On ollut kivaa kuulla uusia asioita, jutella ihmisten kanssa ja punnita aiheita, joita voi ottaa mukaan sarjaan. Nostalgia on tiettävästi suosittua, joten sitä oli tarjolla eri näkökulmista. Jokin menneessä kiinnostaa ihmisiä – ainakin melko monia. On toki niitäkin, joiden mielestä vanhoja ei kannattaisi tonkia tai ainakaan kuunnella, siis niitä ääniarkiston nauhoja.

***

Minulle paikallisradio on ollut merkittävä tiennäyttäjä. Yläasteikäisenä alkoi Yleisradio kyllästyttää ja paikallisradion oma tyyli kiehtoa. Päädyin radioon kuitenkin vasta pitkälti yli kolmekymppisenä ja olihan se mahtavaa. Ensimmäinen harjoittelupaikkani ja samalla ensikosketus suoraan lähetykseen tapahtui kuitenkin jo 1990-luvun alussa Meriradiossa Naantalissa. Ja sitä ennen kävin tutustumassa parin päivän ajan Radio Sataan Turun KOP-kolmiossa.

***

Eihän radio ole samanlainen kuin 30-40 vuotta sitten. Olisi kauheaa, jos se olisi jäänyt jumiin menneeseen, kun muu maailma menee vain eteenpäin. Teknologian kehitys on tuonut lisää mahdollisuuksia, mutta samalla myös vähentänyt ihmistyövoimaa eli ajattelevia aivoja. Yksi tyyppi voi pyörittää vaikka kymmentä kanavaa lämpimästä toimistostaan tai etätyöpisteestä. Enää radioiden toimitiloissa ei pyöri kaikenlaisia levynpyörittäjiä, mainosmyyjiä, uutistoimittajia, radiosihteerejä tai hengailevia ohjelma-avustajia. Nykyään selvitään pienemmällä porukalla.

***

Radion tulevaisuuden voisi tuomita kadotukseen, mutta ehkä radio sittenkin selviää muuttuvassa yksilökeskeisessä maailmassa. Onhan se selvinnyt tähänkin asti. Sitten kun luovuus loppuu ja koneet tekevät kaiken, voisi radion tilalle keksiä jotain muuta. Siihen asti jaksan minä puolestani hengailla radion liepeillä. Tiedä vaikka radio-ohjelmien tekeminen alkaisi taas kiinnostaa. Onhan se valtavan kivaa puuhaa.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja – ja radioihminen

Suomi osallistui vuonna 1984 Sveitsin Genevessä pidettyyn taajuuskonferenssiin, jossa tulevien paikallisradioiden lähetystaajuudet ja tehot sekä suuntarajoitteet määriteltiin. Kansainvälinen taajuussuunnitelma eli niin sanottu Geneven plaani on edelleen pohjana, kun yleisradiotoiminnalle etsitään sopivia taajuuksia.

Geneven plaanissa Suomi sai yli tuhat paikallisradioille tarkoitettua lähetystaajuutta. Koska radiotoiminta on kansainvälistä yhteispeliä, piti jo tuohon aikaan taajuuskäyttöä suunnitellessa käydä kuulemiskierros naapurimaiden taajuusviranomaisten kanssa. Suomessa naapureiltamme eli Ruotsilta, Norjalta ja Neuvostoliitolta kysyttiin, aiheuttavatko käyttöön tulevat taajuudet tarvetta rajoittaa tehoja tai lähetinantennien suuntauksia, jotta eri maiden lähetykset eivät häiritsisi toisiaan.

Radio Vaasa 995 Vasan jingle vuonna 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kansainvälisessä FM-taajuuksia koskevassa suunnitelmassa vuodelta 1984 paikallisradioiden tehot vaihtelivat muutamasta kymmenestä watista satoihin watteihin. Taajuusalueella 87,5-99,9 MHz oli tilaa, sillä Yleisradiolla oli vain kaksi valtakunnallista ja muutamia alueellisia radiokanavia sekä ruotsinkielistä ohjelmaa lähinnä rannikkoalueilla lähettävä verkko. Yli 100 megahertsin taajuuksiin siirryttiin vasta 1980-luvun lopulla.

Vaikka taajuuksilla oli periaatteessa runsaasti tilaa ja uusia paikallisradiokokeiluja oli tulossa alle 30 paikkakunnalle, ei PTL ollut valmis antamaan suurempia lähetystehoja. Monelle paikallisradiolle se merkitsi hyvin rajoitettua kuuluvuutta oman paikkakunnan ja lähikuntien alueella. Monet paikallisradioissa 80-luvun puolivälissä työskennelleet ovat myöhemmin kuvailleet tuntemuksiaan taajuusneuvotteluissa PTL:n kanssa. Neuvotteluvaraa ei juurikaan ollut.

Paikallisradioliiton lehdessä ja muuallakin radioyrittäjät tuskailivat. Esimerkiksi Nivalassa olisi haluttu saada laajempi kuuluvuus, mutta tehoa myönnettiin vain 200 wattia. Radio Lakeus kuului tasaisessa maastossa kuitenkin varsin kauas. Toisin oli tiheään rakennetulla pääkaupunkiseudulla, jossa keväällä 1985 aloittanut Radio City ja elokuussa ääneen tullut Radio Ykkönen eivät saavuttaneet lähellekään samaa kuuluvuutta kuin Yleisradion alueradio Ylen aikainen. Kuuluvuutta ei tuntunut riittävän edes Helsingin pohjoisosissa, vaikka se oli toimilupa-aluetta.

Jyväskylässä sentään ilahduttiin, kun Radio Jyväskylä sai ensimmäisistä koelähetyksistä palautetta kuulijoilta. Kuuluvuusalue olikin laajempi kuin aluksi arveltiin. Kuulijamäärä lähes tuplaantui.

Saimaan Aaltojen uutistunnus ja uutiset vuonna 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Monet paikallisradiot aloittivat lähetykset monona, koska tehoa stereolähetyksiin ei uskottu riittävän. Stereoon siirryttiin vähitellen seuraavina vuosina, kun lähetysantenneihin ja lähetyspaikkoihin saatiin kaivattuja parannuksia.

Yleisradion kilowattitehoihin pääseminen kaupallisella radiosektorilla olisi saattanut monien aikalaisten mielestä helpottaa radioiden kaupallisia mahdollisuuksia. Hyvä kuuluvuus oli tärkeä peruskivi, kun radioasemat havittelivat kuuntelijoita Yleisradion kanavilta.

Suurin osa kokeilutoimiluvan saaneista paikallisradioista aloitti lähetykset. Kolmella paikkakunnalla toimita ei alkanut. Syyt olivat rahoituksessa ja resurssien puutteessa. Radion aloittaminen olikin kalliimpaa kuin oli oletettu toimilupaa haettaessa.

Joensuun ja Enon yhteinen sekä Nurmijärven ja Uudenkaarlepyyn paikallisradiot eivät aloittaaneet lähetyksiä. Joensuun seudulla radiohanke oli pitkällä ja aseman nimeksi oli tulossa Jokiradio, lähetystaajuudeksi 97,7 MHz ja lähetystehoksi Kontiolahdelle kaavaillulle lähettimelle 500 W. Nurmijärven radion taajuudeksi olisi tullut 94,6 MHz ja tehoksi 200 W, Uudessakaarlepyyssä 89,5 MHz ja 200 wattia.

Oheisessa taulukossa ovat kaikki vuosien 1985-86 aikana lähetykset aloittaneet uudet paikallisradiot. Kokeilutoimilukaudella vuoden 1987 kesään mennessä toimintansa ehtivät lopettaa Radio Ruka Kuusamossa ja Toijalan Radio 937 (myöhemmin 951).

Paikallisradioiden lähetinpaikat ja lähetystehot 1985-86:

Helsinki: Radio City

• Lähetystaajuus: 96,2 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Helsinki, Salmisaaren voimalaitos
• Lähetysten alkamispäivä: 30.4.1985

Helsinki: Radio Ykkönen – Radio Ettan

• Lähetystaajuus: 91,1 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Helsinki, Hanasaaren voimalaitos
• Lähetysten alkamispäivä: 30.8.1985

Ikaalinen: Radio Satahäme

• Lähetystaajuus: 92,9 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Ikaalinen, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 2.12.1985

Iniö: Radio Iniö

• Lähetystaajuus: 90,6 MHz
• Lähetysteho: 30 W
• Lähetinpaikka: Iniö, kunnantalo
• Lähetysten alkamispäivä: 27.1.1986

Radio Iniön alkuperäinen tunnusmelodia (tallenteen äänenlaatu huono). Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Jyväskylä: Radio Jyväskylä

• Lähetystaajuus: 97,7 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Jyväskylä, Harju (Vesilinna)
• Lähetysten alkamispäivä: 19.8.1985

Karkkila: Radio West

• Lähetystaajuus: 89,5 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Karkkila, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 31.10.1985

Radio Westin iltalähetys Villin lännen ilta alkaa lokakuussa 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kouvola: Kouvolan Ääni

• Lähetystaajuus: 93,8 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Kouvola, Palomäki (hyppyrimäki)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.8.1985

Kouvola: SBC Radio

• Lähetystaajuus: 93,8 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Kouvola, Palomäki (hyppyrimäki)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.8.1985

Kuopio: Oikea Asema

• Lähetystaajuus: 96,7 MHz
• Lähetysteho: 300 W
• Lähetinpaikka: Kuopio, Puijo
• Lähetysten alkamispäivä: 18.9.1985

Kurikka: Radio Paitapiiska

• Lähetystaajuus: 92,3 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Kurikka, Lehtivuori
• Lähetysten alkamispäivä: 24.10.1985

Kuusamo: Radio Ruka

• Lähetystaajuus: 97,1 MHz
• Lähetysteho: 300 W
• Lähetinpaikka: Kuusamo, Rukatunturi
• Lähetysten alkamispäivä: 27.10.1985

Lappeenranta: Saimaan Aallot

• Lähetystaajuus 96,5 MHz
• Lähetysteho 200 W
• Lähetinpaikka: Lappeenranta, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 10.11.1985

Lapua: Lapuan Paikallisradio Simpsiö 96,9

• Lähetystaajuus: 96,9 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Lapua, Simpsiönvuori (Pohjanmaan Puhelin Oy:n masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.10.1985

Simpsiö 96,9:n ohjelmamainos sekä juontoa ja aseman tunnusmelodia 17.12.1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Nivala: Radio Lakeus

• Lähetystaajuus: 90,8 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetipaikka: Nivala, keskusta (Puhelinosuuskunnan masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 27.4.1985

Pieksämäki: Radio Pieksämäki

• Lähetystaajuus: 98,7 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Pieksämäki, Hallipussi (lämpövoimalan piippu)
• Lähetysten alkamispäivä: 1.12.1985

Pori: Radio Pori

• Lähetystaajuus: 89,4 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Pori, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 1.12.1985

Tampere: Radio 957

• Lähetystaajuus: 95,7 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Tampere, Pyynikin näkötorni
• Lähetysten alkamispäivä: 15.8.1985

Toijala: Radio 937 (myöhemmin Radio 951)

• Lähetystaajuus: 95,1 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Toijala, keskusta
• Lähetysten alkamispäivä: 15.9.1985

Turku: Radio Auran Aallot

• Lähetystaajuus: 90,5 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Turku, Iso-Heikkilä (VR:n masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 7.9.1985

Vaaasa: Radio Vaasa 995 Vasa

• Lähetystaajuus: 99,5 MHz (kokeiluvaiheessa 90,5 MHz)
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Vaasa, Klemettilä (Vaasan Rehun tehtaat)
• Lähetysten alkamispäivä: 25.11.1985

Kunnajohtaja ja radion päätoimittaja Bo ”Bosse” Ahlnäsin avajaispuhe Radio Iniön ensimmäisessä lähetyksessä 27.1.1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Artikkelissa käytettyjä tietolähteitä: FMTV Busybody (lehdet vuosilta 1985-86), Paikallisradio-lehden artikkelit (1985-86) ja henkilöhaastattelut

Artikkelia muokattu 26.1.2026 klo 21.45: Christoffer Taxell oli oikeusministeri, ei opetusministeri, kuten artikkelissa alun perin väitettiin.

Kaikki Milano-Cortinan talviolympialaisten tapahtumat nähdään suorana lähetyksenä kaikilla HBO Maxin tilausvaihtoehdoilla Suomessa koko kisojen ajan. HBO Maxin tilaajat voivat seurata 19 päivän ajan reaaliajassa jokaista talviolympialaisten kilpailua, joissa kisaa yhteensä 2 900 urheilijaa.

Talviolympialaisissa otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa sovellusuudistukset, kuten tärkeiden hetkien merkinnät, jotka mahdollistavat paluun aiempiin tapahtumiin. Kultamitalihälytykset varmistavat, että katsojat voivat seurata olympialaisten ikimuistoisia suorituksia livenä. Uudet ominaisuudet mahdollistavat jopa 20 selostuskielen valinnan sekä yksittäisten lajien seuraamisen koko kisojen ajan.

HBO Max näyttää talvikauden aikana muun muassa miesten ja naisten EHT-jääkiekkoturnaukset, jääkiekon miesten U20-maailmanmestaruuskilpailut sekä kotimaista Auroraliigaa.

Mediamonitori

Ylen jääkiekkostudio elää mukana otteluiden käänteissä. Olympiakiekon Päivän parhaat -ohjelma kertoo kisojen puheenaiheet, päivän ottelut, otteluiden tärkeimmät hetket ja hienoimmat maalit. Milanon halleilta tuotetun kiekkostudion toimittavat Riku Salminen ja Anni Jämsä. Asiantuntijatiimissä ovat muun muassa Jussi Jokinen, Kari Jalonen, Ismo Lehkonen, Venla Hovi, Minttu Tuominen ja Eveliina Mäkinen.

Televisiossa Leijonien ottelut selostaa Toni Saukkola. Naisleijonien ottelut selostaa Juhavaltteri Salminen ja kovimmat kansainväliset ottelut Velja Engström. Radio Suomen Olympiaradiota selostavat Mikko Aaltonen yhdessä Tero Kainulaisen ja Anssi Ritarin kanssa. Ruotsinkielisestä selostuksesta vastaavat Mattias Simonsen ja Christoffer Herberts.

Olympiaturnauksen etenemistä seurataan Ylen Hetki hetkeltä -artikkelissa, ja Ylen sovellukseen ja verkkosivuille tulee lisäksi taustoittavia artikkeleita suoraan Milanosta. Yle Areenaan tulee tarjolle kaikkien otteluiden maalikoosteet sekä muut huippuhetket. Suomen otteluiden aikana käytössä on myös chat, joka löytyy Yle Areenasta, Yle-sovelluksesta sekä Ylen verkkosivuilta.

Mediamonitori – Yle

Warner Bros. Discovery näyttää valikoituja runkosarjan otteluita sekä kaikkia pudotuspelejä HBO Max -suoratoistopalvelussa. HBO Maxin tarjonta sisältää muun muassa kauden avauksen (Tip-off), NBA Cupin ratkaisut, Martin Luther King Jr. -päivän ottelut, All-Star-viikonlopun sekä koko pudotuspelivaiheen Play-in-turnauksesta aina finaaleihin saakka.

Valtaosassa kauden otteluista on tarjolla suomenkielinen selostus. Osa otteluista esitetään myös vapaasti katsottavilla TV5- ja Kutonen-kanavilla.

Pääselostajana toimii Kristian Palotie, ja selostamossa kuullaan kauden mittaan myös Tomi Tiilikaista. Asiantuntijoina toimivat Teemu Rannikko ja Hanno Möttölä.

Viime vuodet NBA-koripalloa on nähty Sanoman Ruutu-palvelussa. Sen sopimus päättyi viime kesänä.

Mediamonitori

Radio Inarin yli 30 vuotta jatkunut historia päättyi syyskuun lopussa. Inarin kunnan nuorten työpajatoimintaan liittynyt paikallisradio ei enää jaksanut kantaa. Toimintaa pyöritettiin reilun vuoden ajan vapaaehtoisvoimin, kun työpajatoiminnan kirjoa laajennettiin ja henkilökunnan osaamisaluetta suurennettiin. Enää ei riittänyt henkilöstöä pelkän radion pyörittämiseen – eikä nuoria tekijöitäkään tahtonut löytyä.

Varmasti Radio Inarin luopumisen taustalla on muitakin seikkoja, mutta edellä kuvailtu kiteyttää dilemman, miten tuottaa radiolähetyksiä säännöllisesti.

***

Aikoinaan, vielä 20 vuotta sitten, Suomessa on runsaasti ei-kaupallisia radioasemia, jotka olivat käytännössä yhteisöradioita. Niissä lähettivät ohjelmiaan sekä yksittäiset ohjelmantekijät että järjestöt ja yhdistykset. Vielä on tällaistakin radiotoimintaa, sillä Helsingin Lähiradio on yhä voimissaan. Vastikään uusiin tiloihin muuttanut helsinkiläisradio on pysynyt pinnalla, eikä sillä liene ollut pulaa vapaaehtoisista radiotoimittajista.

Muualla Suomessa tilanne on elänyt värikkäitä vaiheita. Turkulaisen Radio Robin Hoodin tarina päättyi ikävästi parisen vuotta sitten, kun maksukyky ei enää riittänyt. Ohjelmantekijöitä olisi ollut tarpeeksi, mutta FM-lähetyksiin ei enää ollut rahaa. Ja ilmeisesti nettiradio ei tullut kysymykseenkään.

***

Juuri niin: nettiradio. Pitääkö yhteisöradion olla FM-taajuudella lähettävä vai kelpaako myös nettiradiotoiminta. Sellainen oli Radio Inari ja samaa toteutti loppuun asti Tornion Radio Pro. Tai puhumattakaan lukuisista netissä lähettävistä pikkuradioista. Ne elävät omaa elämäänsä, osa niistä hyvinkin pitkällä historialla. Yhteisöradio Hear on yksi tällainen pienen piirin kiinnostava kokonaisuus, joka on jatkanut linjallaan vuosikausia.

***

Entä sitten lyhytaalloilla viime vuosina tapahtunut piristyminen? Yhteisöllisyyttä on havaittavissa, sillä kenellekään lyhytaaltoradiota pyörittävälle ei makseta hommasta mitään ja ohjelmantekijät tekevät sisältöä rakkaudesta lajiin. Tässä genressä ei ole lainkaan niin synkkä tulevaisuusvisio, vaikka nettiradion tavoin lyhytaaltoradiotoiminnassa liikutaan syvällä marginaalissa. Radio sekin on, kuunnelkaapa vaikka joskus vertailun vuoksi.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Paljon paikallisradiosuunnitelmista kirjoittanut Helsingin Sanomat tarttui uutisessaan elokuussa 1983 Toijalan Seudun radiohankkeeseen. Juuri perustetun paikallisradioyhtiön taustalla oli paikallislehden lisäksi useat alueen kunnat ja seurakunnat, urheiluseurat, liikelaitokset, pankit, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistys ja kansanopisto. Enemmistöosakkuus Toijalan Seudun Paikallisradio Oy:ssä oli paikallislehdellä. Toimilupaa oltiin hakemassa alueelle, jossa asui 25 000 asukasta. Toijalan lisäksi alueeseen kuuluivat Kylmäkoski, Kalvola, Viiala ja Urjala. Osakepääoma oli 50 000 markkaa.

Vuotta myöhemmin, kun paikallisradioiden kokeilulupien myöntämisestä puhuttiin vahvaan ja varmaan sävyyn, kerrottiin Toijalan radiohankkeen löytäneen kumppanikseen Valkeakosken Sanomat ja Valkeakosken kaupungin. Yhtiön uudeksi nimeksi valittiin Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy ja yhtiön osakepääoma korotettiin 320 000 markkaan. Laajassa omistuspohjassa oli mukana liki 300 erilaista osakkeenomistajaa. Lehtiyhtiöt omistivat yli puolet osakkeista ja Toijalan ja Valkeakosken kaupungit neljänneksen. Loput osakkeet jakautuivat pienomistajille.

Radio 951:n promo vuodelta 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Yhtiön hallituksen lisäksi paikallisradion ohjelmapolitiikasta haluttiin saada päättämään erillinen ohjelmaneuvosto, jossa mukana olisi kirjava joukko hyvin erilaisia omistajatahoja.

Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy sai valtioneuvostolta paikallisradiotoiminnan kokeiluluvan tammikuussa 1985. Toimintaa alettiin suunnitella, ja lähetyksiä oli tarkoitus lähettää maanantaista perjantaihin neljä tuntia päivässä aamu- ja iltapäivisin kello 6.30-8.30 ja 15.30-17.30. Uuden radion katsottiin olevan paikallislehtimäinen sähköinen tiedotusväline. Radion tavoitteena oli lisätä paikallista tiedottamista jouhevaksi, kun Tampereelta johdettu Yleisradion alueradio koettiin kaavamaiseksi. Paikallista kulttuuria ja sananvapautta haluttiin vaalia. Musiikkia luvattiin soittaa noin puolet lähetysajasta.

Uusi radio otti nimekseen Radio 937. Sillä viitattiin Toijalan silloiseen suuntanumeroalueeseen 937. Radioaseman taajuudeksi määrättiin Posti- ja telelaitoksella 95,1 MHz ja lähetystehoksi 100 wattia. Sillä aseman arvioitiin kuuluvan noin 20 kilometrin päähän lähetinpaikkana toimineesta Toijalan puhelinmastosta. Kuuluvuusalueen kaupunkeja ja kuntia olivat Toijala, Valkeakoski, Viiala, Kylmäkoski ja Urjala sekä osittain Kalvola ja Lempäälä. Kuuluvuusalueen väestömääräksi ilmoitettiin lähetystoiminnan alkaessa 55 000.

Radio 937:lla on vastaavan toimittajan lisäksi kolme toimittajaa sekä lukuisa joukko avustajia. Toimitus, hallinto ja markkinointi työskentelivät Toijalan keskustassa osoitteessa Mustanportintie 4.

Ensimmäinen koelähetys, jonka ensimmäisenä kappaleena kuultiin Bruce Springsteenin Born in the USA, lähetettiin 6.9.1985. Varsinainen avajaispäivä oli 15.9. ja sitä seurasi laaja kutsuvieraiden joukko paikallisen hotellin juhlasalissa. Radion lähetykset avasi liikenneministeri Matti Luttinen. Suomen Paikallisradioliiton tervehdyksen uudelle tulokkaalle lausui liiton toimitusjohtaja Jarmo Viljakainen, joka myös luki liiton puheenjohtajan Jaakko Nummisen onnittelusähkeen. Avajaisissa puhuivat myös paikallisradioyhtiön hallituksen puheenjohtaja, viestintäjohtaja Toivo Nordberg sekä nauhoitetussa puheessaan Hämeen maaherra Risto Tainio.

Eri paikkakunnille perustetut uudet kokeiluradiot joutuivat luomaan oman linjansa melko tyhjästä, sillä kaupallisen radion mallia ei Suomessa ollut. Paikallisradiot olivat uusi asia myös kuuntelijoille ja eritoten mainostajille. Paikallisradioiden piti kehittää omille paikkakunnilleen sopiva toimintamalli.

Radio 937:n lähetyksissä kunnallispolitiikka nousi vahvasti esille. Myös paikallinen kulttuuri sai oman osansa radion toimitetussa sisällössä. Mainostajia onnistuttiin jonkin verran houkuttelemaan, mutta melko nopeasti radion markkinoinnissa huomattiin radiotoiminnan olevan kannattamatonta.

Ensimmäisenä toimenaan Radio 937:n omistajat halusivat vaihtaa radion nimen vastaamaan sen taajuutta. Radio 937:sta tuli Radio 951. Haastava taloudellinen tilanne pakotti paikallisradioyhtiön tekemään seuraavan siirron. Sen seurauksena irtisanottiin kaksi radiotoimittajaa. Helsingin Sanomissa 3.1.1986 paikallisradioyhtiön toimitusjohtaja Jussi Syynimaa totesi, että syyskuussa alkaneen radiotoiminnan tappiot olivat satoja tuhansia markkoja, eikä ammattitoimittajia voitu enää pitää palkkalistoilla. 20 tuntia viikossa lähettäneen Radio 951:n ohjelma-aikaa oli myös tarkoitus vähentää. Helsingin Sanomien uutisessa kerrottiin lisäksi, että irtisanottujen toimittajien tilalle on tulossa radion omistajalehtien päätoimittajat omien töidensä ohella. Loput ohjelmista jäisivät avustajien tekemiksi.

Radio 951:n toiminta päättyi tappiollisena 21.2.1986. Paikallisradioyhtiöllä oli velkaa 450 000 markkaa. Radion lähetystoiminta kesti vain reilut viisi kuukautta ja Radio 951:stä tuli ensimmäinen lähetystoiminnasta luopunut paikallisradio.

Radio 951:n aamulähetyksen päätössanat vuonna 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toijalan-Valkeakosken Seudun Paikallisradio Oy:n hallituksen jäsen, urjalalainen Seppo Pirhonen muistaa 40 vuoden takaiset tunnelmat Radio 937:n aloittaessa lähetykset. Koelähetysten aikana ajettiin autolla pitkin kuuluvuusaluetta, kuten Urjalassa, Valkeakoskella ja Kylmäkoskella. Ja kyllähän radioasema Urjalaan asti kuului.

– Olin silloin Urjalan kunnanvaltuuston puheenjohtajana mukana radioyhtiön hallituksessa. Urjalassa paikallisradiota pidettiin uutena mahdollisuutena ja sitä kohtaan oli uteliaisuutta, Pirhonen muistelee.

Radiotoiminnan alussa tehtiin Pirhosen mielestä kuitenkin virheitä, jotka lopulta ajoivat radion konkurssiin. Toimittajia palkattiin liikaa ja mainosten hinta oli liian suuri. Radiolle valittiin aluksi väärä nimi, Radio 937, vaikka taajuus oli 95,1 MHz.

– Aluksi mainostajat olivat kiinnostuneita, mutta sitten kiinnostus alkoi vähentyä. Mainoshintoja laskettiin ja lopulta radio toimi yhden ihmisen tekemänä. Omistajina olleet kunnat eivät halunneet lisätä radion rahoitusta, vaikka lehtiyhtiöt sitä halusivat, Pirhonen kiteyttää.

Toijalan radion todellisia kuuntelijamääriä oli vaikea arvioida, koska Pirhosen mukaan mitään kuuntelijatutkimuksia ei ehditty lyhyen toiminnan aikana tehdä. Radion loppuminen oli kova paikka sen henkilökunnalle, joista osa pääsi jatkamaan uraansa Yleisradiossa. Paikallisradio jäi lopulta todella lyhytaikaiseksi.

– Pienempi konsepti olisi pitänyt radion olemassa vähän kauemmin, Pirhonen toteaa.

Jutussa käytettyjä lähteitä: Helsingin Sanomat 19.8.1983, s. 13; Helsingin Sanomat 31.10.1984, s. 14; Helsingin Sanomat 3.1.1986, s. 15; Helsingin Sanomat 21.2.1986, s. 14; Paikallisradio no. 4/1985, s. 1-2 ja 4-5; Paikallisradio no. 1 /1986, s. 3; Timo Leponiemi: FMBB no. 8/1985, s. 1; Seppo Pirhosen puhelinhaastattelu kevättalvella 2025.

Artikkelissa olevien ääninäytteiden laadun parantamisessa on käytetty tekoälysovellusta.

Oheiseen taulukkoon on merkitty liigajoukkueen pelejä selostavan radion tai nettipalvelun nimi ja radion kuunteluosoite sekä radion taajuus joukkueen paikkakunnalla. Classic Hits selostaa HIFK:n ottelut, mutta perjantaisin selostus kuullaan ainoastaan netissä, sillä FM-taajuus 88,6 MHz välittää Kiekkokierrosta.

Jääkiekkoa kaudella 2025-26 selostavat radiokanavat:

Taulukon tietoja päivitetään kauden aikana tarvittaessa.

Mediamonitori

Kerhoradion lähetin toimii Hämeenlinnan jäähallin katolla ja kattaa Hämeenlinnan keskustan ja lähialueet. Suurin sallittu lähetysteho on 50 wattia. Kerhoradion lyhytaikainen radiolupa on voimassa HPK:n pelipäivinä. Kanavan toiminnasta vastaa Mediapaulit Oy.

Kyseessä on toinen kerta, kun jääkiekkoliigan otteluselostukset kuuluvat niitä varten perustetulla FM-taajuudella. Vuosina 2007-2009 toiminut HIFK Radio selosti HIFK:n otteluja kahden kauden ajan.

HPK:n otteluselostukset kuuluivat kevääseen 2025 asti Radio Cityn taajuuksilla Hämeenlinnassa ja Forssan seudulla.

Mediamonitori

Artikkelia muokattu 1.9.2025 klo 19.35: korjattu tieto HIFK Radion selostuksista.

Jatkossa perjantaisin tarjoillaan puolitoistatuntinen osuus, johon osallistuvat Ilta-Sanomien kiekkotoimittajat Ville Touru ja Sami Hoffrén, joilta on tulossa Suplaan myös jääkiekkopodcasteja. THF – Touru & Hoffrén Forever perkaa Liigan vaiheet läpi kauden alkaen 2. syyskuuta. TNF – Total NHL Forever pureutuu taalaliigan kauden tapahtumiin 24. syyskuuta alkaen. Suplaan on tulossa äänen lisäksi myös visuaalisuutta.

Helsingin IFK:n liigaselostukset jatkuvat Classic Hitsin Helsingin taajuudella ja Suplassa selostajanaan Ilmari Pitkänen. Perjantaipelit ovat kuultavissa kokonaisuudessaan vain Suplassa, mutta Pitkäsen selostuksia tullaan kuulemaan myös Kiekkokierroksen sisällä.

Mediamonitori – Sanoma Media