Sata vuotta myöhemmin radioamatöörit ovat jälleen uuden äärellä, kun tiettävästi Suomen ensimmäinen yksityinen digiradiokokeilu on alkamassa. Suomen Radioamatööriliiton kesäleiriltä Joensuusta lähettävän Radio Hamin FM-taajuus saa seurakseen DAB+ -koelähetykset, joita Radio Hamin porukka lähettää.

***

Arvi Hauvosella ei ollut ensimmäisissä Tampereen radion lähetyksissä luultavammin kovinkaan monia kuuntelijoita. Vastaanottimia oli vain harvoilla, ja monet kuuntelijat, jos eivät jopa kaikki, olivat rakentaneet ne itse. Aivan tarkkaa tietoa kaupallisesti valmistettujen vastaanottiminen määrästä 1920-luvun Suomessa minulla ei valitettavasti ole.

Joensuun amatöörileirillä ollaan aika paljon paremmassa asemassa. DAB+ ei kuulu analogisesta matkaradiosta eli perinteisestä FM-vastaanottimesta, mutta kaupoissa on nykyisin myytävänä DAB+ -vastaanottimia myös matkaradioversioina. DAB lienee tullut lyhenteenä tutuksi suomalaisille ehkä vielä paremmin uusista autoradioista. Se on taajuusalue tai lähetysmode, josta ei kuulu mitään, monet tuumivat.

***

Suomessa FM-radio on edelleen ylivoimainen. Perässä hiihtää nettiradio tai oikeammin radiolähetyksen striimaaminen netissä. Useissa Euroopan maissa DAB ja sen modernimpi versio DAB+ ovat arkipäivää. Norjassa enemmistö radiotoiminnasta on dabbia ja Sveitsi on kovasti seuraamassa Norjan esimerkkiä. Sen yleisradioyhtiö lopettaa FM-lähetykset tämän vuoden lopussa.

Euroopassa digiradioon on jo ehditty tottua, joten digisiirtymä ei herätä yhtä suurta vastustusta kuin vuosia sitten esimerkiksi Norjassa. Siellä kansa hermostui, kun FM päätettiin lopettaa. Kokonaan se ei loppunut, sillä pieniä lähiradioita voi Norjassa edelleen kuulla FM-taajuuksilla.

***

Jos Suomessa halutaan kehittää digitaalista radiotoimintaa – tai oikeammin siirtyä siihen – ovat Radio Hamin kokeilut ensiaskelia siihen suuntaan. On kuitenkin samalla muistettava, että uusin käynnissä oleva yksityisen radion toimilupakierros koskee FM-taajuuksia. Kukaan ei ole edes esittänyt DAB-lupien hakemista.

Tästä aiheesta on syytä kirjoittaa lisää, kunhan virastojen ja ministeriöiden lomailukausi on ohi. Sen verran kokeiluluvat myöntävästä Traficomista irtosi, että testailulupia saa, kunhan lähetystoiminnasta ei tule säännöllistä ohjelmatoimintaa. Kuuluuvuusaluetta on rajattu pitämällä myönnettävät tehot pieninä. Suomi on varannut itselleen taajuusalueen digiradiolle. Sitä ei vain ole käytetty, mutta taajuuksista ei ole myöskään luovuttu tai määritelty niille muuta kuin yleisradiokäyttöä.

Liikenne- ja viestintäministeriön kanta on DAB-radiolle tuntuu olevan suopea tai ainakaan sitä ei tyrmätä. Sieltä tulleen vastauksen perusteella toimilupakierroksen järjestämiselle ei ainakaan olisi esteitä, jos esimerkiksi joku radiotoimija olisi kiinnostunut digiradiotoimiluvasta. Samalla ministeriöstä muistutetaan, että aikoinaan Yleisradion digikokeilut eivät herättäneet laajan yleisön kiinnostusta.

***

Nyt radioamatöörien DAB+ -testejä kannattaa kuunnella. Autoradiolla se onnistuu ja myös niillä kaupasta hankituilla pienillä matkaradioilla, joissa on FM:n lisäksi ”se turha aaltoalue”.

Oli DAB-Hamilla kuuntelijoita tai ei, niin Arvi Hauvosen jalanjäljillä ollaan. Kun yksi kokeilee, tulee seuraava ja sitä seuraava. Lopulta digiradio toteutuu, vaikka ei välttämättä DAB-jakeluna.

Kirjottaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Radioaallon harjalla -näyttelyssä tavataan radioamatöörejä, piraattiradioiden toimijoita ja tuttuja radioääniä vuosien varrelta. Näyttelyvieras voi tallentaa oman audionsa podcast-studiossa.

Suomen ensimmäinen säännöllisesti lähettänyt yleisradioasema 3NB Tampere eli Tampereen Radio aloitti lähetykset 1. marraskuuta 1923 Tampereella keskipitkillä aalloilla noin aallonpituudella 300 metriä. Sen perustajana oli insinööri Arvi Hauvonen, joka toimi myöhemmin asemapäällikköna Yleisradion suurasemalla Lahdessa.

1920-luvulla yleisradiotoimintaa harjoittivat myös ainakin Radiola ja Radiopataljoona Helsingissä. Yleisradio aloitti lähetykset vuonna 1926.

Mediamonitori

Aiheesta muualla: Vapriikki avaa näyttelyn radion historiasta

Radio Suomen kuuluvuus on parantunut myös Salossa ja Loviisassa uusien alilähettimien aloitettua lähetykset.

Mediamonitori

Yleisradio on pyrkinyt paikkaamaan maakuntaradioiden kuuluvuusaukkoja useilla uusilla lisälähettimillä. Viime vuonna uudet taajuudet otettiin käyttöön muun muassa Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa. Uusimmat taajuuslisäykset parantavat Radio Suomen kuuluvuutta Salossa, Loviisassa ja Mänttä-Vilppulassa. Ruotsinkieliselle Radio Vegalle tulee alilähetin Kemiönsaareen ja Pietarsaareen.

Viime aikoina Yle on saanut palautetta kuuluvuustilanteesta erityisesti Mänttä-Vilppulasta, joka kuuluu Pirkanmaahan. Alueellista ohjelmaa tarjoava Tampereen Radio on kuulunut kaupungissa huonosti. Yhtiössä pohditaan seuraavaksi Radio Suomen kuuluvuuden lisäämistä Hankoniemessä.

Uudet lähettimet tulevat ääneen sitä mukaa kuin lähetystekniikasta vastaava Digita niitä ehtii asentaa. Tarkempia tietoja uusista taajuuksista on Mediamonitorin Ajankohtaista-osiossa, jossa uudet taajuudet on lueteltu maakuntaradioittain.

Mediamonitori

Radio Vega Åboland: Kemiönsaari 87,6 MHz; Radio Vega Österbotten: Pietarsaari 98,5 MHz; Radio Itä-Uusimaa: Loviisa 99,1 MHz; Tampereen Radio: Mänttä-Vilppula 105,3 MHz; Turun Radio: Salo 105,8 MHz.