Kauden otteluiden kokonaismäärä Kutosella ja HBO Maxilla on 29–32 riippuen finaalisarjan pituudesta. Uusi kausi käynnistyy lauantaina 12. syyskuuta, jolloin kaukalossa kohtaavat viime kauden finalistit Kiekko-Espoo ja HPK. Selostajana toimii Nuutti Vihtilä.

WBD:n aiempi sopimus Jääkiekkoliiton kanssa jatkuu myös vuosina 2027–2032, jonka myötä Leijonien maaottelut ja arvoturnaukset nähdään WBD:n jakeluteissä jatkossakin. Sopimus ei koske miesten MM-kisoja.

Mediamonitori

”Siperian sulatus alkaa. Radionkuuntelijoiden ei enää tarvitse kääntää aivoja pois päältä viikonlopuksi.” Näin tiivistää City-lehti (Turku) numerossaan 5/1990. Uusi kolmen kaupunkiseudun Viikonloppuradio on aloittamassa toimintaansa.

Cityn haastattelussa Viikonloppuradion koordinaattori, pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Kari Purssila kuvailee uuden viikonloppuohjelmiston suuntautuvan aikuisväestölle eli nuorille aikuisille ja keski-ikäisille, joilla on halua käyttää vapaa-aikaansa laadukkaaseen ohjelmasisältöön. Purssila kertoo, miten tutkijat ovat alkaneet puhua uudesta keskiluokasta, joka on niin kriittistä, että sitä ei voi huijata.

– Tähän asti kaupalliset radiot ovat satsanneet arkipäiviin ja viikonloppu on leimautunut toiminnalliseksi Siperiaksi: ohjelmien uusintoja, musiikkia ja urheilua, harjoittelevia tiskijukkia, Purssila tokaisee City-lehdessä.

Purssila peräänkuuluttaa uudelta Viikonloppuradiolta live-mentaliteettia, jossa siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita ja juontajien yhteispeli on saumaton.

Kärkikaupunkien kolmen kimppa

Vappuna aloittavassa Viikonloppuradiossa ovat mukana Turun Radio Sata, Helsingin Radio Syke ja Radio Tampere. Ohjelmistoa tuotetaan yhteistyöllä, mutta mainokset ja uutiset ovat paikallisia. Lehtijutussa kerrotaan, että Turku on lähetysten koordinointipaikka ja sieltä myös tapahtuu ohjelman lähetys.

Purssilan mukaan Radio Sata on jopa ohittanut vanhempaa kilpailijaansa Auran Aaltoja arkiaamujen kuuntelijaluvuissa kuunteluhuippujen aikaan kello 9 ja kello 12.

Uusi Viikonloppuradio kuuluu lauantaisin kello 8-24 ja sunnuntaisin kello 9-21, kerrotaan Cityn artikkelin lopussa.

Taustatietoa artikkeliin

Kaupallisen radiotoiminnan alkuvuosina toimilupaehtoja oli lievennetty siten, että enintään 25 prosenttia paikallisradioiden ohjelma-ajasta sai olla muuta kuin radioaseman omaa tuotantoa. Kolmen paikallisradion yhteislähetykset oli myös sallittu.

Viikonloppuradiota koordinoi Yleisradiosta Radio Sataan siirtynyt toimittaja, kulttuurivaikuttaja Kari Purssila (1948-2024). Viikonloppuradiossa olivat mukana alun perin Radio Sata, Radio Tampere ja Radio Syke. Koelähetys kuultiin 21.4.1990 ja vakituiset lähetykset alkoivat seuraavana viikonloppuna.

Radio Sykkeessä koettiin, että yhtyeisohjelmisto ei sittenkään vastaa aseman kuuntelijoiden tottumuksia, joten asema jättäytyi pois yhteistyöstä jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Tilalle pääkaupunkiseudulta tuli Espoon Radio West, jonka kohderyhmä oli samantyyppinen kuin Turun ja Tampereen yhteistyöradioiden.

Ohjelmistossa on runsaasti suoria lähetyksiä, joista suosituksi osoittautui Radio Westin lauantaiaamujen Miehet kitaroineen -ohjelma, jossa yhtenä kuuntelijatoiveita toteuttaneista live-esiintyjistä oli Petri Hohenthal. Viikonloppuradio lähetti myös musiikin erikoisohjelmia, kuten kantria sekä henkilöhaastatteluja. Uutiset olivat paikallisia, ja lauantain ja sunnuntain aikana oli myös muita kaupunkikohtaisia osuuksia.

Viikonloppuradio loppui jo joulukuussa 1990. Perusteluiksi kerrottiin, että uutiskynnys kolmen alueen yhteislähetyksessä nousi niin korkeaksi, että paikalliset pienet tapahtumat jäivät varjoon. Viikonloppuradiossa mukana olleista radioasemista Radio Syke ajautui konkurssiin syyskuussa 1990 ja Radio West tammikuussa 1991.

Viikonloppuradio oli ensimmäinen pitkäaikainen yhteistyökuvio Suomessa, vaikka paikallisradioilla olikin ollut toimilupaehtojen mukaisesti yksittäisiä yhteislähetyksiä. Kolmen radioaseman studiot yhdistettiin Posti- ja Telelaitoksen digikaapelilla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Turkulainen 7.10.1990, Turun Sanomat 29.12.1990.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

””Jos olet 15-30 -vuotias turkulainen nuori ja pidät musiikista, väännä radio perjantaina taajuudelle 93,4. Zoom FM lähettää ohjelmaa viikonloppuisin perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan. Se kuuluu noin 5-8 kilometrin alueella Turun keskustan ympärillä.” Näin kirjoitetaan TS Treffi -liitteessä 1.10.2008. Turussa on juuri aloittamassa uusi nuorille suunnattu viikonloppuradio.

Artikkelissa Turun Paikallisradio Oy:n ohjelmapäällikkö Harri Kujala kuvailee uuden radiokanavan olevan YleX-tyyppisen, mutta paikallisena versiona ja enemmän indie-painotuksella, sillä nuorille suunnattu paikallisradio Turusta puuttuu. Juonnettua lähetystä on siis tulossa ja studioon kutsutaan silloin tällöin myös musiikkivieraita.

– Tulemme nostamaan vahvasti paikallista musiikkia. Sellaisia tuoreita turkulaisbändejä, joita ei varmasti kuule vielä millään isoilla kanavilla. Suunnitteilla on myös oma Turku Indie Top 10 -lista, Kujala hahmottelee TS Treffin artikkelissa vuonna 2008.

Ohjelmantekijöinä jutussa mainitaan parikymmentä Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijaa. Lisäksi Turku TV:n nuortenohjelma Into!:n juontajapari Eero Karisalmi ja Iriz Silander saavat oman ohjelmapaikan Zoom FM:llä.

TS Treffin jutussa haastatellaan myös Zoom FM:n ensimmäisen lähetyksen juontajia Henna-Riikka Huttusta ja Sonja Hyppästä, jotka myöntävät, että tuleva lähetys jännittää, mutta samalla muistuttavat, että heidän kemiansa toimii hyvin yhteen. Kaksikolla on kokemusta DIAKin nettiradio Tutkasta.

– Viikonloppuna kaupungissa tapahtuu eniten ja me voimme vinkata tuoreeltaan erilaisiin tapahtumiin, aina keikoista näyttelyihin, Huttunen toteaa.

Taustatietoa artikkeliin

Viestintävirasto myönsi vielä 2010-luvulla lyhytaikaisia radiolupia, joilla lähetystoimintaa voitiin harjoittaa vaikka läpi vuoden. Luvat olivat voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan, mutta mikäli paikkakunnalla ei ollut muuta tarvetta taajuudelle, voitiin lupakausia hyvinkin ketjuttaa vaikka koko vuoden kestäväksi radiotoiminnaksi. Sittemmin lyhytaikaisten lupien käytänteitä on muutettu, eikä lupien pitämistä samalla toimijalla sallita ilman parin kuukauden lähetystaukoa.

Perusajatus nuorisoradion perustamiseksi Turkuun kyti jo 1990-luvun alussa, jolloin Radio Auran Aaltojen tekniikkaa ja studioita oltaisiin käytetty uuden nuorille suunnatun kanavan tekemisessä. Lama ja muuttuneet radiomarkkinat kuitenkin viivästyttivät Turun Paikallisradion eli Auran Aaltojen suunnitelmia aina vuoteen 2008, jolloin lyhytaikaisella radioluvalla lähettänyt Zoom FM aloitti. Ensimmäinen lähetys kuultiin perjantaina 1.10.2008 ja aluksi radioasemaa voitiin kuulla viikonloppuisin. Myöhemmin toiminta laajeni muillekin viikonpäiville.

Zoom FM:n lähetysteho oli 50 wattia ja se kuului Auran Aaltojen toimitalon katolle asennetusta antennista noin 10-15 kilometrin säteellä. Nettilähetyksiä ei ollut, vaikka nettiradio oli jo yleistymässä kaupallisilla radioasemilla.

Zoom FM toimi lyhytaikaisilla radioluvilla lähes kolme vuotta. Vuodesta 2012 se lähetti ohjelmistotoimiluvalla taajuudella 99,0 MHz.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

”Kun asiakas vie radiomainoksensa Radio Kolmen Tikkurilan studioon, se singahtaa eetteriin Klaukkalasta parhaimmillaan muutaman minuutin kuluttua. Tämän mahdollistaa ISDN, jonka käyttöönotossa Radio 3 on alansa pioneeri.” Näin todetaan Puhelinlaitosten liiton ammattijulkaisussa Puhelin (numero 3/1995). Jutussa esitellään Nurmijärveltä johdetun paikallisradion uusia tuotantosovelluksia neljän studiopaikkakunnan välillä.

Puhelin-lehden artikkelin mukaan radioyrittäjä Arvo Laitinen pohti parisen vuotta sitten, miten Radio Kolmen toimipisteet saataisiin kytkettyä toimivasti ja edullisesti yhteen. Ratkaisuksi valittiin ISDN-järjestelmä, joka tarjoaa kaksi 64 kilobitin siirtokanavaa liittymää kohti. Helsingin Puhelin Oy (HPY) toimitti yhteydet, ohjelmistot sekä osan tekniikasta, ja verkon oli suunnitellut Datality Oy.

– Samalla iskulla lyötiin kaksi kärpästä: saatiin eri toimipisteiden lähiverkot kytketyiksi yhteen ja ohjelmat sekä mainokset siirretyiksi nopeasti laadun kärsimättä, Laitinen toteaa lehtijutussa.

Lehden artikkelissa mainitaan, että ensimmäinen toimipiste yhdistettiin Klaukkalaan puolitoista vuotta sitten (eli vuonna 1993), mutta pienistä alkuongelmista huolimatta ISDN:n tuomat edut ovat olleet niin suuret, että alkuvaiheen päänsäryt on kannattanut potea.

Digitaalinen tuotantoympäristö

Ohjelmien ja mainosten siirtäminen Klaukkalan päästudiolle tehdään digitaalisesti ja Klaukkalassa tiedostot käsitellään digitaalisessa editointipöydässä. Artikkelissa todetaan, että editoitipöytä on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Modernista ja tulevaisuuteen katsovasta tekniikasta huolimatta Radio Kolme on saavuttanut suosiota musiikkiprofiililla, jossa kotimaisuusaste on sata prosenttia kello 6-10 ja 14-18.

– Kuuntelijamme ovat meille uskollisia keskimäärin yli kolme tuntia päivittäin. Se on selvästi enemmän kuin kilpailijoillamme. Tämä kertoo, että valittu linja on meidän alueellamme oikea, Laitinen kehuu viitaten Kansallisen radiotutkimuksen tuloksiin Puhelin-lehden numerossa 3/1995.

Taustatietoa artikkeliin

Media-alan asiantuntija ja yrittäjä Seppo Sisättö perusti Nurmijärven Klaukkalaan paikallisradioaseman Radio Kolme vuonna 1987. Radio kolmen kuuluvuusalue ulottui Nurmijärven naapurikuntiin pääkaupunkiseudun pohjoisosissa. Sisättö myi radioasemansa useille yrittäjille jo vuoden kuluttua. Yksi ostajista oli Arvo Laitinen.

Radio Kolme ja vantaalainen RadioLohi yhdistyivät vuonna 1989, ja radioasemien tuotantoyhtiöksi tuli Kolmostuotanto Oy. Radio Kolme kuului nyt myös Vantaan Hakunilasta taajuudella 94,9 MHz.

Vuonna 1993 Radio Kolme sai kolmanneksi taajuudeksi Vantaan Kakolanmäeltä lähettäneen 101,8 MHz:n. Taajuus oli tarkoitettu Espooseen, johon myös avattiin toimipiste studioineen. Lopulta Klaukkalan toimituksen lisäksi Radio Kolmella oli studiot Vantaan ja Espoon ohella myös Järvenpäässä.

Aamulehti Yhtymän tytäryhtiö Alexpress Oy osti Radio Kolme Oy:n osakkeet tammikuussa 1996 ja sai valtioneuvostolta luvan laajentaa Radio Kolmen kuuluvuusaluetta Helsinkiin. Aluksi lähetykset tehtiin vanhassa paikassa Klaukkalassa, mutta lopulta asema muutti Yrjönkadulle Helsinkiin ja alkoi käyttää nimeä Radio Alex. Taajuudeksi jäi 94,9 MHz ja lähetinpaikaksi vaihtui Helsingin Metsälä. Vanhat taajuudet 101,8 ja 102,8 MHz jäivät pois käytöstä.

ISDN oli 1990-luvulla käytössä useilla kaupallisilla radioasemilla Suomessa. Esimerkiksi vuonna 1999 aloittanut Radio Plus siirsi ohjelmansa eri paikkakunnille MusicTaxi-järjestelmällä. Radio Plus oli Radio Alexin jatkaja pääkaupunkiseudulla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Timo Leponiemi: Suomen Radiot no. 11, 1995.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

”Radioaallot elävät villisti Suomen kesässä, kun ulkomaiset FM-asemat putkahtavat suomalaisen DX-kuuntelijan luureihin tuhansienkin kilometrien päästä. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä kotimainenkin radiotoiminta vilkastuu kesäaikana.” Näin kiteytettiin Radiomaailma-lehdessä syksyllä 1994. Jutussa esiteltiin kaksi tapahtumaradioasemaa, jotka toimivat Naantalissa ja Perniössä.

Radiomaailman jutun ilmestyessä vuonna 1994 elettiin lyhytaikaisen paikallisradiotoiminnan alkuvuosia. Naantalin Kuparivuoren leirintäalueella järjestetyn Hamilaakso-94 -radioamatöörileirin radiotoimintaa esittelee lehtijutussa Timo Vihersaari (radioamatöörikutsultaan OH1AZL). Vihersaari kertoo artikkelissa, että Radio Hami on äänessä nyt neljättä kertaa. Ensimmäisen kerran lyhytaikainen paikallisradiolupa oli ollut käytössä Jämsän kesäleirillä vuonna 1991 ja sitten Kotkassa ja Vaalassa.

– Pieni porukka sai ajatuksen toimia yleisradiotaajuuksilla ja välittää tunnelmaa kesäkokouksista. Luvan saaminen ja uusiminen on lopulta helppoa, Vihersaari kuvailee Radiomaailman numerossa 9/1994.

Vihersaari mainitsee lisäksi, että vaikka Radio Hamin tarkoitus on viihdyttää radioamatöörileirille osallistuvia, tiedottaa se myös kuuluvuusalueen asukkaita amatööriharrastuksesta. Jämsässä tehdyn katukyselyn perusteella monikin paikkakuntalainen oli kuunnellut Radio Hamia leiriviikonlopun aikana. Leiriradio tuo lisäväriä paikalliseen radiotarjontaan.

Pirteää poppia koko kuuluvuusalueelle

Lehtiartikkelissa kuvaillaan Naantalin leiriradion ohjelmatarjontaa ”pirteäksi popiksi tunnarein höystettynä”. Juonnettua ohjelmaa on pääosin iltaisin. Osa mainoksista soitetaan nauhalta, osan juontaja lukee suorassa lähetyksessä. Vihersaari sanoo, että lähetyksissä soivat levyt edustavat juontajien mielimusiikkia. Radio Hami onkin varteenotettava vaihtoehto musiikista pitä­välle, sillä soitetut kappaleet vaihtelivat 60-luvun hiteistä tämän päivän listamusiikkiin.

Kuuluvuusalue on rajallinen, koska antenni sijaitsee noin 20 metrin korkeudella merenpinnasta radiostudiona toimivan parakin yhteydessä. Lähetystaajuus on 102,6 MHz, kuten on ollut aiempinakin kolmena kesänä, lähetystehoa on 50 wattia. Lehtijutussa painotetaan, että Radio Hamin kuuluminen kaukanakin Naantalista on ollut mahdollista, sillä heinäkuussa 1994 FM-kelit ovat olleet suosiolliset.

Partiolaiset Perniön metsässä

– Radio on näppärä väline jakamaan leirin sisäistä tietoa, mutta myös ulkopuolelle suunnattua tiedotusta varten päätimme perustaa tilapäisen aseman. Leiriläisten viihtyvyyden lisäksi radio on turvallisuusväline, sillä metsäpalon tai muun onnettomuuden sattuessa radio voi olla ainoa keino tavoittaa leiriläiset.

Näin toteaa Radio Jeturkastin päätoimittaja Dani Weintraub saman lehden artikkelissa. Weintraub vastaa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten partioleirin radioaseman toiminnasta yhdessä parinkymmenen muun radioaktiivin kanssa. Radio Jeturkasti kuuluu Perniön Teijolta Kirjakkalan kylästä taajuudella 97,6 MHz sadan watin teholla. Kuuluvuusalue ulottuu Salon keskustaan, Perniön kirkonkylään ja Kemiönsaaren pohjoisosiin. Ohjelmaa tulee joka päivä partioleirille osallistuville ja kuuluvuusalueen asukkaille.

Lähetyksiä Radio Jeturkasti lähettää heinä-elokuun taitteessa 1994. Ohjelma on monipuolista. Lähetyksiä on kello kuudesta 23:een. Ohjelmisto on jaettu blokkeihin, joissa musiikkityyli vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Aamulla soi rauhallinen musiikki, kun taas illalla taajuudella voi raikua raskas rock tai tanssimusiikki.

– Uutiset saadaan STT:n luvalla Radio Citystä. Lähetyksiä on myös ruotsiksi, Weintraub kehuu Radiomaailmassa 9/1994.

Mainokset kattamaan osa kuluista

Kustannuksia radiotoiminta aiheuttaa noin 25 000 markkaa, mistä osa kuitataan myymällä mainosaikaa. Partiojärjestöjen tiedotustoimintaa varten perustetun Partiomedian laitteiden lisäksi on käyttöön saatu kannettavia linkkejä ja linkkiauto. Studioparakin lisäksi suoraa lähetystä tehdään myös leirialueelta.

Studiossa on CD- ja LP-soittimet musiikin soittamiseen. Mainokset ajetaan tietokoneelta.

Partiolaisilla on kokemusta radio-ohjelmien tuottamisesta. Radiomaailman artikkelissa mainitaan Radio Cityn vuonna 1985 alkaneet partiolaisten kustannetut ohjelmat, joita Radio Jeturkastin tekijätiimi on ollut tekemässä. Vuonna 1990 järjestetyn Tervas-suurleirin radioasemasta on myös ammennettu tietotaitoa perniöläisen metsän siimeksessä toimivalle leiriradiolle.

Taustatietoa artikkeliin

Radio Hami on Suomen Radioamatööriliiton kesäleireiltä lähettävä lyhytaikainen paikallisradio. Vuoden 2026 leiri järjestetään heinäkuussa Tammelassa, joten Radio Hami on jälleen kuunneltavissa FM-taajuudella ja DAB+ -versiona. Nykyisin Radio Hamin toiminnasta vastaa Radio Hami ry.

Partiolaisilla on leiriradiotoimintaa vaihtelevissa määrin. Tänä kesänä Kouvolan Saaramaalla järjestettävällä Kymenlaakson Partiopiirin Humu 2026 -piirileirillä on radiolupa yhden watin tehoiselle radioasemalle.

Tilapäinen eli nykytermein lyhytaikainen paikallisradiotoiminta alkoi vuonna 1988. Ensimmäinen partiolaisten paikallisradio oli samana kesänä Padasjoelta lähettänyt Radio Majava, joka oli saanut toimiluvan valtioneuvostolta kesällä 1987. Nykyisin lyhytaikaiselle radioasemalle ei tarvita toimilupaa, vaan radioaseman perustamiseen riittää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä radiolupa.

Mediamonitorin arkistossa on juttu Radio Hamista Lopen Räyskälässä vuonna 2005. Partiolaisten Radio Kilkkeellä Evolla Mediamonitori vieraili vuonna 2010.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

Artikkelia muokattu 7.7.2026 klo 21.30: korjattu tieto ensimmäisistä tilapäisistä radioasemista (vuosi oli 1988 eikä 1989).

Nykyinen sopimus kattaa vielä Liigan kauden 2026-2027. Kaudesta 2027-2028 Liigassa koetaan muutos, sillä Liiga siirtyy kaksitasoiseen järjestelmään, jossa suora nousu ja putoaminen liigojen välillä kiristää kilpailua entisestään. MTV:n sopimus kattaa kaikki ottelut molemmista sarjoista.

Mediamonitori – MTV

Myös Naisten Korisliigan näkyvyys vahvistuu. Yli 20 ottelua tuotetaan monikameratuotannolla ja välierävaiheesta lähtien kaikki ottelut toteutetaan tällä tasolla. Muut ottelut tuotetaan automaattikameroilla ja selostettuina yhteistyössä Koripalloliiton kanssa.

Kokonaisuudessaan Ruudussa nähdään tulevilla kausilla vuosittain lähes 400 ottelua miesten ja naisten Korisliigoista.

Korisliiga ja Naisten Korisliiga ovat miesten ja naisten koripallon korkein sarjataso Suomessa.

Mediamonitori – Basket.fi

Ottelut selostetaan suomeksi, ja kierrosta ruoditaan asiantuntijoiden voimin studiossa.

– UEFA Champions League on upea lisä Ruudun asiakkaille ja se vahvistaa entisestään monipuolista urheilutarjontaamme. Tämän maailman hienoimman futissarjan myötä uskomme Ruudun jatkavan vahvaa kasvuaan. On myös hienoa päästä näyttämään huippumatseja Nelonen Median TV-kanavilla sekä rakentamaan lähetyksiin laadukas studiotuote, iloitsee Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso.

Nykyiseen Ruudun jalkapallotarjontaan kuuluvat kotimaiset Veikkausliiga, Briotech Kansallinen Liiga, Ykkösliiga, Suomen Cup ja Liigacup.

Champions League jatkuu MTV:n tarjoamana vielä kauden 2026-2027 ajan.

Mediamonitori – Sanoma Media Finland

On ollut kivaa kuulla uusia asioita, jutella ihmisten kanssa ja punnita aiheita, joita voi ottaa mukaan sarjaan. Nostalgia on tiettävästi suosittua, joten sitä oli tarjolla eri näkökulmista. Jokin menneessä kiinnostaa ihmisiä – ainakin melko monia. On toki niitäkin, joiden mielestä vanhoja ei kannattaisi tonkia tai ainakaan kuunnella, siis niitä ääniarkiston nauhoja.

***

Minulle paikallisradio on ollut merkittävä tiennäyttäjä. Yläasteikäisenä alkoi Yleisradio kyllästyttää ja paikallisradion oma tyyli kiehtoa. Päädyin radioon kuitenkin vasta pitkälti yli kolmekymppisenä ja olihan se mahtavaa. Ensimmäinen harjoittelupaikkani ja samalla ensikosketus suoraan lähetykseen tapahtui kuitenkin jo 1990-luvun alussa Meriradiossa Naantalissa. Ja sitä ennen kävin tutustumassa parin päivän ajan Radio Sataan Turun KOP-kolmiossa.

***

Eihän radio ole samanlainen kuin 30-40 vuotta sitten. Olisi kauheaa, jos se olisi jäänyt jumiin menneeseen, kun muu maailma menee vain eteenpäin. Teknologian kehitys on tuonut lisää mahdollisuuksia, mutta samalla myös vähentänyt ihmistyövoimaa eli ajattelevia aivoja. Yksi tyyppi voi pyörittää vaikka kymmentä kanavaa lämpimästä toimistostaan tai etätyöpisteestä. Enää radioiden toimitiloissa ei pyöri kaikenlaisia levynpyörittäjiä, mainosmyyjiä, uutistoimittajia, radiosihteerejä tai hengailevia ohjelma-avustajia. Nykyään selvitään pienemmällä porukalla.

***

Radion tulevaisuuden voisi tuomita kadotukseen, mutta ehkä radio sittenkin selviää muuttuvassa yksilökeskeisessä maailmassa. Onhan se selvinnyt tähänkin asti. Sitten kun luovuus loppuu ja koneet tekevät kaiken, voisi radion tilalle keksiä jotain muuta. Siihen asti jaksan minä puolestani hengailla radion liepeillä. Tiedä vaikka radio-ohjelmien tekeminen alkaisi taas kiinnostaa. Onhan se valtavan kivaa puuhaa.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja – ja radioihminen

Suomi osallistui vuonna 1984 Sveitsin Genevessä pidettyyn taajuuskonferenssiin, jossa tulevien paikallisradioiden lähetystaajuudet ja tehot sekä suuntarajoitteet määriteltiin. Kansainvälinen taajuussuunnitelma eli niin sanottu Geneven plaani on edelleen pohjana, kun yleisradiotoiminnalle etsitään sopivia taajuuksia.

Geneven plaanissa Suomi sai yli tuhat paikallisradioille tarkoitettua lähetystaajuutta. Koska radiotoiminta on kansainvälistä yhteispeliä, piti jo tuohon aikaan taajuuskäyttöä suunnitellessa käydä kuulemiskierros naapurimaiden taajuusviranomaisten kanssa. Suomessa naapureiltamme eli Ruotsilta, Norjalta ja Neuvostoliitolta kysyttiin, aiheuttavatko käyttöön tulevat taajuudet tarvetta rajoittaa tehoja tai lähetinantennien suuntauksia, jotta eri maiden lähetykset eivät häiritsisi toisiaan.

Radio Vaasa 995 Vasan jingle vuonna 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kansainvälisessä FM-taajuuksia koskevassa suunnitelmassa vuodelta 1984 paikallisradioiden tehot vaihtelivat muutamasta kymmenestä watista satoihin watteihin. Taajuusalueella 87,5-99,9 MHz oli tilaa, sillä Yleisradiolla oli vain kaksi valtakunnallista ja muutamia alueellisia radiokanavia sekä ruotsinkielistä ohjelmaa lähinnä rannikkoalueilla lähettävä verkko. Yli 100 megahertsin taajuuksiin siirryttiin vasta 1980-luvun lopulla.

Vaikka taajuuksilla oli periaatteessa runsaasti tilaa ja uusia paikallisradiokokeiluja oli tulossa alle 30 paikkakunnalle, ei PTL ollut valmis antamaan suurempia lähetystehoja. Monelle paikallisradiolle se merkitsi hyvin rajoitettua kuuluvuutta oman paikkakunnan ja lähikuntien alueella. Monet paikallisradioissa 80-luvun puolivälissä työskennelleet ovat myöhemmin kuvailleet tuntemuksiaan taajuusneuvotteluissa PTL:n kanssa. Neuvotteluvaraa ei juurikaan ollut.

Paikallisradioliiton lehdessä ja muuallakin radioyrittäjät tuskailivat. Esimerkiksi Nivalassa olisi haluttu saada laajempi kuuluvuus, mutta tehoa myönnettiin vain 200 wattia. Radio Lakeus kuului tasaisessa maastossa kuitenkin varsin kauas. Toisin oli tiheään rakennetulla pääkaupunkiseudulla, jossa keväällä 1985 aloittanut Radio City ja elokuussa ääneen tullut Radio Ykkönen eivät saavuttaneet lähellekään samaa kuuluvuutta kuin Yleisradion alueradio Ylen aikainen. Kuuluvuutta ei tuntunut riittävän edes Helsingin pohjoisosissa, vaikka se oli toimilupa-aluetta.

Jyväskylässä sentään ilahduttiin, kun Radio Jyväskylä sai ensimmäisistä koelähetyksistä palautetta kuulijoilta. Kuuluvuusalue olikin laajempi kuin aluksi arveltiin. Kuulijamäärä lähes tuplaantui.

Saimaan Aaltojen uutistunnus ja uutiset vuonna 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Monet paikallisradiot aloittivat lähetykset monona, koska tehoa stereolähetyksiin ei uskottu riittävän. Stereoon siirryttiin vähitellen seuraavina vuosina, kun lähetysantenneihin ja lähetyspaikkoihin saatiin kaivattuja parannuksia.

Yleisradion kilowattitehoihin pääseminen kaupallisella radiosektorilla olisi saattanut monien aikalaisten mielestä helpottaa radioiden kaupallisia mahdollisuuksia. Hyvä kuuluvuus oli tärkeä peruskivi, kun radioasemat havittelivat kuuntelijoita Yleisradion kanavilta.

Suurin osa kokeilutoimiluvan saaneista paikallisradioista aloitti lähetykset. Kolmella paikkakunnalla toimita ei alkanut. Syyt olivat rahoituksessa ja resurssien puutteessa. Radion aloittaminen olikin kalliimpaa kuin oli oletettu toimilupaa haettaessa.

Joensuun ja Enon yhteinen sekä Nurmijärven ja Uudenkaarlepyyn paikallisradiot eivät aloittaaneet lähetyksiä. Joensuun seudulla radiohanke oli pitkällä ja aseman nimeksi oli tulossa Jokiradio, lähetystaajuudeksi 97,7 MHz ja lähetystehoksi Kontiolahdelle kaavaillulle lähettimelle 500 W. Nurmijärven radion taajuudeksi olisi tullut 94,6 MHz ja tehoksi 200 W, Uudessakaarlepyyssä 89,5 MHz ja 200 wattia.

Oheisessa taulukossa ovat kaikki vuosien 1985-86 aikana lähetykset aloittaneet uudet paikallisradiot. Kokeilutoimilukaudella vuoden 1987 kesään mennessä toimintansa ehtivät lopettaa Radio Ruka Kuusamossa ja Toijalan Radio 937 (myöhemmin 951).

Paikallisradioiden lähetinpaikat ja lähetystehot 1985-86:

Helsinki: Radio City

• Lähetystaajuus: 96,2 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Helsinki, Salmisaaren voimalaitos
• Lähetysten alkamispäivä: 30.4.1985

Helsinki: Radio Ykkönen – Radio Ettan

• Lähetystaajuus: 91,1 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Helsinki, Hanasaaren voimalaitos
• Lähetysten alkamispäivä: 30.8.1985

Ikaalinen: Radio Satahäme

• Lähetystaajuus: 92,9 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Ikaalinen, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 2.12.1985

Iniö: Radio Iniö

• Lähetystaajuus: 90,6 MHz
• Lähetysteho: 30 W
• Lähetinpaikka: Iniö, kunnantalo
• Lähetysten alkamispäivä: 27.1.1986

Radio Iniön alkuperäinen tunnusmelodia (tallenteen äänenlaatu huono). Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Jyväskylä: Radio Jyväskylä

• Lähetystaajuus: 97,7 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Jyväskylä, Harju (Vesilinna)
• Lähetysten alkamispäivä: 19.8.1985

Karkkila: Radio West

• Lähetystaajuus: 89,5 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Karkkila, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 31.10.1985

Radio Westin iltalähetys Villin lännen ilta alkaa lokakuussa 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kouvola: Kouvolan Ääni

• Lähetystaajuus: 93,8 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Kouvola, Palomäki (hyppyrimäki)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.8.1985

Kouvola: SBC Radio

• Lähetystaajuus: 93,8 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Kouvola, Palomäki (hyppyrimäki)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.8.1985

Kuopio: Oikea Asema

• Lähetystaajuus: 96,7 MHz
• Lähetysteho: 300 W
• Lähetinpaikka: Kuopio, Puijo
• Lähetysten alkamispäivä: 18.9.1985

Kurikka: Radio Paitapiiska

• Lähetystaajuus: 92,3 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Kurikka, Lehtivuori
• Lähetysten alkamispäivä: 24.10.1985

Kuusamo: Radio Ruka

• Lähetystaajuus: 97,1 MHz
• Lähetysteho: 300 W
• Lähetinpaikka: Kuusamo, Rukatunturi
• Lähetysten alkamispäivä: 27.10.1985

Lappeenranta: Saimaan Aallot

• Lähetystaajuus 96,5 MHz
• Lähetysteho 200 W
• Lähetinpaikka: Lappeenranta, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 10.11.1985

Lapua: Lapuan Paikallisradio Simpsiö 96,9

• Lähetystaajuus: 96,9 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Lapua, Simpsiönvuori (Pohjanmaan Puhelin Oy:n masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.10.1985

Simpsiö 96,9:n ohjelmamainos sekä juontoa ja aseman tunnusmelodia 17.12.1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Nivala: Radio Lakeus

• Lähetystaajuus: 90,8 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetipaikka: Nivala, keskusta (Puhelinosuuskunnan masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 27.4.1985

Pieksämäki: Radio Pieksämäki

• Lähetystaajuus: 98,7 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Pieksämäki, Hallipussi (lämpövoimalan piippu)
• Lähetysten alkamispäivä: 1.12.1985

Pori: Radio Pori

• Lähetystaajuus: 89,4 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Pori, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 1.12.1985

Tampere: Radio 957

• Lähetystaajuus: 95,7 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Tampere, Pyynikin näkötorni
• Lähetysten alkamispäivä: 15.8.1985

Toijala: Radio 937 (myöhemmin Radio 951)

• Lähetystaajuus: 95,1 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Toijala, keskusta
• Lähetysten alkamispäivä: 15.9.1985

Turku: Radio Auran Aallot

• Lähetystaajuus: 90,5 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Turku, Iso-Heikkilä (VR:n masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 7.9.1985

Vaaasa: Radio Vaasa 995 Vasa

• Lähetystaajuus: 99,5 MHz (kokeiluvaiheessa 90,5 MHz)
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Vaasa, Klemettilä (Vaasan Rehun tehtaat)
• Lähetysten alkamispäivä: 25.11.1985

Kunnajohtaja ja radion päätoimittaja Bo ”Bosse” Ahlnäsin avajaispuhe Radio Iniön ensimmäisessä lähetyksessä 27.1.1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Artikkelissa käytettyjä tietolähteitä: FMTV Busybody (lehdet vuosilta 1985-86), Paikallisradio-lehden artikkelit (1985-86) ja henkilöhaastattelut

Artikkelia muokattu 26.1.2026 klo 21.45: Christoffer Taxell oli oikeusministeri, ei opetusministeri, kuten artikkelissa alun perin väitettiin.