkösen liikevaihto oli pudonnut edellisen vuoden 24 miljoonasta 10 miljoonaan markkaan.”

”Toisin hoidettuna Radio Ykkönen olisi voinut muuttaa koko sähköisen median kenttää pysyvästi. Konkurssi oli komean tarinan armoton ja arvoton loppu. Jälkiviisaasti sopinee arvailla, että aivan normaalilla liikkeenjohdolla syöksykierre olisi voitu estää. Mitä peliä pinnan alla olikaan pelattu ja kuinka pitkään? Asianosaiset päättäjät ja vastuun kantajat ovat visusti vaienneet. Tässä olisi mediatutkijalle työmaata. Turhempiakin kiviä lähimenneisyydestä on käännetty.”

Radio Ykkönen - menestystarina, joka sai arvottoman lopun - Kanava-lehti  (2/2005)

Twitter