Lisäajan myöntäminen katsottiin tarpeelliseksi, koska norjalainen Norkring AS luopui kesäkuussa saamistaan kolmesta verkkotoimiluvasta. Yhtiö sai toimiluvan UHF-verkon kanavanippuihin B, C ja D. Nyt luvat menevät uudelleen jakoon, ja ne on tarkoitus myöntää tämän syksyn aikana.

Verkkotoimilupien oli alun perin tarkoitus päättyä 9.1.2017. Norkringin luopuminen muutti markkinatilannetta siinä määrin, että valtioneuvosto katsoi parhaaksi antaa verkko- ja ohjelmistotoimiluvanhaltijoille lisää aikaa valmistautua tulevaan toimilupakauteen.

Digitalle on myönnetty uusi verkkotoimilupa UHF-kanavanippuihin A ja F. DNA:n VHF-toimiluvat koskevat kanavanippuja A, B ja C. Elisan luvat koskevat entistä Anvian tv-verkkoa Pohjanmaalla.

Mediamonitori – LVM, valtioneuvosto

Valtioneuvosto katsoo, että verkkotoimiluvan nojalla harjoitettava toiminta jatkuu yrityskaupan jälkeenkin toimilupaehtojen mukaisesti. Valtioneuvoston 18. elokuuta tekemän päätöksen mukaan Pohjanmaan verkkolupa on voimassa 9.1.2017 saakka. Valtioneuvoston viime syksynä tekemällä päätöksellä lupa on voimassa myös jatkokauden 10.1.2017-10.1.2027.

Mediamonitori – LVM

Aiheesta muualla verkossa: Päätös verkkotoimilupien peruuttamatta jättämisestä

Päätöksen tavoite on kilpailun edistäminen televisiolähetyspalveluiden markkinoilla. Lisäksi pyrkimys on lisätä laadukkaiden ja monipuolisten sisältöjen tarjontaa koko maan alueella ja kasvattaa teräväpiirtolähetysten määrää antennitelevisioverkossa.

Anvia, DNA ja Digita ovat vakiintuneita toimijoita Suomen markkinoilla. Norking As on Norjan suurin maanpäällisten lähetysten tarjoaja. Norking kertoo toteuttavansa verkkonsa siten, että se ei edellytä kuluttajilta mitään toimenpiteitä.

Uudella toimilupakaudella aletaan siirtyä vaiheittain uuden DVB T2 -standardin käyttöä. VHF-alueella DVB T2 on jo käytössä kaikissa kanavanipuissa. UHF-alueella yhdessä koko väestön kattavassa kanavanipussa tulee kuitenkin lähettää peruslaatuista DVB-T -lähetystä vuoteen 2026 asti.

Valtioneuvosto voi perustelluin syin nopeuttaa siirtymää vuoden 2020 välitarkastuksessa. Perustasoisille lähetyksille tarkoitettu UHF A -kanavanippu on ensisijaisesti Yleisradion ja kaupallisten yleisen edun kanavien käytössä. Vuoden 2017 alussa käyttöön tulee myös kolme teknologianeutraalia kanavanippua, UHF E, UHF C ja Pohjanmaan kanavanippu. Näissä nipuissa lähetykset toteuttava yritys saa itse valita käytettävän lähetystekniikan.

Mediamonitori – LVM

Kanavanippuun F ohjelmistoluvan saivat Discovery Communications Europe Limited (Discovery HD Showcase), Eurosport S.A. (Eurosport HD), MTV Oy (MTV3 HD) ja Sanoma Television Oy (Nelonen HD). Lisäksi Yleisradion uudelle teräväpiirtokanavalle varattiin tilaa tästä kanavanipusta. YLE:n hallintoneuvosto päätti tällä viikolla, että yhtiö käynnistää oman teräväpiirtokanavan TV1:n ja TV2:n ohjelmistoista.

Anvian F-nipussa normaalilähetyksille luvan saivat BBC World News Limited (BBC World) ja Nonstop Television Ab (Silver SD).

Pääkaupunkiseudun kattavassa G-nipussa voivat aloittaa kaksi lupaa saanut Discovery  (Discovery Channel ja Animal Planet), ranskalainen France24-uutiskanava ja SBS Finland Oy:n Radio City TV.

Valtioneuvostolta irtosi ohjelmistolupa myös Seinäjoella näkyvälle Seinäjoki TV:lle, joka on yksityishenkilöiden omistama paikallis-tv. Kanava on lähettänyt tilapäisellä ohjelmistoluvalla, mutta uuden toimiluvan ansiosta kanavan tarjonta lisääntyy.

Uudet ohjelmistoluvat ovat voimassa 1.4.2011-31.12.2016.

Mediamonitori – Valtioneuvosto

Valtioneuvosto myönsi keväällä 2010 Anvialle kaksi verkkotoimilupaa televisiotoimintaan. Molemmat toimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanipun F toimilupa on valtakunnallinen ja kanavanippu HD3:n näkyvyysalue on eteläinen Suomi. Kummassakin kanavanipussa voidaan lähettää sekä teräväpiirto- että nykyisiä standardilähetyksiä. Verkkotoimiluvat edellyttävät, että lähetyksissä käytetään uutta DVB-T2-standardia ja MPEG4-pakkaustekniikkaa.

Anvia lähettää UHF-kanavilla verkko-operaattori Digitan tv-asemilta. Kuluttajan ei tarvitse suunnata tv-antennia uudelleen, vaan nykyinen UHF-antenni riittää HD-lähetyksen vastaanottamiseen. Vastaanottoon vaaditaan kuitenkin uuden T2-vastaanottimen hankkimista.

Asemakohtaiset testilähetysten aloituspäivämäärät ovat seuraavat: 18. tammikuuta Lahti (kanava 48) ja Eurajoki (36), 20. tammikuuta Tampere (53), 24. tammikuuta Jyväskylä (35) ja Oulu (33) sekä 26.-27. tammikuuta Turku (49).

Mediamonitori

Antenniverkon kautta televisiota katsovien on syytä vielä kerran harkita vanhan VHF-taajuusalueelta signaalit poimivan antenniharavan säilyttämistä. Televisiolähetysten muututtua kokonaan digitaalisiksi loppuivat Suomesta kaikki VHF-alueen tv-lähetykset. Monet kotitaloudet ehtivät luopua antenneista, koska kaikki digilähetykset siirtyivät korkeammille UHF-taajuuksille. Nyt ”vanhanajan” antenneille on taas tarvetta, sillä teleoperaattori DNA rakentaa uuden teräväpiirtolähetysverkon VHF-alueelle.

Toisin kuin toinen suomalainen teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan haltija Anvia TV, toimii DNA matalammilla tv-taajuuksilla. UHF-taajuuksille verkkotoimiluvan saanut Anvia TV hyödyntää Digitan korkeita tv-mastoja, kun taas DNA rakentaa koko jakeluverkon matkapuhelinmastojen varaan. Lähetinasemia tulee tiheämpään kuin perinteisiä digilähetyksiä tarjoavalla Digitalla tai teräväpiirtolähetyksiä lähettävällä Anvialla. Yksi kaupunkiseutu voidaan kattaa parilla-kolmella VHF-lähettimellä.

DNA:n teräväpiirrot kortin takaa

Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, joten nykyisiä digilähetyksiä vastaanottava viritin ei näytä teräväpiirto- eli HD-lähetyksiä. Vaikka kuluttajalla olisikin vanha antenni tallessa, ovat investoinnit uuteen vastaanottimeen välttämättömiä. DNA ottaa uuden standardin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa. DVB-T2 -standardia vastaanottavan digiboksin tai television lisäksi katselu vaatii DNA:n katselukortin hankkimista.

Jos televisio on DVB-T2 -yhteensopiva, sen oheen tarvitaan VHF-antennin lisäksi CI+-korttimoduuli, jonka voi hankkia kodinkoneliikkeestä, ja DNA Katselukortti, joka on hankittavissa DNA Kaupasta. DNA Katselukortti laitetaan CI+-korttimoduuliin, joka puolestaan kytketään televisioon. Televisioissa ei ole valmiina paikkaa katselukortille, minkä vuoksi kortti on kytkettävä siihen moduulin kautta.

Jos taloudessa on jo FullHD- tai HD Ready -merkinnällä varustettu televisio, eikä televisiota haluta vaihtaa, sen oheen voidaan VHF-antennin ja DNA Katselukortin lisäksi hankkia DVB-T2-digiboksi. Erillistä CI+-korttimoduulia ei tässä tapauksessa tarvita, sillä digibokseissa on valmiina oma paikka katselukortille. Tällä hetkellä markkinoilla on integroituja televisioita, joissa on uusi viritin, mutta DVB-T2 virittimen sisältäviä digibokseja tullee markkinoille myöhemmin keväällä 2011.

Antennit suunnattava ehkä uudelleen

DNA käynnisti teräväpiirtoverkkonsa rakentamisen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuonna. Nyt verkkoa ollaan laajentamassa toimilupaehtojen mukaisesti tavoittamaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Helsingin Oulunkylän, Espoon Järvikylän, Nurmijärven Nukarin, Lahden Radiomäen, Eurajoen Lauhdun ja Valkeakosken Pispantallin lähettimet saavat seurakseen uudet tv-asemat Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle vuodenvaihteen tienoissa ja ensi vuoden alkupuolella.

Kehityspäällikkö Juhani Simpanen DNA:sta kertoo, että tänä vuonna valmistuu kaikkiaan kahdeksan lähetinasemaa, ja ensi vuoden alkupuolella asennetaan parikymmentä lähetintä. Ensi kesään mennessä DNA:n verkossa on reilut 30 tv-asemaa. Verkko rakentuu vähitellen kattamaan yhtiön kannalta merkittävimmät väestöalueet. Aivan täydellistä koko Suomen kattavaa tv-verkkoa DNA ei aio rakentaa. Antenniverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

DNA:n teräväpiirtotelevision lähetysverkko valmistuu valmiina oleviin matkapuhelinmastoihin. Kuvassa tammikuussa käyttöön otettava Turun alueen lähetinmasto Kaarinassa (Kuva: Tero Toivonen).

Matkapuhelinmastoihin asennettavat tv-lähettimet tarjoavat antennitalouksille hyvän signaalivoimakkuuden, mikäli talon antenni on oikein suunnattu. DNA:n tv-asemat sijaitsevat joissakin tapauksissa eri suunnissa kuin nykyiset Digitan ylläpitämät mastot. Esimerkiksi Turun seudulle tulee kaksi asemaa, jotka lähettävät muutaman kymmenen kilometrin näkyvyysalueella kaupungin eri puolilta. Saman näkyvyyden voisi saavuttaa yhdellä voimakkaalla UHF-lähettimellä, mutta DNA:n strategiassa lähettimet sijoitetaan niin, että ne palvelevat näkyvyysalueidensa katsojia mahdollisimman tehokkaasti. Verkon lähetinpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten laadukkaana verkon käyttäjät sen kokevat.

– Antennitaloudessa asuvalle lähetysten vastaanottaminen meidän verkostamme vaatii ainakin VHF-antennin hankkimisen, ellei sellaista ole valmiina. Antennin kunto on myös syytä tarkistaa. Laskelmiemme mukaan VHF-antenneja on katoilla vielä noin 30 prosentilla kotitalouksista, ja kerros- ja rivitaloissa luku on noin 40 prosenttia, Simpanen laskee.

Molemmat tv-taajuusalueet kattavasta yhdistelmäantennista ei ole omakotiasujalle iloa, mikäli DNA:n asema on aivan eri suunnassa kuin Digitan masto. Tallaisessa tapauksessa on  hankittava erillinen VHF-antenni, joka suunnataan lähimmälle lähetinasemalle. Tarkemmat tiedot lähettimien sijainneista voi tarkistaa DNA:n karttapalvelusta. Lisätietoa antenniasioista saa SANT Ry:n äskettäin päivittämästä  Pientalon antennioppaasta, jonka voi ladata osoitteesta www.sant.fi.

Tiedottamisen korostuva merkitys

Siirtyminen analogisista digitaaliisiin lähetyksiin jokunen vuosi sitten aiheutti kansalaisissa hämmennystä ja närkästymistä. Uudesta lähetystekniikasta ei tiedotettu riittävän kansantajuisesti, vastaanottimet olivat puutteellisia ja uuden teknologian omaksuminen vei aikansa. Teräväpiirtolähetyksiä tarjoavat operaattorit pyrkivät huolellisella tiedottamisella välttämään ne virheet, joita tehtiin digisiirtymän aikana.

– Pyrimme aktivoitumaan viestinnässä paikallisesti. Antenniurakoitsijoille on jaettu ennakkotietoa ja myös Suomen Kiinteistöliittoa on lähestytty, jotta tiedot tavoittavat esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät, Simpanen luettelee.

DNA:n teräväpiirtoverkkoon tulee kahdeksan kanavaa, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Tällä hetkellä teräväpiirtotelevision ohjelmistolupia on myönnetty seitsemän. Lisäksi YLE:n kanavia on tulossa verkkoon. DNA:n tavoitteena on kasvattaa kanavatarjontaa tulevaisuudessa.

Teräväpiirtolähetyksiin varautumisella ei ole antennitalouksissa kiirettä, sillä perinteiset digi-tv-lähetykset jatkuvat ainakin vuoden 2016 loppuun. Uusien HD-verkko-operaattorien myötä kuluttajan valinnanmahdollisuudet eri tv-lähetysten vastaanottamisessa lisääntyvät. Teräväpiirtoon siirtymistä hidastaa alkuvaiheessa myös sopivien vastaanottimien saatavuus. Markkinoille ovat vasta tulleet ensimmäiset uuden sukupolven vastaanottimet.

Molemmat toimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanipun F toimilupa on valtakunnallinen, ja kanavanippu HD3:n näkyvyysalue ulottuu lännessä Hankoon ja Salon itäpuolelle, pohjoisessa Hyvinkäälle ja Mäntsälään sekä idässä Porvooseen. Kummassakin kanavanipussa voidaan lähettää sekä teräväpiirtolähetyksiä että nykyisiä standardilähetyksiä.

Anvia TV Oy on osa viestintä- ja tietoteknologiayhtiö Anvia Oyj:tä, jonka juuret ovat Vaasan Läänin Puhelin Oy:ssä.

Mediamonitori

Digitelevision ohjelmistolupia on jaossa yksi kuhunkin kolmeen kanavanippuun. Kyseessä ovat valtakunnalliset toimiluvat. Lähetysten jakelusta vastaa Digita Oy. Kanavanippuihin vapautuu kapasiteettia uusille kanaville uuden enkoodausjärjestelmän ansiosta. Luvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun.

Anvia Oyj:n hallinnoimaan teräväpiirtoverkkoon julistettiin haettavaksi ohjelmistolupia, jotka ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanipuissa on kapasiteettia viiden teräväpiirtoisen televisio-ohjelmiston lähettämiseen sekä lisäksi korkeintaan neljän tavallisen televisio-ohjelmiston lähettämiseen. Vaihtoehtoisesti kunkin teräväpiirto-ohjelmiston tilalla voidaan lähettää neljää tavallista televisio-ohjelmistoa, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla.

Paikallisradiotoimintaa varten varattu taajuus 99,4 MHz myönnetään uudelle toimijalle syksyllä. Taajuus on viime aikoina ollut SBS-konserniin kuuluvan Radio Cityn tilapäiskäytössä. Radio Cityn lupayhtiö Pro Radio Oy ilmaisi toukokuussa kiinnostuksensa taajuuden saamiseksi pysyvään käyttöön. Myönnettävä toimilupa on voimassa nykyisten kaupallisten radioiden lupakauden loppuun eli 31.12.2011 asti.

Mediamonitorin saamien tietojen mukaan ainakin myös Järviradio on halukas hakemaan pysyvää taajuutta pääkaupunkiseudulle.

Radiotoimintaa ja Digitan verkossa tapahtuvaa televisiotoimintaa koskevat lupahakemukset tulee jättää liikenne- ja viestintäministeriöön 15. elokuuta mennessä. Teräväpiirtoverkon lupahakemusten viimeinen jättöpäivä on 1. syyskuuta.

Mediamonitori – LVM