”Siperian sulatus alkaa. Radionkuuntelijoiden ei enää tarvitse kääntää aivoja pois päältä viikonlopuksi.” Näin tiivistää City-lehti (Turku) numerossaan 5/1990. Uusi kolmen kaupunkiseudun Viikonloppuradio on aloittamassa toimintaansa.

Cityn haastattelussa Viikonloppuradion koordinaattori, pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Kari Purssila kuvailee uuden viikonloppuohjelmiston suuntautuvan aikuisväestölle eli nuorille aikuisille ja keski-ikäisille, joilla on halua käyttää vapaa-aikaansa laadukkaaseen ohjelmasisältöön. Purssila kertoo, miten tutkijat ovat alkaneet puhua uudesta keskiluokasta, joka on niin kriittistä, että sitä ei voi huijata.

– Tähän asti kaupalliset radiot ovat satsanneet arkipäiviin ja viikonloppu on leimautunut toiminnalliseksi Siperiaksi: ohjelmien uusintoja, musiikkia ja urheilua, harjoittelevia tiskijukkia, Purssila tokaisee City-lehdessä.

Purssila peräänkuuluttaa uudelta Viikonloppuradiolta live-mentaliteettia, jossa siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita ja juontajien yhteispeli on saumaton.

Kärkikaupunkien kolmen kimppa

Vappuna aloittavassa Viikonloppuradiossa ovat mukana Turun Radio Sata, Helsingin Radio Syke ja Radio Tampere. Ohjelmistoa tuotetaan yhteistyöllä, mutta mainokset ja uutiset ovat paikallisia. Lehtijutussa kerrotaan, että Turku on lähetysten koordinointipaikka ja sieltä myös tapahtuu ohjelman lähetys.

Purssilan mukaan Radio Sata on jopa ohittanut vanhempaa kilpailijaansa Auran Aaltoja arkiaamujen kuuntelijaluvuissa kuunteluhuippujen aikaan kello 9 ja kello 12.

Uusi Viikonloppuradio kuuluu lauantaisin kello 8-24 ja sunnuntaisin kello 9-21, kerrotaan Cityn artikkelin lopussa.

Taustatietoa artikkeliin

Kaupallisen radiotoiminnan alkuvuosina toimilupaehtoja oli lievennetty siten, että enintään 25 prosenttia paikallisradioiden ohjelma-ajasta sai olla muuta kuin radioaseman omaa tuotantoa. Kolmen paikallisradion yhteislähetykset oli myös sallittu.

Viikonloppuradiota koordinoi Yleisradiosta Radio Sataan siirtynyt toimittaja, kulttuurivaikuttaja Kari Purssila (1948-2024). Viikonloppuradiossa olivat mukana alun perin Radio Sata, Radio Tampere ja Radio Syke. Koelähetys kuultiin 21.4.1990 ja vakituiset lähetykset alkoivat seuraavana viikonloppuna.

Radio Sykkeessä koettiin, että yhtyeisohjelmisto ei sittenkään vastaa aseman kuuntelijoiden tottumuksia, joten asema jättäytyi pois yhteistyöstä jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Tilalle pääkaupunkiseudulta tuli Espoon Radio West, jonka kohderyhmä oli samantyyppinen kuin Turun ja Tampereen yhteistyöradioiden.

Ohjelmistossa on runsaasti suoria lähetyksiä, joista suosituksi osoittautui Radio Westin lauantaiaamujen Miehet kitaroineen -ohjelma, jossa yhtenä kuuntelijatoiveita toteuttaneista live-esiintyjistä oli Petri Hohenthal. Viikonloppuradio lähetti myös musiikin erikoisohjelmia, kuten kantria sekä henkilöhaastatteluja. Uutiset olivat paikallisia, ja lauantain ja sunnuntain aikana oli myös muita kaupunkikohtaisia osuuksia.

Viikonloppuradio loppui jo joulukuussa 1990. Perusteluiksi kerrottiin, että uutiskynnys kolmen alueen yhteislähetyksessä nousi niin korkeaksi, että paikalliset pienet tapahtumat jäivät varjoon. Viikonloppuradiossa mukana olleista radioasemista Radio Syke ajautui konkurssiin syyskuussa 1990 ja Radio West tammikuussa 1991.

Viikonloppuradio oli ensimmäinen pitkäaikainen yhteistyökuvio Suomessa, vaikka paikallisradioilla olikin ollut toimilupaehtojen mukaisesti yksittäisiä yhteislähetyksiä. Kolmen radioaseman studiot yhdistettiin Posti- ja Telelaitoksen digikaapelilla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Turkulainen 7.10.1990, Turun Sanomat 29.12.1990.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

””Jos olet 15-30 -vuotias turkulainen nuori ja pidät musiikista, väännä radio perjantaina taajuudelle 93,4. Zoom FM lähettää ohjelmaa viikonloppuisin perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan. Se kuuluu noin 5-8 kilometrin alueella Turun keskustan ympärillä.” Näin kirjoitetaan TS Treffi -liitteessä 1.10.2008. Turussa on juuri aloittamassa uusi nuorille suunnattu viikonloppuradio.

Artikkelissa Turun Paikallisradio Oy:n ohjelmapäällikkö Harri Kujala kuvailee uuden radiokanavan olevan YleX-tyyppisen, mutta paikallisena versiona ja enemmän indie-painotuksella, sillä nuorille suunnattu paikallisradio Turusta puuttuu. Juonnettua lähetystä on siis tulossa ja studioon kutsutaan silloin tällöin myös musiikkivieraita.

– Tulemme nostamaan vahvasti paikallista musiikkia. Sellaisia tuoreita turkulaisbändejä, joita ei varmasti kuule vielä millään isoilla kanavilla. Suunnitteilla on myös oma Turku Indie Top 10 -lista, Kujala hahmottelee TS Treffin artikkelissa vuonna 2008.

Ohjelmantekijöinä jutussa mainitaan parikymmentä Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijaa. Lisäksi Turku TV:n nuortenohjelma Into!:n juontajapari Eero Karisalmi ja Iriz Silander saavat oman ohjelmapaikan Zoom FM:llä.

TS Treffin jutussa haastatellaan myös Zoom FM:n ensimmäisen lähetyksen juontajia Henna-Riikka Huttusta ja Sonja Hyppästä, jotka myöntävät, että tuleva lähetys jännittää, mutta samalla muistuttavat, että heidän kemiansa toimii hyvin yhteen. Kaksikolla on kokemusta DIAKin nettiradio Tutkasta.

– Viikonloppuna kaupungissa tapahtuu eniten ja me voimme vinkata tuoreeltaan erilaisiin tapahtumiin, aina keikoista näyttelyihin, Huttunen toteaa.

Taustatietoa artikkeliin

Viestintävirasto myönsi vielä 2010-luvulla lyhytaikaisia radiolupia, joilla lähetystoimintaa voitiin harjoittaa vaikka läpi vuoden. Luvat olivat voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan, mutta mikäli paikkakunnalla ei ollut muuta tarvetta taajuudelle, voitiin lupakausia hyvinkin ketjuttaa vaikka koko vuoden kestäväksi radiotoiminnaksi. Sittemmin lyhytaikaisten lupien käytänteitä on muutettu, eikä lupien pitämistä samalla toimijalla sallita ilman parin kuukauden lähetystaukoa.

Perusajatus nuorisoradion perustamiseksi Turkuun kyti jo 1990-luvun alussa, jolloin Radio Auran Aaltojen tekniikkaa ja studioita oltaisiin käytetty uuden nuorille suunnatun kanavan tekemisessä. Lama ja muuttuneet radiomarkkinat kuitenkin viivästyttivät Turun Paikallisradion eli Auran Aaltojen suunnitelmia aina vuoteen 2008, jolloin lyhytaikaisella radioluvalla lähettänyt Zoom FM aloitti. Ensimmäinen lähetys kuultiin perjantaina 1.10.2008 ja aluksi radioasemaa voitiin kuulla viikonloppuisin. Myöhemmin toiminta laajeni muillekin viikonpäiville.

Zoom FM:n lähetysteho oli 50 wattia ja se kuului Auran Aaltojen toimitalon katolle asennetusta antennista noin 10-15 kilometrin säteellä. Nettilähetyksiä ei ollut, vaikka nettiradio oli jo yleistymässä kaupallisilla radioasemilla.

Zoom FM toimi lyhytaikaisilla radioluvilla lähes kolme vuotta. Vuodesta 2012 se lähetti ohjelmistotoimiluvalla taajuudella 99,0 MHz.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

”Kun asiakas vie radiomainoksensa Radio Kolmen Tikkurilan studioon, se singahtaa eetteriin Klaukkalasta parhaimmillaan muutaman minuutin kuluttua. Tämän mahdollistaa ISDN, jonka käyttöönotossa Radio 3 on alansa pioneeri.” Näin todetaan Puhelinlaitosten liiton ammattijulkaisussa Puhelin (numero 3/1995). Jutussa esitellään Nurmijärveltä johdetun paikallisradion uusia tuotantosovelluksia neljän studiopaikkakunnan välillä.

Puhelin-lehden artikkelin mukaan radioyrittäjä Arvo Laitinen pohti parisen vuotta sitten, miten Radio Kolmen toimipisteet saataisiin kytkettyä toimivasti ja edullisesti yhteen. Ratkaisuksi valittiin ISDN-järjestelmä, joka tarjoaa kaksi 64 kilobitin siirtokanavaa liittymää kohti. Helsingin Puhelin Oy (HPY) toimitti yhteydet, ohjelmistot sekä osan tekniikasta, ja verkon oli suunnitellut Datality Oy.

– Samalla iskulla lyötiin kaksi kärpästä: saatiin eri toimipisteiden lähiverkot kytketyiksi yhteen ja ohjelmat sekä mainokset siirretyiksi nopeasti laadun kärsimättä, Laitinen toteaa lehtijutussa.

Lehden artikkelissa mainitaan, että ensimmäinen toimipiste yhdistettiin Klaukkalaan puolitoista vuotta sitten (eli vuonna 1993), mutta pienistä alkuongelmista huolimatta ISDN:n tuomat edut ovat olleet niin suuret, että alkuvaiheen päänsäryt on kannattanut potea.

Digitaalinen tuotantoympäristö

Ohjelmien ja mainosten siirtäminen Klaukkalan päästudiolle tehdään digitaalisesti ja Klaukkalassa tiedostot käsitellään digitaalisessa editointipöydässä. Artikkelissa todetaan, että editoitipöytä on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Modernista ja tulevaisuuteen katsovasta tekniikasta huolimatta Radio Kolme on saavuttanut suosiota musiikkiprofiililla, jossa kotimaisuusaste on sata prosenttia kello 6-10 ja 14-18.

– Kuuntelijamme ovat meille uskollisia keskimäärin yli kolme tuntia päivittäin. Se on selvästi enemmän kuin kilpailijoillamme. Tämä kertoo, että valittu linja on meidän alueellamme oikea, Laitinen kehuu viitaten Kansallisen radiotutkimuksen tuloksiin Puhelin-lehden numerossa 3/1995.

Taustatietoa artikkeliin

Media-alan asiantuntija ja yrittäjä Seppo Sisättö perusti Nurmijärven Klaukkalaan paikallisradioaseman Radio Kolme vuonna 1987. Radio kolmen kuuluvuusalue ulottui Nurmijärven naapurikuntiin pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Sisättö myi radioasemansa useille yrittäjille jo vuoden kuluttua. Yksi ostajista oli Arvo Laitinen.

Radio Kolme ja vantaalainen RadioLohi yhdistyivät vuonna 1989, ja radioasemien tuotantoyhtiöksi tuli Kolmostuotanto Oy. Radio Kolme kuului nyt myös Vantaan Hakunilasta taajuudella 94,9 MHz.

Vuonna 1993 Radio Kolme sai kolmanneksi taajuudeksi Vantaan Kakolanmäeltä lähettäneen 101,8 MHz:n. Taajuus oli tarkoitettu Espooseen, johon myös avattiin toimipiste studioineen. Lopulta Klaukkalan toimituksen lisäksi Radio Kolmella oli studiot Vantaan ja Espoon ohella myös Järvenpäässä.

Aamulehti Yhtymän tytäryhtiö Alexpress Oy osti Radio Kolme Oy:n osakkeet tammikuussa 1996 ja sai valtioneuvostolta luvan laajentaa Radio Kolmen kuuluvuusaluetta Helsinkiin. Aluksi lähetykset tehtiin vanhassa paikassa Klaukkalassa, mutta lopulta asema muutti Yrjönkadulle Helsinkiin ja alkoi käyttää nimeä Radio Alex. Taajuudeksi jäi 94,9 MHz ja lähetinpaikaksi vaihtui Helsingin Metsälä. Vanhat taajuudet 101,8 ja 102,8 MHz jäivät pois käytöstä.

ISDN oli 1990-luvulla käytössä useilla kaupallisilla radioasemilla Suomessa. Esimerkiksi vuonna 1999 aloittanut Radio Plus siirsi ohjelmansa eri paikkakunnille MusicTaxi-järjestelmällä. Radio Plus oli Radio Alexin jatkaja pääkaupunkiseudulla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Timo Leponiemi: Suomen Radiot no. 11, 1995.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

”Radioaallot elävät villisti Suomen kesässä, kun ulkomaiset FM-asemat putkahtavat suomalaisen DX-kuuntelijan luureihin tuhansienkin kilometrien päästä. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä kotimainenkin radiotoiminta vilkastuu kesäaikana.” Näin kiteytettiin Radiomaailma-lehdessä syksyllä 1994. Jutussa esiteltiin kaksi tapahtumaradioasemaa, jotka toimivat Naantalissa ja Perniössä.

Radiomaailman jutun ilmestyessä vuonna 1994 elettiin lyhytaikaisen paikallisradiotoiminnan alkuvuosia. Naantalin Kuparivuoren leirintäalueella järjestetyn Hamilaakso-94 -radioamatöörileirin radiotoimintaa esittelee lehtijutussa Timo Vihersaari (radioamatöörikutsultaan OH1AZL). Vihersaari kertoo artikkelissa, että Radio Hami on äänessä nyt neljättä kertaa. Ensimmäisen kerran lyhytaikainen paikallisradiolupa oli ollut käytössä Jämsän kesäleirillä vuonna 1991 ja sitten Kotkassa ja Vaalassa.

– Pieni porukka sai ajatuksen toimia yleisradiotaajuuksilla ja välittää tunnelmaa kesäkokouksista. Luvan saaminen ja uusiminen on lopulta helppoa, Vihersaari kuvailee Radiomaailman numerossa 9/1994.

Vihersaari mainitsee lisäksi, että vaikka Radio Hamin tarkoitus on viihdyttää radioamatöörileirille osallistuvia, tiedottaa se myös kuuluvuusalueen asukkaita amatööriharrastuksesta. Jämsässä tehdyn katukyselyn perusteella monikin paikkakuntalainen oli kuunnellut Radio Hamia leiriviikonlopun aikana. Leiriradio tuo lisäväriä paikalliseen radiotarjontaan.

Pirteää poppia koko kuuluvuusalueelle

Lehtiartikkelissa kuvaillaan Naantalin leiriradion ohjelmatarjontaa ”pirteäksi popiksi tunnarein höystettynä”. Juonnettua ohjelmaa on pääosin iltaisin. Osa mainoksista soitetaan nauhalta, osan juontaja lukee suorassa lähetyksessä. Vihersaari sanoo, että lähetyksissä soivat levyt edustavat juontajien mielimusiikkia. Radio Hami onkin varteenotettava vaihtoehto musiikista pitä­välle, sillä soitetut kappaleet vaihtelivat 60-luvun hiteistä tämän päivän listamusiikkiin.

Kuuluvuusalue on rajallinen, koska antenni sijaitsee noin 20 metrin korkeudella merenpinnasta radiostudiona toimivan parakin yhteydessä. Lähetystaajuus on 102,6 MHz, kuten on ollut aiempinakin kolmena kesänä, lähetystehoa on 50 wattia. Lehtijutussa painotetaan, että Radio Hamin kuuluminen kaukanakin Naantalista on ollut mahdollista, sillä heinäkuussa 1994 FM-kelit ovat olleet suosiolliset.

Partiolaiset Perniön metsässä

– Radio on näppärä väline jakamaan leirin sisäistä tietoa, mutta myös ulkopuolelle suunnattua tiedotusta varten päätimme perustaa tilapäisen aseman. Leiriläisten viihtyvyyden lisäksi radio on turvallisuusväline, sillä metsäpalon tai muun onnettomuuden sattuessa radio voi olla ainoa keino tavoittaa leiriläiset.

Näin toteaa Radio Jeturkastin päätoimittaja Dani Weintraub saman lehden artikkelissa. Weintraub vastaa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten partioleirin radioaseman toiminnasta yhdessä parinkymmenen muun radioaktiivin kanssa. Radio Jeturkasti kuuluu Perniön Teijolta Kirjakkalan kylästä taajuudella 97,6 MHz sadan watin teholla. Kuuluvuusalue ulottuu Salon keskustaan, Perniön kirkonkylään ja Kemiönsaaren pohjoisosiin. Ohjelmaa tulee joka päivä partioleirille osallistuville ja kuuluvuusalueen asukkaille.

Lähetyksiä Radio Jeturkasti lähettää heinä-elokuun taitteessa 1994. Ohjelma on monipuolista. Lähetyksiä on kello kuudesta 23:een. Ohjelmisto on jaettu blokkeihin, joissa musiikkityyli vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Aamulla soi rauhallinen musiikki, kun taas illalla taajuudella voi raikua raskas rock tai tanssimusiikki.

– Uutiset saadaan STT:n luvalla Radio Citystä. Lähetyksiä on myös ruotsiksi, Weintraub kehuu Radiomaailmassa 9/1994.

Mainokset kattamaan osa kuluista

Kustannuksia radiotoiminta aiheuttaa noin 25 000 markkaa, mistä osa kuitataan myymällä mainosaikaa. Partiojärjestöjen tiedotustoimintaa varten perustetun Partiomedian laitteiden lisäksi on käyttöön saatu kannettavia linkkejä ja linkkiauto. Studioparakin lisäksi suoraa lähetystä tehdään myös leirialueelta.

Studiossa on CD- ja LP-soittimet musiikin soittamiseen. Mainokset ajetaan tietokoneelta.

Partiolaisilla on kokemusta radio-ohjelmien tuottamisesta. Radiomaailman artikkelissa mainitaan Radio Cityn vuonna 1985 alkaneet partiolaisten kustannetut ohjelmat, joita Radio Jeturkastin tekijätiimi on ollut tekemässä. Vuonna 1990 järjestetyn Tervas-suurleirin radioasemasta on myös ammennettu tietotaitoa perniöläisen metsän siimeksessä toimivalle leiriradiolle.

Taustatietoa artikkeliin

Radio Hami on Suomen Radioamatööriliiton kesäleireiltä lähettävä lyhytaikainen paikallisradio. Vuoden 2026 leiri järjestetään heinäkuussa Tammelassa, joten Radio Hami on jälleen kuunneltavissa FM-taajuudella ja DAB+ -versiona. Nykyisin Radio Hamin toiminnasta vastaa Radio Hami ry.

Partiolaisilla on leiriradiotoimintaa vaihtelevissa määrin. Tänä kesänä Kouvolan Saaramaalla järjestettävällä Kymenlaakson Partiopiirin Humu 2026 -piirileirillä on radiolupa yhden watin tehoiselle radioasemalle.

Tilapäinen eli nykytermein lyhytaikainen paikallisradiotoiminta alkoi vuonna 1988. Ensimmäinen partiolaisten paikallisradio oli samana kesänä Padasjoelta lähettänyt Radio Majava, joka oli saanut toimiluvan valtioneuvostolta kesällä 1987. Nykyisin lyhytaikaiselle radioasemalle ei tarvita toimilupaa, vaan radioaseman perustamiseen riittää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä radiolupa.

Mediamonitorin arkistossa on juttu Radio Hamista Lopen Räyskälässä vuonna 2005. Partiolaisten Radio Kilkkeellä Evolla Mediamonitori vieraili vuonna 2010.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

Artikkelia muokattu 7.7.2026 klo 21.30: korjattu tieto ensimmäisistä tilapäisistä radioasemista (vuosi oli 1988 eikä 1989).

”Tiistaina on uuden ahvenanmaalaisen mainosradion Radio 93:n ensiesiintyminen. Luvassa on sekä hauskoja tunteja että uskonnolisia ohjelmia, mutta ei yhtään uutisia.” Näin tiivistää uuden kaupallisen paikallisradion tuloa Maarianhaminaan sanomalehti Nya Åland uutisartikkelissaan 1.6.1993.

Jutussa haastatellaan Radio 93:n perustajaa, yrittäjä Tom Wiklundia, jolla on ollut ennenkin rooli uusien medioiden käynnistämisessä. Wiklund muistetaan jutun mukaan Nya Ålandin ja Ahvenanmaan paikallistelevision perustajajäsenenä.

Lehtihaastattelu tehdään Radio 93:n toimitiloissa Doppinvägenin varrella Maarianhaminassa. Syntymässä on kilpailija Yleisradion Radio Ålandille. Tai sitten ei, sillä Wiklund sanoo jättävänsä uutishommat maakuntaradiolle.

– Sanomme kuuntelijoillemme, että vaihtavat Radio Ålandin taajuudelle, kun lopetamme illalla. Annamme heidän hoitaa uutisemme, Wiklund sanoo kursailematta.

Arkisin aamusta iltaan

Nya Ålandin jutussa käydään läpi uuden radion ohjelmistoa. Lähetystä tulee puoli kahdeksasta iltapäiväviiteen. Osa on juonnettua ja loput musiikkia. Erikoisohjelmiakin on tulossa: urheilua torstaisin ja nuorille suunnattua puheohjelmaa parina iltapäivänä. Perjantaille uskonnolliset yhteisöt voivat varata ohjelma-aikaa. Wiklund mainitsee esimerkkinä vapaakirkot, joilla ei hänen mukaansa ole paljon foorumeja saada sanomaansa esille. Ohjelma-ajasta ei tarvitse maksaa mitään, mutta ohjelmaa lähettävän on suostuttava radiomainosten lähettämiseen tunnin aikana. Tähän mennessä yksi tunti on jo varattu Eckerön seurakunnan kirkkoherralle.

Uusi radio työllistää kolme vakituista työntekijää ja useita osapäiväisiä avustajia. Wiklundin lisäksi vakituisina työskentelee kaksi mainosmyyjää.

Radiomainonta on lehtijutun perusteella kiinnostanut jo ennen toiminnan alkamista, Wiklundin mukaan yllättävänkin hyvin.

– Kiinnostus on ollut suurta, sillä monet mainostajat ovat uteliaita uutta, halvalla markkinoitavaa mediaa kohtaan. Olemme yllättyneitä, miten helppoa on ollut myydä jotain, mitä ei vielä edes ole.

Wiklund arvelee, että Radio 93 ei nakerra mainosmarkkoja Ahvenanmaan maakuntalehdiltä Ålandstidningeniltä tai Nya Ålandilta, vaan lähinnä ilmaisjakeluna jaettavilta mainoslehdiltä.

Studio, levyt ja pullo samppanjaa

Jutussa Wiklundilta kysytään, mistä niinkin monipuolinen studiolaitteisto on hankittu ja paljonko se on maksanut. Wiklund kertoo, että koko uusi asema on Uudessakaupungissa konkurssiin menneen paikallisradion jäämistöä. Samassa kaupassa ovat Maarianhamiaan tulleet studiokalusto ja levystö. Suomenkieliset kappaleet on siirretty syrjään, mutta loput 60-70 prosenttia levyistä kelpaavat soittoon. Ja uusia hankitaan vähitellen.

– Olen hommannut laitteet edullisesti, sanotaanko että hyvin edullisesti. Se kauppa oli oikeastaan lähtölaukaus koko Radio 93:lle. Laitteiden, levyjen ja muun kaluston mukana tuli myös pullollinen samppanjaa ja sokeria kahvin joukkoon, Wiklund kuvailee.

Radio 93:lle lupaillaan kuuluvuutta lähes koko Ahvenanmaalla, mutta Getassa tai itäisessä saaristossa pelkkä keittiön pöydällä oleva radio ei välttämättä riitä aseman kuunteluun. Taajuus on 102,3 MHz. Tarkoitus on myöhemmin saada laajempi kuuluvuusalue.

Jutussa niin ikään haastateltavana oleva freelancetoimittja Kiki Alberius kiteyttää tunnelmat pian alkavasta radiotoiminnasta.

– Työstä tulee hyvin spontaania. Tavoitteemme on asetettu viihdyttävyyteen. Varsinkin aamuisin on hauskaa tehdä ahvenanmaalaista radiota. Se on jotain, mitä olen kaivannut. Mutta se on varmaan myös vähän jännää.

Taustatietoja artikkeliin

Manner-Suomessa paikallisradiotoiminta alkoi vuonna 1985, mutta itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa maakunnan hallitus alkoi myöntää toimilupia kaupalliselle radiolle vasta 1990-luvun alussa. Radio 93 oli maakunnan ensimmäinen yksityinen paikallisradio.

Radio 93 lähetti Maarianhaminasta 200 watin teholla. Radioasema ajautui konkurssiin vuonna 1997. Sen tilalle perustettiin uusi Radio Väst, joka lähetti taajuudella 95,9 MHz. Nykyisin Radio Västin taajuudella toimii Steel FM.

Ahvenanmaa perusti radio- ja televisioyhtiö Ålands Radio & TV:n, jolle julkisen palvelun radiotoiminta siirtyi Yleisradiolta vuonna 1996. Radio Ålandista tuli Ålands Radio.

Pitkän yrittäjän- ja toimittajanuran tehnyt Tom Wiklund kuoli 71-vuotiaana vuonna 2019.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.