Aiemmin myös radion ohjelmistotoimiluvalla lähettäneen Mökkiradion tarina näyttää päättyvän konkurssiin, jota on Helsingin käräjäoikeudessa ollut vaatimassa radiolähetyspalveluja tarjoava Digita Oy. Mökkiradion FM-lähetykset päättyivät jo aiemmin, mutta asema jatkoi nettilähetyksiä muun muassa Radioplayer-palvelussa tämän viikon loppupuolelle. Radioaseman nettisivuille on lisätty selvennys, jossa kiitetään kuuntelijoita ja todetaan lähetysten päättyneen.

Porilaisen Radio Keikauksen lähetykset ovat ainakin toistaiseksi tauolla, mikä vahvistetaan radiokanavan verkkosivuilla.

– Radio Keikaus hiljenee toistaiseksi rahallisista syistä. Harrasteradion pyörittäminen ei valitettavasti onnistu pelkällä innolla ja rakkaudella radioon. Lähetyksiin, tekniikkaan ja ennen kaikkea radion lupamaksuihin tarvitaan rahaa, todetaan radiokanavan Facebook-sivuilla.

Harrastuspohjalta toiminut Radio Keikaus aloitti viikonloppulähetykset kesäkuun alussa.

Kainuusta lähettäneen Radio Kuhan.fm:n lopetusilmoitus julkaistiin elokuun alussa. Asema lähetti vielä heinäkuussa lyhytaikaisella radioluvalla Kuhankunkku-kalastustapahtumasta. Aikaisempina vuosin Radio Kuhan.fm oli myös radiotaajuuksilla ohjelmistotoimiluvalla. Nettiradiona kanava on pyörinyt parin viime vuoden ajan.

– Tuomme tiedoksi kaikille kuuntelijoille ja sosiaalisten medioiden seuraajille, että nettiradiona ja FM-taajuuksilla kuultu Kuhan FM pysäyttää lähetystoimintansa määrittämättömän pitkäksi ajaksi. Tauon aikana on tarkoitus toteuttaa teknistä työskentelyä sekä suunnittelu- ja markkinointityötä, ilmoitetaan Facebook-päivityksessä.

Vuoden alussa Jyväskylässä aloittanut Radio Rumble on vähentänyt ohjelma-aikaansa. Radio Rumblea voi kuunnella netissä maanantaita perjantaihin kello 16-21. Aikaisemmin lähetys alkoi jo aamulla. Asemalla on ollut myös juonnettuja lähetyksiä, joiden tulevista aikatauluista asema aikoo tiedottaa sosiaalisen median palveluissa.

Mediamonitori

Radio Keikauksen taustalla on media-alaa opiskellut Hannes Lindholm. Radion nettisivujen mukaan lähetyksiä kuullaan aluksi viikonloppuisin.

Mediamonitori

Radio Inarin yli 30 vuotta jatkunut historia päättyi syyskuun lopussa. Inarin kunnan nuorten työpajatoimintaan liittynyt paikallisradio ei enää jaksanut kantaa. Toimintaa pyöritettiin reilun vuoden ajan vapaaehtoisvoimin, kun työpajatoiminnan kirjoa laajennettiin ja henkilökunnan osaamisaluetta suurennettiin. Enää ei riittänyt henkilöstöä pelkän radion pyörittämiseen – eikä nuoria tekijöitäkään tahtonut löytyä.

Varmasti Radio Inarin luopumisen taustalla on muitakin seikkoja, mutta edellä kuvailtu kiteyttää dilemman, miten tuottaa radiolähetyksiä säännöllisesti.

***

Aikoinaan, vielä 20 vuotta sitten, Suomessa on runsaasti ei-kaupallisia radioasemia, jotka olivat käytännössä yhteisöradioita. Niissä lähettivät ohjelmiaan sekä yksittäiset ohjelmantekijät että järjestöt ja yhdistykset. Vielä on tällaistakin radiotoimintaa, sillä Helsingin Lähiradio on yhä voimissaan. Vastikään uusiin tiloihin muuttanut helsinkiläisradio on pysynyt pinnalla, eikä sillä liene ollut pulaa vapaaehtoisista radiotoimittajista.

Muualla Suomessa tilanne on elänyt värikkäitä vaiheita. Turkulaisen Radio Robin Hoodin tarina päättyi ikävästi parisen vuotta sitten, kun maksukyky ei enää riittänyt. Ohjelmantekijöitä olisi ollut tarpeeksi, mutta FM-lähetyksiin ei enää ollut rahaa. Ja ilmeisesti nettiradio ei tullut kysymykseenkään.

***

Juuri niin: nettiradio. Pitääkö yhteisöradion olla FM-taajuudella lähettävä vai kelpaako myös nettiradiotoiminta. Sellainen oli Radio Inari ja samaa toteutti loppuun asti Tornion Radio Pro. Tai puhumattakaan lukuisista netissä lähettävistä pikkuradioista. Ne elävät omaa elämäänsä, osa niistä hyvinkin pitkällä historialla. Yhteisöradio Hear on yksi tällainen pienen piirin kiinnostava kokonaisuus, joka on jatkanut linjallaan vuosikausia.

***

Entä sitten lyhytaalloilla viime vuosina tapahtunut piristyminen? Yhteisöllisyyttä on havaittavissa, sillä kenellekään lyhytaaltoradiota pyörittävälle ei makseta hommasta mitään ja ohjelmantekijät tekevät sisältöä rakkaudesta lajiin. Tässä genressä ei ole lainkaan niin synkkä tulevaisuusvisio, vaikka nettiradion tavoin lyhytaaltoradiotoiminnassa liikutaan syvällä marginaalissa. Radio sekin on, kuunnelkaapa vaikka joskus vertailun vuoksi.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Nettisivulla Taajuusmedia.fi on nettiradion lisäksi Metropolian opiskelijoiden toimittamia verkkoartikkeleja. Oulun ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijoiden Radio Vinkka ja muu toimitettu sisältö ovat osoitteessa Vinkka.news.

Myös Laajasalon opiston opiskelijaradio Kaupunkiradio on kuunneltavissa netissä. Sen toiminta on ympärivuotista.

Mediamonitori

Sanoman uudet alakanavat ovat loogisia emobrändiensä jatkeita, joka tarkoittaa, että ne tarjoavat uutta kuultavaa kohderyhmälle, jolle ei vielä löydy omaa radiokanavaa, kerrotaan Sanoma Median tiedotteessa. Formaateiltaan tarkkaan rajatut kanavat mahdollistavat emokanaviaan syvemmän kattauksen musiikkia verrattuna laajemmalle kuulijakunnalle tarkoitettuihin kanaviin, joilla musiikki on tarkkaan testattua.

Palvelussa on tarjolla kymmenen uutta radiokanavaa, jotka on luotu syksyn aikana. Kanavien koostamista on tehty käsityönä, mutta pohjana on käytetty kuulijoilta kerättyä dataa.

Uudet kanavat ovat Radio Suomipop Klassikot ja TOP 40, Radio Rock Classic, Radio Rock Lite, Radio Rock Metal, Aito Iskelmä Finnhits, Aito Iskelmä Ulkomaiset Klassikot, Loop EDM, Groove Lounge ja Hitmix 80s.

Mediamonitori – Sanoma Media

Radiot.fi -palvelu suljetaan tämän kevään aikana, mutta se toimii siihen asti rinnakkain uuden Radioplayer.fi-sovelluksen kanssa. Vanhaan sovellukseen lähetetään kehotuksia ladata uusi sovellus laitteeseen. 

Useissa maissa toimivasta Radioplayer-palvelusta vastaa Suomessa Ylen ja RadioMedian yhteinen yritys Radiosoitin Suomi Oy.

Mediamonitori – RadioMedia

Maratonähetys kerää yhteen tekijöitä ympäri Suomen, kun studioille saapuu pääkaupunkiseudun lisäksi juontajia Oulusta, Porista, Hämeenlinnasta, Lappeenrannasta sekä Kotkasta. DJ-seteissä genreinä vilisevät niin ysäriräppi, phonk, trance, psyke, tekno, drum’n’bass, rave, ambient kuin seksikäs RnB:kin. Jokainen juontaja päättää omassa ohjelmassaan soitettavat musiikit tai suoritettavat ohjelmanumerot itse.

200 tuntia kestävä suora lähetys näkyy sekä kuuluu SAYFM:n radiosivulla osoitteessa sayfm.fi, sekä SAYFM:n Mixcloudissa. Lähetysten tallenteet löytyvät kuultavaksi myös jälkikäteen SAYFM:n Mixcloudista mahdollisimman pian ohjelman jälkeen.

SAYFM:n radiomaraton sai alkunsa vuonna 2013 vuorokauden mittaisesta lähetyksestä, jonka jälkeen mittariin on joka vuosi lisätty 25 tuntia.

Mediamonitori

Muualla Mediamonitorissa: Nettiradiolista

Listan uudistamisen tavoitteena on tarjota tietoa myös niistä säännöllisesti toimivista asemista, joilla ei ole ULA-toimintaa (esimerkiksi lyhytaikaisia radiolupia) tai lähetyksiä perinteisillä taajuuksilla on vain silloin tällöin.

Nettiradiolistalla oli joitakin vuosia sitten kokeilumielessä mukana samanlaisia, pääasiassa ainoastaan netissä lähettäviä asemia. Lopulta listan ylläpitäminen osoittautui vaikeaksi. Osa asemista oli lyhytaikaisluvalla toimivia ja toiset taas lähettivät epäsäännöllisesti. Listaa olisi pitänyt päivittää jopa viikoittain, eikä se oikein tahtonut pysyä ajantasaisena. Lisäksi palautetta tuli erityisesti niin sanotuista puuttuvista asemista, koska listalle oli nostettu asemia vain valikoiden. Tarkemmat rajaukset asemille asetetuista vaatimuksista puuttuivat.

Nyt marraskuussa 2019 päivitetyssä versiossa alimman osion asemavalikoimassa suurimmalla osalla on ollut myös ULA-toimintaa. Esimerkiksi Jouluradio ja Kaupunkiradio toimivat ympäri vuoden nettiradioina. Osioon on päätynyt myös reilu kuukausi sitten ULA-taajuuksista luopunut Radio Inari sekä Rondo-lehden kolme klassisen musiikin kanavaa. Muut listalla tällä hetkellä olevat asemat ovat Kiekkoradio, lahtelainen LiMu Radio, yhteisöllinen nettiradiokanava Hear, Kauhajoella toimiva Radio Scoop, perussuomalaisten viime keväänä perustama Radio Vapaa Helsinki sekä ULA-taajuuksillakin toimineet loviisalainen RQL Webradio ja SaaristoRadio.

Listalle tullaan tarvittaessa lisäämään ”mitat täyttäviä” asemia, joten lisäyksiä voi ehdottaa toimituksellemme. Pääohjeena on lähetystoiminnan säännöllisyys ja aseman toimiminen Suomessa. Kiekkoradion osalta tilanne on siinä ja siinä, koska asema ilmoittaa toimivansa Tallinnasta, mutta sillä on lyhytlupia Helsinkiin.

Uuden osion lisäksi nettiradiolistalla ovat edelleen Yleisradion kanavat, yksityiset valtakunnalliset ja osavaltakunnalliset kanavat sekä alueelliset ja paikalliset kanavat. Luettelossa on mainittu kanavien suorat kuunteluosoitteet ja Radiot.fi-palvelun linkit. Aseman puuttuessa Radiot.fi:stä on sen tilalla mainittu LiveTaajuus.fi-palevelun suora osoite.

Koska Sanoma Media on linjannut melko tiukkasanaisesti, että suorien kuuntelulinkkien julkaiseminen on vähintään harmaalla alueella, emme julkaise kyseisen yhtiön kanavien suoria kuunteluosoitteita. Yhtiöt saavat itse valita linjansa, sillä varmasti niillä riittää kuuntelijoita ilman ulkopuolisten sivustojen tarjoamaa ilmaista palstatilaa. Toivomme kuitenkin, että mahdollisimman moni radioyhtiö tai -yhteisö kokisi Mediamonitorin nettiradiolistan enemmänkin mahdollisuutena kuin uhkana omille radiobisneksille. Tarvittaessa poistamme suorat linkit, mikäli niin meiltä perustellusti vaaditaan.

Palautetta ja lisäystoiveita otetaan vastaan tämän tiedotteen kommenttiosiossa tai sähköpostilla info (ät) mediamonitori.fi. Kiitos niille, jotka ovat avustaneet listan ylläpidossa lähettämälle meille havaintojaan muuttuneista kuunteluosoitteista!

Mediamonitorin linkkilistalla osiossa Muut radiokanavat on lukuisa määrä sellaisia osa-aikaisia tai lyhytaikaisella luvalla toimivia asemia, jotka eivät mahdu nettiradiolistalle. Pyrimme ylläpitämään myös linkkilistaa mahdollisuuksien mukaan.

Internetin ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus valita vapaavalintaisesti niin katseltavat ohjelmat kuin katseluajankohdatkin. Tämä kehitys helpottaa löytämään aiemmin sivuutettuja ohjelmia. Sisältöjen löytäminen esimerkiksi Teevee.fi–palvelusta on huomattavasti vaivattomampaa, kuin television digitalisoinnin aikoina hehkutetusta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse murehtia tallentamisesta, sillä mediayhtiön oma verkkopalvelu hoitaa tallennuksen kuluttajien puolesta.

***

Radion kuuntelussa Internetin merkitys ei näy yhtä suuresti. Perinteinen FM-verkko on edelleen vahva jakelutie. Sisällön löytäminen esimerkiksi älypuhelimesta on hieman liian monen mutkan takana ja tästä syystä FM-verkko pitää vahvasti pintansa. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kunhan matkapuhelinverkon tiedonsiirto-ominaisuuksia kehitetään edelleen.

Uskon vahvasti, että tulevien vuosien aikana autoradiosta löytyy integroitu tietoliikenneyhteys, jonka avulla radio kytkeytyy Internetiin tarjoten kuuntelijalle tuhansittain uusia kanavia kuunneltavaksi. Nettiradio vapauttaa FM-verkon kahleista mahdollistaen radiolähetyksen kuuntelun mistä päin maailmaa tahansa. Suomalaisten radiotoimijoiden soittolistojen karttajille ovat koittaneet kissanpäivät. Heillä on täysi vapaus valita muutamista kotimaisista ja tuhansista ulkomaalaisista puhe- ja musiikkiradioista haluamansa ja löytää uutta kuunneltavaa ähkyyn saakka.

Internet mahdollistaa radiolähetyksen toteuttamisen todella pienillä kustannuksilla ja tästä syystä tarjontaa on lähes loputon määrä. FM-verkon kustannukset ovat todella korkeat Internetiin verrattuna. Lisäksi kuuluvuusalue on erityisesti pienitehoisilla asemilla hyvinkin rajoittunut.

***

Verkon luomissa mahdollisuuksissa on kuitenkin yksi suuri varjopuoli  – yleisön löytäminen ja koukuttaminen. Ei riitä, että sisältö on hyvää, mediatuottajilta vaaditaan myös aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Jollakin keinoin täytyy saada myös keskustelufoorumit hereille ja verkossa aktiiviset henkilöt jakamaan tuotettua sisältöä, jotta se tavoittaa suuret yleisöt.

Yleisön saaminen tuotetun sisällön ympärille on äärimmäisen vaikeaa. Tarvitaan siis yleisöä, joka käyttää sisältöjä, jakaa sisältöä eteenpäin ja palaa sivustolle kerta toisensa jälkeen.

***

Toinen suuri ongelma on toiminnan rahoitus. Sisällön tuotannon kulut ovat erittäin pienet. Itsenäiset, isoista mediataloista riippumattomat, tekijät eivät useinkaan saa tehdystä työstä minkäänlaista korvausta. Mediataloista riippumaton, itsenäinen mediatuotanto on täysin tekijöiden kiinnostuksen ja intohimon aikaansaannosta – harrastus, josta ei välttämättä koskaan tule ansiotyötä.

On mielenkiintoista seurata, mitä mediakentällä tulevina vuosina tapahtuu. Internet luo runsaasti mahdollisuuksia, mutta samalla perinteinen ansaintalogiikka on muserrettu, kun mainostajat ovat tottuneet verkkomainonnan edullisuuteen. Mikäli Internet muodostuu tulevaisuudessa mediankäytön pääkanavaksi, mediayhtiöiden tulee todella pohtia, millä toiminta jatkossa rahoitetaan. Nähdäänkö Suomessa 10 vuoden kuluttua esimerkiksi yhteisörahoitettu, paperilehtensä kuopannut Turun Sanomat?

Raportissa käsitellään suomalaisen radioalan ja radionkuuntelun nykytilaa sekä keskeisempiä kehityssuuntia. Työryhmä esittää 13 erilaista toimenpidettä, joilla pyritään takaamaan nykyisten ja uusien radiotoimijoiden sekä ohjelmasisältöjen toimintaedellytykset muuttuvassa maailmassa.

Kiireellisimpinä listalla ovat radioalan toimijoiden omat teot radiosisältöjen tuottamiseksi. Radiotoimijoiden tulisi olla kehityksessä aktiivisesti mukana ja luoda uusia liiketoimintamalleja korkealaatuisen sisällön tarjoamiseksi aiempaa vaativammalle ja tarjonnan paljoudesta nauttivalle kuluttajalle.

Pidemmällä aikavälillä ryhmä pitää keskeisimpänä toimenpiteenä teknistä kartoitustyötä, jolla arvioidaan olemassa olevien radiotaajuuksien uudelleenjärjestelyn tarpeellisuus.

Valttina helppous ja ilmaisuus

Radio on suomalaisille tärkeä median kulutusväline. Radiota kuunnellaan keskimäärin kolme tuntia joka päivä, usein esimerkiksi autossa. Ministeri Kiuru näkee, että radioalan kannattavuuden turvaamiseksi radion tulee säilyä teknologisessa mielessä nykyisellään helppona ja ilmaisena mediana.

Kiurun mukaan on tärkeää huomioida muun muossa radiokanavien internet- ja matkaviestinverkkojakelu. Radion kuuntelun kannalta on tärkeää tiedostaa myös autoteullisuuden kehitys, hän toteaa.

Radioille on osoitettu runsaasti uusia taajuuksia ula-verkosta. Tämän on mahdollistanut aikaisempaa tehokkaampi taajuuskoordinointi. Myös aiemmin lyhytaikaisiksi osoitettuja radiotaajuuksia on siirretty pysyvään käyttöön.

Radiotaajuuksien tehokkaampi koordinointi on mahdollistanut nykyisten radiotoimijoiden kuulvuusalueiden laajentamisen. Lisäksi alalle voidaan saada täysin uusia radiotoimijoita, Kiuru iloitsee.

Ensi vuoden alusta voimaan astuvassa tietoyhteiskuntakaaressa yksinkertaistetaan radiomainontaa koskevaa sääntelyä. Samalla mahdollistetaan radiomainosten joustavampi sijoittelu osaksi ohjelmavirtaa. Lisäksi varmistetaan, että kaikissa radiotoiminnan tulevissa hankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä.

Mediamonitori