Olipa kerran torstai 15. elokuuta 1985 ja paikkana Kauppakatu 1, Tampere. Tampereen ensimmäinen kaupallinen paikallisradiolähetys sitten radion alkuaikojen käynnistyi kello 17. Ensimmäisenä kuultiin Tampereen synnytyslaitoksella tuoreeltaan taltioitu vauvan syntymähetki ensiparkaisuineen. Sitten tuli asematunnari ja ensimmäinen spiikki. Se oli tamperelainen tapa aloittaa radiotoiminta.

Ismo Nykäsen ja Ari Ranniston kirjoittamassa kirjassa Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio 1985-90 (Into, 2021) kuvaillaan monikäänteisesti Radio 957:n eli Ysiviisseiskan alkuvuosia. Kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, kyseessä oli yltiöpäinen yritys tuoda vapaa sana radioaalloille Yleisradion yli 50 vuotta jatkuneen monopoliaseman päätteeksi.

Kirjassa aikalaiset eli radion tekijät muistelevat kuka mitäkin osa-aluetta omalla paikallisradiourallaan. ”Äänensä” kirjassa tuovat kuuluviin muun muassa levymoguli Epe Helenius, musiikkitoimittajat Waldemar Wallenius, Harri Tuominen ja Tapio Korjus, urheiluselostajat Kalevi Pollari ja Juha Lindgren ja Radiomafian Alivaltiosihteerin esimuotoa paikallisradiossa toimittaneet Simo Frangén ja Pasi Heikura. Koko kirjo toimituksesta mainosmyyntiin ja tekniikkaan käydään läpi kirjoittajien rajatessa tapahtumat juuri radioaseman villeihin alkuvuosiin.

Radio 957:n taustalla oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Koska luvanhakijoita ensimmäisellä toimilupakierroksella riitti Tampereelta runsaasti, oli lopulta yllätys, että ylioppilaskunta sai kaupungin ainoan toimiluvan. Radioasemaa alettiin hahmotella nopeasti kevään ja alkukesän aikana ja pian tehtiin ensimmäiset rekrytoinnit. Joillakin toimittajiksi valituilla oli kokemusta Yleisradiosta, mutta suurella osalla laajasta radion tekijäjoukosta oli jokin kytkös yliopistoon tai ainakin Tampereen kulttuuripiireihin.

Radio 957:n yltiöpäisyys kuului ohjelmistossa. Juontajat valitsivat itse musiikit ja puheenaiheetkin olivat monenkirjavia. Koska kaupungissa oli ennen paikallisradiota vain kolme Ylen radiokanavaa, joista Tampereen alueradio käytti harhaanjohtavasti nimitystä paikallisradio, oli Ysiviisseiskan ilmeisen helppo saavuttaa suosiota. Kirjassa kerrotaankin, miten esimerkiksi ”manserock” eli kukoistuskauttaan 80-luvulla ja monen tamperelaisyhtyeen kappaleet päätyivätkin paikallisradioaalloille. Toki Radio 957 ei ollut mikään manserockradio, vaan laajan musiikkiskaalan radioasema, joka keskittyi ajankohtaisohjelmissaan ja uutisissaan kuuluvuusalueen asioihin. Mukana oli jopa suoria valtuustokokouksia, mikä vaikutti lopulta valtuutettujen tapaan käyttää puheenvuoroja radiojulkisuutta saadakseen. Ja unohtaa ei sovi urheilulähetyksiä, joissa 957 oli yliveto. Jalkapallon ja kahden jääkiekkoliigajoukkueen lisäksi palloiluvalikoimassa oli muun muassa koripalloa ja lentopalloa.

Kirja maalaa Radio 957:sta kuvan, jossa innokkaat radiolaiset tekivät mitä haluavat. Tietysti markkinoiden lait määräsivät, mitä voitiin oikeasti tehdä, mutta kun kaupungissa ei ollut kilpailijaa mainosradioaalloilla, oli ohjelmiston monipuolisuuden takaaminen helppoa.

Kirjassa useat haastateltavat muistavat kyllä mainita, että vuonna 1989 kilpailu koveni ja ”tylsät” radiot tulivat jakamaan kakkua. Tylsäksi todetaan Aamulehden oma paikallisradio, jossa tosin oli muitakin omistajia, eli Radio Tampere. Kaupungissa hetken toiminut Radio Musa, jota johti Pentti Teräväinen, todetaan vähän paremmaksi.

Radio 957:n mainoskatko helmikuussa 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toden totta, Tampereella toimi pahimmillaan kolme kaupallista paikallisradiota ja yksi ei-kaupallinen (Yliopistoradio, myöhemmin Radio Moreeni). Se oli liikaa silloin ja se olisi liikaa myös nykypäivänä. Kannattavuus laskee kaikilla, kun tarjontaa ja nimen omaan samankaltaista tarjontaa on liikaa.

Radio 957:n suuruuden aika oli juuri viiden ensimmäisen toimintavuoden pituinen. Ylioppilaskunta myi enemmistön tappiolliseksi muuttuneesta paikallisradiostaan turkulaiselle Pro Radio Oy:lle (Radio Sata) ja lahtelaiselle Radioaktiivit Oy:lle (Rytmiradio Lahti) syksyllä 1992. Pari vuotta myöhemmin monikansallinen Scandinavian Broadcasting Systems (SBS) nielaisi Pro Radion ja samalla Radio 957:n.

Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio -kirjaan kannattaa tutustua. Siinä on paljon faktaa kulissien takaa, mutta myös paljon subjektiivisia näkökantoja paikallisradiotoiminnan nykytilasta – aika kriittiisiäkin kannanottoja.

Ja miksi siis kaupallinen radio palasi Tampereelle reilun 50 vuoden tauon jälkeen? No, Suomessa yleisradiotoiminnan aloittivat yksityishenkilöt ja radioyhdistykset 1920-luvulla, mutta viimeisin radioyhdistys sulautettiin Yleisradioon vuonna 1935. Suomen ensimmäisen yleisradioaseman, insinööri Arvi Hauvosen Tampereen Radion, lähetin oli Pyynikillä. Samasta paikasta alkoi myös Radio 957:n taival. Ympyrä sulkeutui ja yksityinen radio oli takaisin kaupungissa.