Valtioneuvostolta radiolupa yhdeksälle hakijalle

kirjoittanut

kategoriassa

Kaleva aloittaa radiotoiminnan, useille radioasemille lisää taajuuksia

Valtioneuvosto on myöntänyt radion ohjelmistotoimiluvat yhdeksälle luvanhakijalle keskiviikkona pidetyssä yleisistunnossa. Lupakierroksella myönnettiin kaikkiaan 15 taajuutta, joista suurin osa liitetään jo olemassa oleviin toimilupiin. Uusia radiokanavia tulee kaksi, joista toisen taustalla on ensimmäistä kertaa radioluvan saanut Kaleva365 Oy. Toinen uusista radioista on Sanoma Median Supla FM.

Radiolupien hakuaika päättyi toukokuun alussa ja hakemuksia tuli kymmeneltä hakijalta 15 taajuudesta, kun haettavana oli 16 FM-alueen taajuutta. Suurinta osaa taajuuksista haki useampi kuin yksi hakija, joten päätösvalta luvansaajista siirtyi Traficomilta valtioneuvostolle.

Uudet toimiluvat tulevat voimaan 1. heinäkuuta ja ne ovat voimassa vuoden 2029 loppuun.

Nykyisiin taajuuskokonaisuuksiin lisää taajuuksia saivat Radio Kaakon taustayhtiö Kaasilansalmi Oy, Radio Sandelsia pyörittävä Suomen lähiradiot Oy, Radio Pookin omistaja Bauer Media Oy, Radio Helsingin lupayhtiö Livelaboratorio Oy, Patmos Lähetyssäätiö sr ja Järviradio Oy.

Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Savon Media Oy sai nyt oman toimiluvan Iisalmeen ja Varkauteen. Yhtiö on lähettänyt Savon Aallot -paikallisradiota ohjelmayhteistyössä Sanoma Media Finland Oy:n kanssa Kuopiossa.

Kalevaa ja Lapin Kansaa sekä lukuisia paikallislehtiä kustantavalle Kaleva Oy:lle tuli radiolupa Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin tytäryhtiö Kaleva365 Oy:n kautta. Kaleva voi aloittaa radiotoiminnan Oulussa, Raahessa, Taivalkoskella, Tervolassa ja Inarissa.

Sanoma Media Finland Oy:n ainoa toimilupa tuli Kangasalan taajuudelle, jossa yhtiö voi käynnistää audiopalvelu Suplan ohjelmasisältöjä lähettävän radiokanavan lähetykset.

Alla olevasta taulukosta selviää, mitkä hakijat saivat toimiluvan. Taulukossa mainitaan myös taajuuskokonaisuudet, joihin myönnetyt taajuudet liitetään.

Radion ohjelmistoluvan saajat:

Paikkakunta MHz Luvansaaja sekä taajuuskokonaisuus (Tk) / radioaseman nimi
Hakijoiden määrä
Asikkala 107,9 Järviradio Oy: Tk 15 / Järviradio 4
Iisalmi 93,5 Savon Media Oy: Savo 3 / Savon Aallot 2
Inari 89,0 Kaleva365 Oy: Pohjanmaa 5 / Uusi radio 1
Inari 95,7 Ei hakijoita 0
Kangasala 91,0 Sanoma Media Finland Oy: Kangasala 1 / Uusi radio ”Supla FM” 4
Lappeenranta 90,5 Kaasilansalmi Oy: Kotka-Kouvola 1 / Radio Kaakko 4
Lappeenranta 104,3 Patmos Lähetyssäätiö sr: Tk 19 / Radio Patmos 2
Lapua 104,9 Bauer Media Oy: Pohjanmaa 2 / Radio Pooki 3
Naantali 89,3 Livelaboratorio Oy: Tk 20 / Radio Helsinki 3
Nivala 101,1 Järviradio Oy: Tk 15 / Järviradio 1
Oulu 95,0 Kaleva365 Oy: Pohjanmaa 5 / Uusi radio 2
Raahe 95,7 Kaleva365 Oy: Pohjanmaa 5 / Uusi radio 2
Sotkamo 107,5 Suomen lähiradiot Oy: Kuopio-Iisalmi 2 / Radio Sandels 2
Taivalkoski 102,2 Kaleva365 Oy: Pohjanmaa 5 / Uusi radio 1
Tervola 100,1 Kaleva365 Oy: Pohjanmaa 5 / Uusi radio 1
Varkaus 87,7 Savon Media Oy: Savo 3 / Savon Aallot 3
       

Mediamonitori – LVM, Valtioneuvosto

Artikkelia muokattu 23.6.2021 klo 21.15: Muokattu tekstiä ja lisätty otsikko; lisätty taulukko.

{jcomments on}

 

 

 


Kommentit

11 vastausta artikkeliin “Valtioneuvostolta radiolupa yhdeksälle hakijalle”

  1. Toivomus avatar

    Kalevan radiokanavalle toivomus, älkää olko taas yksi yksitoikkoinen hittejä toistava lisäys radiokentälle Radio Keskisuomalaisen tyyliin.

    Miksi tehdä musiikillisesti samaa mille on jo lukuisia vaihtoehtoja.

  2. pooki sai taajuuden lapualle, et kiinostaa kuinka monta wattia ja kuinka korkella lähetin on, eli miten laaja kuuluvuus alue on, jos joku voi avata tätä

  3. moltogusto avatar
    moltogusto

    Musiikillisesti samaa mutta se on kai se omistus eri tahot haluaa rahastaa soittamalla samaa musiikkia kuin kilpailijatkin. Kaleva365 sai hyvin toimilupia joten odottaisi että, jotain uutta erilaista asemaa aloittaisi.

    Onko tosiaan niin ettei samanlainen radiotoiminta kannattaisi tänäpäivänä kuin mitä oli 90-luvulla? Olihan silloinkin jo jonkinlaisia aamutiimejä jne. Se mikä on kanavilta poistunut on erikoisohjelmat. Joita silloin odotti, että pääsee töiden jälkeen kuuntelemaan jotain kenties jopa nauhoitti c-kasetille.

  4. [quote name=”oiva”]pooki sai taajuuden lapualle, et kiinostaa kuinka monta wattia ja kuinka korkella lähetin on, eli miten laaja kuuluvuus alue on, jos joku voi avata tätä[/quote]

    Tekniset radioluvat valmistuvat aikanaan, kunhan ohjelmistolupa ensin tulee voimaan 1.7. Joissakin tapauksissa lähetinpaikka voi vaihtua naapurikuntaan, mikäli tämä on teknisesti mahdollista. Radio Pookin osalta Bauerilla on sopimus Digitan kanssa, joten lähetin saattaa jäädä Lapualle. Muutenhan Bauerilla on lähettimiä myös Seinäjoella.

  5. [quote name=”moltogusto”]
    Onko tosiaan niin ettei samanlainen radiotoiminta kannattaisi tänäpäivänä kuin mitä oli 90-luvulla? Olihan silloinkin jo jonkinlaisia aamutiimejä jne. Se mikä on kanavilta poistunut on erikoisohjelmat. Joita silloin odotti, että pääsee töiden jälkeen kuuntelemaan jotain kenties jopa nauhoitti c-kasetille.[/quote]

    ”Vieras” ja ”outo” musiikki ei ole kaupallisen radiokanavan kannalta hyvä asia, koska kuuntelija vaihtaa helposti tutumpaa musiikkia soittavan radion taajuudelle. Kannattaakseen taloudellisesti alueellinen radiokanava tarvitsee niin laajat kuuntelijamäärät, että mainostajien on helpompi tarttua kanavan markkinointiosaston koukkuun.

    Uskoisin, että Kaleva toteuttaa radiotaan samalla tyylillä kuin esim. Keskisuomalainen eli soittamalla tunnistettavia hittejä parin tai kolmen vuosikymmenen ajalta.

    1990-luvun ja tämän päivän mediaympäristö ovat keskenään hyvin erilaisia. Internetin käytön yleistyminen ja 2000-luvun alkuvuosikymmenellä alkanut sosiaalisen median suosion lisääntyminen ovat nakertaneet radion suosiota. Musiikkia voi kuunnella suoratoistopalveluista ja puheohjelmia sekä podcasteja löytää hyvin monesta palvelusta. Tarve musiikin erikoisohjelmille on vähentynyt, vaikka sellaisia on onneksi vielä joillakin kanavilla. Radiossa erikoisohjelmilla on pienemmät kuuntalijamäärät kuin ohjelmavirralla, joten ne eivät myöskään houkuttele mainostajia samassa määrin.

  6. moltogusto avatar
    moltogusto

    Varmasti tuo on totta. En tosin ymmärrä mitä miten liität ”vieras” ja ”outo” musiikki ysärin radioihin. Kyllä silloinkin isoimmat kanavat soitti aika samoja biisejä. Yöllä soi tauotta klassinen tai amerikkalainen oldies musiikki.

    Itse kaipaisin niitä sellaisia leppoisia keskustelu ohjelmia perjantai iltaan kuten vaikka Radio 3:lla esitettiin joihin mahdollisuus kuuntelijoiden soittaa. Nykyään noi radiokanavien ohjelmat eivät ole kovin interaktiivisia. Silloinhan oli kaikenlaisia haastatteluja tuolta eri tapahtumista ja liikenne aiheisia ohjelmia jne. Voi olla että, paremmin menestyy toisen tyyppiset radiokanavat kaupallisesti kuin mitä itse mieluiten kuuntelisin.

  7. EiOleTestattu avatar
    EiOleTestattu

    Totta varmasti on että suurin osa radiokuuntelijoista on osastoa, kuuntelen kaiken musiikkin radiokanavilta. Sitten on myös pitkälti hukattu radionkuuntelijaryhmä, joka ei jaksa aina kuunnella samoja vanhoja ripiitillä.

    Toisaalta tuolla uudemmalla ja tuoretta musiikkia konseptilla NRJ pärjäsi pitkään tosi hyvin, kunnes kavensi 2014 soittolistaansa (genrevalikoiman osalta) ja monetuutudet eivät sen jälkeen ole tulleet ensimäisenä tai edes toisena NRJ:n soittoon. Nyt NRJ:n kuulijaluvut ovat pudonneet yli puolella 2009-2013 ajasta.

    Uutta tuoretta & ei pelkkiä isoimpia hittejä vanhoista konseptia ei ole yksikään iso kaupallinen testannut sitten NRJ:n Vain pienehkö SEA FM toteuttaa samantapaisella konseptilla kaupallisista ja epäilen olevan yksi syy miksi ovat vielä olemassa. Siksi ei voi suoraan teilata, ettei sellaiselle asemalle olisi kysyntää.

  8. EiOleTestattu avatar
    EiOleTestattu

    Vielä suurempi ihmetyksen aihe on miksi YLE:ltä ei voi olla selkeää vaihtoehtoa. Toki YLEX uuden musiikin kanava joo, mutta monien genrejen musiikkia ei päädy soittoon koskaan ja UMX ja muiden erikoisohjelmien musiikki koostuu paljolti samojen toistosta ja soittolistalla kun soi vanhempaa se on lähes 99,9 % soittokerroista kappale, joka on kanavan historiassa päätynyt aiemmin soittolistalle soittoon.

    Vastaavasti Ruotsissa taas Sveriges Radio pyrkii kaikilla kanavillaan olemaan se ennakkoluulottomin ja eniten ja ensimmäisenä uutuksia soittoon tuova, toisin kuin YLE Suomessa. Ennen kaikkea se olisi YLEN tehtävä, kaupallisilla vapaus tehdä mitä lystää, koska ei ole mikään julkisen palvelun firma. Mitä on tarjolla kaupallisilla yllinkyllin ei tarvitsisi YLE:n tehdä myös.

  9. EiOleTestattu avatar
    EiOleTestattu

    [quote name=”Tero”] Radiossa erikoisohjelmilla on pienemmät kuuntalijamäärät kuin ohjelmavirralla, joten ne eivät myöskään houkuttele mainostajia samassa määrin.[/quote]

    Varmastikin näin, mutta toisaalta asian voisi ajatella. Jos on esimerkiksi Radio Novan tasoinen kuuluvuus peitto, antaisi se monelle mainostajalle myös mahdollisuuden tehdä todella kohdennettua mainontaa, juuri erikoisohjelman yleisölle. Olettaen toki, että erikoisohjelma on sellainen jolle löytyy mainoskohdeyleisöä.

  10. jeunesse avatar

    [quote name=”EiOleTestattu”]Toisaalta tuolla uudemmalla ja tuoretta musiikkia konseptilla NRJ pärjäsi pitkään tosi hyvin, kunnes kavensi 2014 soittolistaansa (genrevalikoiman osalta) ja monetuutudet eivät sen jälkeen ole tulleet ensimäisenä tai edes toisena NRJ:n soittoon. Nyt NRJ:n kuulijaluvut ovat pudonneet yli puolella 2009-2013 ajasta.
    [/quote]

    On totta, että NRJ:n kuulijaluvut ovat laskeneet, mutta sitä ei voi todentaa johtuvaksi musiikkiprofiilin kirkastamisesta. Kaupallisten radiokanavien lukumäärä on kasvanut merkittävästi tuosta noin kymmenen vuoden takaisesta ajasta, asemien yleisöprofiilit yleensäkin tarkentuneet ja radiokentän omistuspohja muuttunut radikaalisti.

    Toisaalta on muistettava, että radiokanavien ohjelmisto ja niiden musiikkiprofiilit säädetään aina vastaamaan optimaalisinta yleisökohderyhmää, jolle mainoskontaktit myydään. Kyse on siitä, onko asemalla ”oikeita” vai mainostajia kiinnostamattomia ”vääriä” kuulijoita. Oleellista on se, ovatko kuulijat oikeaa kohderyhmää, eikä se, onko kuulijoita määrällisesti kuinka paljon.

  11. Varmasti sille nrj:n kuuntelijamäärän huomattavalle putoamiselle on useampia syitä, luultavasti jotkut siirtyivät kuuntelemaan loopia kun se aloitti loppuvuonna 2013 tai muita myöhemmin aloittaneita kanavia. Mutta omalta osaltani ainakin voin sanoa, että se musiikkilinjan muutos on ollut yksi merkittävä syy kanavan kuuntelemisen lopettamiselle. Toinen syy oli, että lyhyen ajan sisällä kaikki entiset juontajat katosivat ja samoihin aikoihin puheohjelmien rakennetta muutettiin huomattavasti enemmän siihen suuntaan, että vain sanottiin biisien nimet ja ehkä välillä lyhyesti jotain muuta. Vielä 2010-luvun alussa oli paljon hyviä juontajia joiden ohjelmiakin oli kiva kuunnella ja monesti artistitkin pääsivät kertomaan uusista biiseistään jotain. Muutamia erikoisohjelmiakin oli, kuten tähtiviikonloput joissa keskityttiin aina tarkemmin jonkun artistin tuotantoon ja uraan, sekä dj dossen pitämät tanssimusiikin erikoisohjelmat. Itse pidin siitä kun musiikkia soitettiin hyvin laajasti eri genreistä ja paljon suomalaista ja ulkomaalaista musiikkia. Nykyajan hittiradiot eivät todellakaan yhtä laajasti hittejä soita. Esim Hit Mix, joka sanoo soittavansa eniten hittejä 90- ja 2000-luvulta, soittaa niitä vain joistain genreistä, ja niistäkin vain tiettyjä biisejä. Senkin kanavan idea on tosi hyvä, mutta kyllä siellä pitäisi laajempi soittolista olla vaikka lisää biisejä jo soitossa olevista genreistä ja muutakin kuin vain ne jonkun artistin pari suosituinta biisiä.