Sosiaalinen media hallitsee meitä, vaikka emme sitä myöntäisikään. Kaikki eivät käytä somea lainkaan, mutta monet asiat ovat sinne siirtyneet. Parhaimmillaan somekanavat voivat tarjota nopean tiedonvälityskanavan, mutta pahimmillaan ne ovat täynnä valeuutisia, epämääräisiä väitteitä ja tahallista trollaamista.

Sosiaalinen media ei tietenkään ole yksi mustavalkoinen möykky, vaan siellä on monenlaisia vivahteita, myös hyviä asioita. Harrastajaporukat voivat jakaa tietoa tapaamisistaan tai muista kiinnostavista asioista omissa ryhmissään. Urheilusta kiinnostuneet saavuttavat tiedon suosikkijoukkueen tulevista otteluista tai pelaajasiirroista kätevästi joukkueen hyvin toteutetulta Instagram-tililtä. Tiktokissa ammattiosaaja voi kuvata omaa päiväänsä livevideolla ja rupatella samalla kanavan seuraajien kanssa.

***

Sosiaalisen median perusajatus on vuorovaikutteisuus. Palaute ja keskustelu tulee suoraan ja välittömästi. Jutut myös vanhenevat äkkiä, varsinkin jos kyseessä on esimerkiksi 24 tuntia esillä oleva videokela tai uutisaihe, joka ei enää herätä kiinnostusta päivien tai viikkojen jälkeen. Somesisältö on valitettavan usein kiireellistä jutusta ja aiheesta toiseen loikkimista. Kaikki tapahtuu nopeasti, kaikkeen on reagoitava heti ja kaikesta on oltava jotain mieltä. Se on somea pahimmillaan. Syventyvyys ja asioiden tarkka taustoittaminen jäävät vähemmälle. Some suorastaan pakottaa sylkemään oman pahan olon ulos heti enempiä sanavalintoja tai seurauksia miettimättä.

Ei sosiaalista mediaa ihan kokonaan kannata tuhota, mutta aika monia asioita siitä voisi korjata. Niitä tuskin muutetaan nykyisestä, sillä somejättien eli sosiaalisen median sovellusten omistajien tavoite on voiton takominen, eikä lypsävää lehmää kannata teilata. Koukuttava tarve välttyä putoamasta päivänpolttavuuden ulkopuolelle eli tuttavallisemmin FOMO (fear of missing out) pitää huolen siitä, että harva somessa roikkuva pystyy lopulta sieltä pitkään poissa olemaan.

***

Mediamonitori tekee sosiaalisessa mediassa nykyisin vain Facebook-postauksia. Niissä kerrotaan sivustolla julkaistuista uutisista ja päivityksistä. Ne saattavat olla monelle yksi väylä käydä vilkaisemassa, mitä sivuostolla tapahtuu. Ilman sosiaalista mediaakin pärjää, koska Mediamonitori on ollut ja tulee olemaan ensisijaisesti mediasivusto, jonka päätuotetta sosiaalinen media vain tukee.

Alkaneelle vuodelle on muuten tulossa toivon mukaan jotain kiinnostavaa luettavaa. Loppuvuosi 2024 oli kieltämättä nihkeä, koska uutisten päivittäminen tuotti tuskaa. Ei oikeastaan ollut aiheitakaan ja linjan löytäminen oli vaikeaa. Voimat keskitettiin audion tuottamiseen eli uutisiin, joita on voinut kuulla kolmelta radioasemalta. Osa näistä julkaistaan jatkossakin Mediamonitorin sivuilla ja osa paljon parjatussa Facebookissa – miksi ei, koska niilläkin on kuuntelijoita siellä ollut.

***

Kaikki eivät aloita vuotta numerosta nolla. Kaupallisella radioalalla vuoden 2025 numerot ovat neljä ja nolla. 24. tammikuuta tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisten paikallisradiolupien myöntämisestä ja keväällä sama aika ensimmäisten radiolähetysten alkamisesta. Ehkä näistä aiheista saadaan jotain kivaa Mediamonitoriinkin. Sehän on tehtävämme ja siihen huutoon meidän pitäisi vastata.

Hyvää uutta vuotta 2025, rakkaat lukijamme!

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Mediamonitorin alusta asti palvellut Joomla-julkaisujärjestelmä ei enää soveltunut käyttötarkoitukseemme parhaalla mahdollisella tavalla, jonka vuoksi tilalle valittiin niin käytettävyydeltään kuin ylläpidettävyydeltäänkin yksinkertaisempi ja helpompi WordPress.

Sivustolla on nyt kolme pääosiota, joista ensimmäiset kaksi ovat Uutiset ja artikkelit sekä Tietosivut. Jatkossa rajaus näiden välillä on selkeämpi. Ensin mainitun valikon alta löytyvät kaikki ajankohtaiset uutiset ja artikkelit sekä kaikki aiemmin vuosien varrella julkaistut uutiset ja artikkelit. Tietosivujen alta löytyy jatkossa vain jatkuvasti ylläpidettävät sivut, joilla ei ole vanhenemispäivää.

Esimerkiksi radioiden urheiluselostuksiin liittyvät vuosittaiset taulukot ja tekstit ovat muuttaneet Uutisten ja artikkelien alle kategoriaan Artikkelit > Urheiluselostukset. Vastaavasti radion toimilupakierroksiin ja isompiin taajuusmuutoksiin liittyvät taulukot ja tekstit löytyvät kategoriasta Artikkelit > Radioluvat.

Uutisten ja artikkelien alla valikossa ei ole enää suoraa linkkiä kaikkiin yksittäisiin kategorioihin. Päädyimme tähän ratkaisuun siksi, että pääosa käyttäjistä seuraa uusimpia julkaisuja suoraan etusivulta tai Uutiset ja artikkelit -pääsivulta. Valikossa on kuitenkin Kategoriat-sivu, jonka kautta kaikki kategoriat edelleen löytyvät. Lisäksi kaikkia uutisia ja artikkeleja on mahdollista salata aikajärjestyksessä Aikajana-linkin takaa.

Mediamonitorin kolmas pääosio on Palvelut. Se julkaistiin jo vuodenvaihteessa pääsivustosta erilliseksi alisivustoksi. Halusimme eriyttää julkaisujärjestelmän ulkopuoliset tekniset ratkaisut täysin omaksi kokonaisuudekseen. Palveluiden alta löytyvät Taajuuslista, vuosittaiset Lyhytaikaiset radiot -taajuuslistat sekä Kuunteluloki.

Palautetta uudesta sivustosta voi antaa julkisesti oheisen Kommentit-osion kautta sekä yksityisesti joko sähköpostilla tai yhteydenotto-lomakkeen kautta. Tervetuloa uudistuneeseen Mediamonitoriin!

Sosiaalisessa mediassa Mediamonitori tulee hyödyntämään jatkossakin Facebook-ryhmää, johon kuka tahansa on vapaa liittymään. Facebook-ryhmässä toivomme asiallista käyttäytymistä ja laadittujen sääntöjen noudattamista. Mediamonitori tulee julkaisemaan Facebookissa linkkejä sivuston uutisiin ja tietoa esimerkiksi taajuus- ja nettiradiolistojen tuoreista päivityksistä.

Ensi vuoden alusta alkaen lyhytaikaisten radioiden luetteloon tehdään pieniä muutoksia. Lyhytaikaisten radioiden ohjelmatyyppejä ei jatkossa enää julkaista listalla. Tilalle tulee lisää teknisiä tietoja, kun aseminen antennipolarisaatio ja antennisuuntaus mainitaan. Mukaan tulevat myös lähettimien koordinaatit varsinaisen taajuuslistan tapaan. Mediamonitori jatkaa yhteistyötä kansainvälisen FMlist-tietokannan kanssa. Kyseinen sivusto julkaisee taajuustietoa eri maiden FM- ja DAB-radiotoiminnasta.

Palvelimen vaihtamisen takia uutiskommentointi on toistaiseksi pois käytöstä Mediamonitorissa. Se pyritään palauttamaan mahdollisimman pian tai viimeistään siinä vaiheessa, kun uusi julkaisujärjestelmä otetaan mahdollisesti käyttöön.

{jcomments off}

Mediamonitorin uutena avustajana aloittaa radioharrastaja Riku Martinmäki, joka ottaa huolehtiakseen RDS-listan päivittämisen. Listalla tullaan huomioimaan entistä paremmin lyhytaikaisluvilla toimivat asemat, sillä tähän asti RDS-koodeja on esitetty vakituisesti toimivista radioasemista.

Taajuuslistan ja lyhytaikaisten radioiden listan päivittäminen jatkuu lähes entisellään, mutta lyhytaikaislistalta poistuvat maakuntakoodit. Myös listan tietojen esittämisjärjestyksessä tapahtuu pientä viilaamista.

Mediamonitori on tehnyt noin vuoden ajan yhteistyötä kansainvälisen FMlist-sivuston kanssa. Olemme toimittaneet sivuston suomalaisille ylläpitäjille päivityksiä radiotaajuuksista ja muista radiolupiin liittyvistä teknisistä asioista. Yhteistyö jatkuu myös alkavana vuonna. Tiedot Mediamonitoriin kerätään Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisuista.

Nettiradiolistaa pyritään ylläpitämään entistä tarmokkaammin ajantasaisen tiedon turvaamiseksi. Vakituisesti Suomessa toimivien radiokanavien ohella listalla on mukana säännöllisesti lyhytaikaisluvilla toimivia tai pelkästään netissä säännöllistä lähetystoimintaa harjoittavia Suomeen rekisteröityjä asemia.

Uutisissa painopiste on nykyisen aihevalikoiman seuraamisessa ja uusien, yleistä mielenkiintoa herättävien aiheiden esille nostamisessa. Tämä koskee sekä vakiintunutta että lyhytaikaista radiotoimintaa ja televisiotoimintaa. Jatkossa myös audion eli toimitetun ääniohjelmasisällön uutisointia tullaan hieman lisäämään. Tämä koskee lähinnä podcasteihin liittyviä aiheita.

Uutisjuttujen yhteyteen lisätään suorat linkit Mediamonitorin tietosivujen eri osioihin uutisaiheen mukaan. Suorilla linkeillä on tarkoitus helpottaa uutisia seuraavien tiedonsaantia esimerkiksi taajuuslistalta tai nettiradiolistalta.

Ääniuutisten tuottaminen ulkopuoliselle radiotoimijalle pysyy entisellään. Uutiset ovat viime vuosina olleet kuunneltavissa kuukauden ajan, mutta niiden saaminen pysyvämmin kuunneltaviksi on selvittelyssä.

Twitterin merkitystä tiedonjakokanavana vähennetään, sillä sinne syötetään jatkossa vain Mediamonitorin päivitykseen liittyviä tietoa. Uutisotsikot nostetaan esille Mediamonitorin keskusteluryhmässä Facebookissa. Keskustelua uutisaiheista voi jatkaa siellä tai Mediamonitorin uutiskommenttiosiossa kunkin uutisaiheen yhteydessä.

Mediamonitorin palautekanavat pysyvät entisellään, ja palauteboksin tai sähköpostin avulla kukin voi lähestyä toimitusta uutisvinkkien tai palautteen muodossa.

Perjantaina 13. maaliskuuta Mediamonitorin Instagram-tili oli syystä tai toisesta poistettu. Facebookin omistama Instagram ei tarkemmin ilmoittanut poistamisen syytä, mutta erinäisten viestien perusteella Mediamonitorin tilin kerrottiin rikkoneen palvelun käyttöehtoja.

Viime aikoina on kerrottu Instagramin ja Facebookin muuttuneista käytännöistä, kuten eri harrastajaryhmien sivujen poistamisesta ilman ennakkovaroitusta. Tämä on omalta osaltaan heikentänyt kansalaisten luottamusta amerikkalaisiin somejätteihin. On selvää, että yhtiöt määrittelevät itse sisältövaatimukset, mutta koska niistä ei ole missään tarpeeksi selkeästi kerrottu, on parempi pitäytyä kaukana sellaisista palveluntuottajista.

Aikaisemmin Facebookilla oli isompi merkitys Mediamonitorille, mutta nykyisin Fb-sivu on palvellut hyvin pientä käyttäjäkuntaa. Instagramin uutisarvo on ollut Mediamonitorille näennäinen, koska siellä on julkaistu lähinnä arkistokuvia tai poikkeuksellisesti myös tuoreisiin uutisaiheisiin liittyviä kuvia.

Mediamonitoriin kannattaa ottaa jatkossakin yhteyttä, vaikka kaksi yhteydenottokanavaa suljetaankin. Yhteystiedot ovat info-sivulla, jossa kerrotaan myös sivustossa vaikuttavien henkilöiden nimet.

Mediamonitori perustettiin jatkamaan uutistoiminnan perinnettä, sillä tarvetta kotimaan radio- ja televisiotoimintaa seuraavalle ja siitä raportoivalle uutissivustolle oli. Sosiaalinen media, eli tuohon aikaan lähinnä Facebook ja Twitter, eivät vielä olleet niin merkittäviä uutislinkkien välityskanavia kuin nykyään, eikä YouTubessakaan ollut kovin laajaa uutistarjontaa, vaan lähinnä viihdettä ja yksittäisiä varhaisajan tubettajia.

Uuden sivuston perustamisesta alkaen oli selvää, että uutisten pitää olla tarpeeksi kiinnostavia, jotta niitä kannattaa julkaista. Toisaalta hyvin pienetkin asiat pääsivät sivustolla esille, kuten radio- ja tv-kanavien ohjelmistomuutokset tai yksittäiset tempaukset. Nettiradio alkoi saada entistä enemmän huomiota ja lyhytaikaisessa radiotoiminnassa elettiin kovaa nousubuumia.

Kun vuosien saatossa some on noussut hyvin merkittäväksi tiedonvälittäjäksi niin hyvässä kuin vähemmän mukavassa mielessä, on uutissivustojen ja yksittäisten blogien tarpeellisuus joskus kyseenalaistettu. Monet ovat kuitenkin jatkaneet myös blogien ja nettisivustojen ylläpitämistä, mutta laajentaneet samalla muihinkin julkaismuotoihin. Monella on nykyisin Facebook-sivut, joillakin myös Twitter ja hyvin monella Instagram. Viitseliäämmät ovat ottaneet videopalvelut haltuun ja joillakin on energiaa äänisisältöjen, kuten podcastien luomiseen.

Mediamonitorin aloituksesta kerrottiin tällaisella tiedotteella kymmenen vuotta sitten.

Muutos on ollut aika rajua kymmenessä vuodessa, mutta perusperiaatteet ovat ainakin Mediamonitorissa alkuaikoijen kaltaiset. Kiinnostavia aiheita nostetaan esille toimituksen laatiman melko väljän linjan mukaisesti, mutta ihan kaikesta ei enää kerrota – monista jutuista saa paljon nopeammin tietoa juuri somesta.

Mediamonitori on edelleen pitäytynyt epäkaupallisena, sen ylläpitäjien kokonaan kustantamana palveluna. Julkaisutoiminnassa apuun ovat tulleet omat somekanavat, joista ehkä tärkeimmäiksi on muodostunut Twitter. Sen syötteet näkyvät Mediamonitorin etusivulla, joten uutistietojen ja tiedotteiden seuraaminen onnistuu myös niiltä Mediamonitorin lukijoilta, jotka eivät ole Twitterissä.

Vuosien saatossa Mediamonitori on saanut melko mukavasti huomiota myös muissa medioissa. Useimmat mediatalot ovat myös muistaneet mainita tietolähteekseen Mediamonitorin, jos ovat lainanneet meillä ensimmäisenä olevia uutistietoja. Ihan kaikilta isoilta medioilta tämä ei ole aina onnistunut, mutta onneksi niissä ovat päätoimittajat ja vastaavat tuottajat reagoineet nopeasti hyvää journalistista tapaa noudattean.

Nykyisin onkin tärkeää toimia yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Itsekin opettelemme näitä asioita koko ajan, mutta jo alusta asti on ollut selvää, että luotettavuus edellyttää huolellisuutta tietolähteiden esille tuomisessa. On puhuttu paljon valeuutisista ja trollisivustoista, jotka ovat ajan ilmiö ja jotka joillekin esiintyvät vaihtoehtoisina ”tiedonlähteinä” niin sanottua valtamediaa vastaan. Ehkä tiedonvälityksen luotettavuuden lisääminen on omiaan vähentämään trollaajien merkitystä tavallisen uutisia seuraavan mielessä.

Ilman aktiivisia radio- ja tv-alaa seuraavia lukijoita Mediamonitorin olisi mahdotonta toimia. Teille kaikille onkin syytä lausua iso kiitos, koska näkökulmia on ollut tarpeellista tarkastella myös toimituksen ulkopuolisin silmin. Emme halua olla vanhanaikainen ylhäältä alas tietoa kaatava norsunluutorni, vaan vuorovaikutteinen moderni sivusto. Tämän asian kehittäminen on yksi tavotteistamme lähivuosiksi. Se on sitä nykyaikaa.

Radio- ja tv-toiminta elää jatkuvassa muutoksessa, mutta niin pyrkii Mediamonitorikin tekemään. Yhdestä asiasta olemme pitäytyneet poissa – klikkiuutiset ja pitkät selittelevät otsikot eivät ole meidän juttumme. Olemme vähän kuin päivälehti napakoine otsikoineen, mutta samalla elämme ajan virrassa. Ei ole syytä jäädä märehtimään menneeseen, kun kehityksen valtatie siintää edessä.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja.

{jcomments off}

Mediamonitori täyttää loppiaisena yhdeksän vuotta, mutta vuosien kuluessa toimintatapamme on pysynyt melkolailla entisellään. Sosiaalisen median merkitys on koko ajan lisääntynyt, joten myös Mediamonitori on pyrkinyt hyödyntämään sitä erityisesti Twitterin ja Facebookin kautta. Jatkossa siirrämme uutisointiamme entistä enemmän someen erityisesti lyhytaikaisista radiokanavista kertoessamme. Tavoitteena on, että varsinaisille nettisivuillemme tulevat jatkossa uutisina vain erityisen merkittävät tai ainutkertaiset lyhytaikaisradiot. Tietoa lyhytaikaisista radioluvista on kuitenkin entiseen tapaan tarjolla pientä uudistumista saaneella erikoissivullamme Tietosivut-osiossa.

Uutiskommentointi palautettiin Mediamonitoriin marraskuussa, kun sen tarpeellisuudesta oli tullut palautetta. Kommentointi jouduttiin sulkemaan aiemmin viime vuonna väärinkäytösten takia. Kommenteissa esiinnyttiin toisten nimillä ja julkaisukelvottomien viestien määrä alkoi kasvaa. Marraskuun jälkeen kommenttiosioon on tullut viestejä kiitettävästi, ja vain ani harva viesti on ollut aiheeseen sopimaton. Joissakin tapauksissa kommenteissa on huomautettu artikkelissa tai uutisessa olleesta asiavirheestä, jolloin virhe on ollut helpommin korjattavissa. Muutenkin uutisteksteissä on siirrytty käytäntöön, jossa merkittävät muutokset tekstin sisällössä tai otsikoinnissa on mainittu jutun lopussa. Kannattaa siis katsoa juttujen alalaidasta, onko muutoksia tai päivityksiä tehty.

Palautekanavina sosiaalinen media toimii myös Mediamonitorissa tehokkaasti. Yksityisviesti Facebookissa tai Twitterissä voi olla jopa nopeampi kuin sähköpostin lähettäminen. Myös WhatsApp on käytössä viestittelyä varten. Muutamiin taajuuksia koskeviin tiedusteluihin onkin vastattu juuri mainitussa pikaviestipalvelussa, sillä henkilökohtainen vastaus on usein vastaanottajalle tärkeä. Sosiaalisen median kanavat toimivat myös väylinä ehdottaa Suomen radio- ja televisiotoimintaan liittyviä juttuaiheita. Pyrimme tänäkin vuonna pitäytymään Suomen rajojen sisällä, mutta joissakin poikkeustapauksissa voimme uutisoida myös ulkomailla tapahtuvasta radio- ja tv-toiminnasta.

Taajuuslista on yksi Mediamonitorin tärkeimmistä palveluista. Sen kehittämisestä on toimituksen kesken puhuttu, mutta toistaiseksi jatkamme nykyisellä julkaisujärjestelmällä. Uudistuksena listalle on tulossa lisäsarake, jossa kerrotaan, onko taajuudella kokoaikaista tai osa-aikaista alueellista ja paikallista radiotoimintaa. Nykyinen lista ei tätä kerro muuten kuin Ylen ja joidenkin kaupallisten radiokanavien osalta.

Radiouutiset Mediamonitorista -ohjelma jatkuu, mutta tavoitteena on tehdä ääniuutisiin enemmän muusta tarjonnastamme poikkeavaa uutissisältöä. Ääniuutisissa voidaan esimerkiksi kertoa lyhytaikaisesta radiotoiminnasta tai aiheista, jotka eivät ole tekstimuotoisina Mediamonitorissa. Uutiset tehdään kuukauden alussa ja niitä lähetetään Pispalan Radiossa ja Scandinavian Weekend Radiossa. Tästä syystä uutisissa saatetaan välillä keskittyä näiden asemien kuuluvuusaluetta koskeviin aiheisiin.

Nettiradiolistan suosio on ollut merkittävä, mutta pyrimme jatkossakin keskittymään vakituisesti radiotaajuuksilla toimiviin asemiin. Lyhytaikaisten asemien kuuntelulinkit on lisätty lyhytaikaisten radioiden listalle. Lisäksi netissä on paljon nettiradioihin keskittyviä sivustoja, joilta kuuntelulinkit löytyvät jopa Mediamonitoria kätevämmin. Aiemmin Mediamonitori valikoi nettiradio-osioon myös lyhytaikaisia tai pelkästään netissä toimivia asemia, mutta listan ylläpitäminen kävi nykyresursseilla liian työlääksi.

RDS-koodilistan päivittämisestä on puhuttu, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt ylimääräistä aikaa koodien etsimiselle. Mediamonitorin avustajat ovat kuitenkin olleet huomattavan tärkeässä roolissa RDS-asioissa, kuten myös radiohavainnoissa eri puolilta Suomea.

Yhteistyömme Suomen DX-Liiton julkaisujen kanssa jatkuu vuonna 2018. Uutisia tehdään Radiomaailma-lehteen sekä SDXL.fi-sivulle. DX-Liiton sivuilla tai lehdessä julkaistavat uutiset saattavat sisältää eri painotuksia, eikä kaikkea Mediamonitorin sisältöä tarjota näissä julkaisuissa.

Marraskuussa 2017 julkaistu Stina Henrikssonin Vieraskynä-artikkeli osoittautui suosituksi, joten uusia vieraskirjoittajia kaivataan. Jos aihe liittyy kotimaan radio- tai televisiotoimintaa, kannattaa ottaa yhteys toimitukseemme. Myös muunlainen palaute sekä juttuehdotukset ja uutisvinkit ovat aina tervetulleita.

Mediamonitori

Toivottavaa on, että kommentoijat kirjoittavat napakasti ja asiallisesti. Liiallista kiroilua kannattaa välttää, mutta toisaalta suomen kielen viljava käyttö on tervetullutta.

Kommentointiin voi osallistua klikkaamalla uutisten ja artikkelien perässä olevaa Kommentoi-linkkiä. Kommentointi on mahdollista myös Mediamonitorin some-palveluissa. Muuta palautetta voi lähettää toimitukselle sähköpostilla tai WhatsApp-viestinä. Niihin pyritään vastaamaan henkilökohtaisesti.

Mediamonitori

Muualla Mediamonitorissa: Toimituksen yhteystiedot

Panostaminen omaan tuotantoon näkyy lähinnä uutisten julkaisutiheydessä. Taustoitukseen panostetaan, joten jokin uutisaihe ei välttämättä päädy nettisivuille saman tien, vaan mahdollisimman pienellä viiveellä. Taustojen tarkistaminen toisistaan riippumattomista tietolähteistä saattaa joskus viedä jopa päiviä, mutta uutisia voidaan silti julkaista, kunhan lähteitä on riittävästi. Usein uutisia myös päivitetään ja tietojen muuttamisesta tai lisäämisestä mainitaan erikseen uutisen lopussa. Muualta lainattujen juttujen yhteydessä mainitaan tietolähde nettilinkkeineen joko uutisen lopussa tai uutistekstissä.

Ääniuutisia tehdään kerran kuukaudessa SoundCloud-palveluun. Osa uutislähetyksistä päätyy myös radioon. Mediamonitorin yhteistyötahoja ovat muun muassa Scandinavian Weekend Radio, Pispalan Radio ja Järviradio Puhe pääkaupunkiseudulla. Kanavat toimivat vain uutisten välittäjinä. Aihevalinnat tehdään Mediamonitorin toimituksessa.

Mediamonitori

{jcomments off}

Kaimax Media Oy:n uusi radiokanava on taajuuslistalla toistaiseksi työnimellä, vaikka Viestintäviraston julkaisemien tietojen mukaan esimerkiksi Vaasan ja Seinäjoen asemien nimet ovat Iskelmä Vaasa ja Iskelmä Seinäjoki.

Taajuuslistan päivityksiä tehdään tilanteen mukaan, mutta säännöllisesti listaa säädetään ajan tasalle noin kerran kahdessa kuukaudessa. Palautetta ja kommentteja otetaan vastaan osoitteessa info@mediamonitori.fi tai Facebook- ja Twitter-kanavillamme.

Mediamonitori