Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten lupaa, että Tampere on jatkossakin Ylelle tärkeä keskuspaikka. Hän painottaa Maaseudun Tulevaisuudessa, että kysymys on toimitiloista, ei toiminnasta.

– Toiminta Ylellä on muuttunut koko vuosituhannen ajan. Tilan tarvetta vähentävät muun muassa etätyöt, teknologian keveneminen ja henkilöstön väheneminen. Tampere on jatkossakin Ylen alueellisen radiotoiminnan keskuspaikka, Björkesten lupaa.

Hän toteaa myös, että jos Yle löytää uudet tilat, muutto voi tapahtua jo ennen vuotta 2032.

Ylen tilat ovat pienentyneet koko maassa. Neliötä on noin 23 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, ja Pasilassa toimitiloja on vähennetty 40 prosenttia.

Mediamonitori – MT, Yle Uutiset

”Siperian sulatus alkaa. Radionkuuntelijoiden ei enää tarvitse kääntää aivoja pois päältä viikonlopuksi.” Näin tiivistää City-lehti (Turku) numerossaan 5/1990. Uusi kolmen kaupunkiseudun Viikonloppuradio on aloittamassa toimintaansa.

Cityn haastattelussa Viikonloppuradion koordinaattori, pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Kari Purssila kuvailee uuden viikonloppuohjelmiston suuntautuvan aikuisväestölle eli nuorille aikuisille ja keski-ikäisille, joilla on halua käyttää vapaa-aikaansa laadukkaaseen ohjelmasisältöön. Purssila kertoo, miten tutkijat ovat alkaneet puhua uudesta keskiluokasta, joka on niin kriittistä, että sitä ei voi huijata.

– Tähän asti kaupalliset radiot ovat satsanneet arkipäiviin ja viikonloppu on leimautunut toiminnalliseksi Siperiaksi: ohjelmien uusintoja, musiikkia ja urheilua, harjoittelevia tiskijukkia, Purssila tokaisee City-lehdessä.

Purssila peräänkuuluttaa uudelta Viikonloppuradiolta live-mentaliteettia, jossa siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita ja juontajien yhteispeli on saumaton.

Kärkikaupunkien kolmen kimppa

Vappuna aloittavassa Viikonloppuradiossa ovat mukana Turun Radio Sata, Helsingin Radio Syke ja Radio Tampere. Ohjelmistoa tuotetaan yhteistyöllä, mutta mainokset ja uutiset ovat paikallisia. Lehtijutussa kerrotaan, että Turku on lähetysten koordinointipaikka ja sieltä myös tapahtuu ohjelman lähetys.

Purssilan mukaan Radio Sata on jopa ohittanut vanhempaa kilpailijaansa Auran Aaltoja arkiaamujen kuuntelijaluvuissa kuunteluhuippujen aikaan kello 9 ja kello 12.

Uusi Viikonloppuradio kuuluu lauantaisin kello 8-24 ja sunnuntaisin kello 9-21, kerrotaan Cityn artikkelin lopussa.

Taustatietoa artikkeliin

Kaupallisen radiotoiminnan alkuvuosina toimilupaehtoja oli lievennetty siten, että enintään 25 prosenttia paikallisradioiden ohjelma-ajasta sai olla muuta kuin radioaseman omaa tuotantoa. Kolmen paikallisradion yhteislähetykset oli myös sallittu.

Viikonloppuradiota koordinoi Yleisradiosta Radio Sataan siirtynyt toimittaja, kulttuurivaikuttaja Kari Purssila (1948-2024). Viikonloppuradiossa olivat mukana alun perin Radio Sata, Radio Tampere ja Radio Syke. Koelähetys kuultiin 21.4.1990 ja vakituiset lähetykset alkoivat seuraavana viikonloppuna.

Radio Sykkeessä koettiin, että yhtyeisohjelmisto ei sittenkään vastaa aseman kuuntelijoiden tottumuksia, joten asema jättäytyi pois yhteistyöstä jo ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Tilalle pääkaupunkiseudulta tuli Espoon Radio West, jonka kohderyhmä oli samantyyppinen kuin Turun ja Tampereen yhteistyöradioiden.

Ohjelmistossa on runsaasti suoria lähetyksiä, joista suosituksi osoittautui Radio Westin lauantaiaamujen Miehet kitaroineen -ohjelma, jossa yhtenä kuuntelijatoiveita toteuttaneista live-esiintyjistä oli Petri Hohenthal. Viikonloppuradio lähetti myös musiikin erikoisohjelmia, kuten kantria sekä henkilöhaastatteluja. Uutiset olivat paikallisia, ja lauantain ja sunnuntain aikana oli myös muita kaupunkikohtaisia osuuksia.

Viikonloppuradio loppui jo joulukuussa 1990. Perusteluiksi kerrottiin, että uutiskynnys kolmen alueen yhteislähetyksessä nousi niin korkeaksi, että paikalliset pienet tapahtumat jäivät varjoon. Viikonloppuradiossa mukana olleista radioasemista Radio Syke ajautui konkurssiin syyskuussa 1990 ja Radio West tammikuussa 1991.

Viikonloppuradio oli ensimmäinen pitkäaikainen yhteistyökuvio Suomessa, vaikka paikallisradioilla olikin ollut toimilupaehtojen mukaisesti yksittäisiä yhteislähetyksiä. Kolmen radioaseman studiot yhdistettiin Posti- ja Telelaitoksen digikaapelilla.

Arkistoartikkelissa käytettyjä muita tietolähteitä: HS Aikakone, Turkulainen 7.10.1990, Turun Sanomat 29.12.1990.

Juttusarjassa referoidaan Mediamonitorin arkistoon unohtuneita vanhoja lehtileikkeitä vuosikymmenten varrelta.

AI Top 40 ei ole perinteinen listashow, vaan se seuraa globaaleja musiikkitrendejä, suoratoistopalveluita ja sosiaalisen median ilmiöitä. Lopputuloksena syntyy aidosti ajantasainen Top 40 -lista, joka ei ole viikkoja jäljessä vaan tässä hetkessä.

Ohjelmaa juontaa tekoälyesiintyjä Nexus James, joka tuo lähetykseen modernin, energisen ja tunnistettavan tyylin. Kyse ei ole pelkästä automaatiosta, vaan uudesta tavasta tehdä radiota, jossa teknologia ja viihde yhdistyvät saumattomasti.

Kotimainen perheomisteinen Sea FM haluaa panostaa radiotoiminnan tulevaisuuteen.

– Tämä yhteistyö edustaa juuri sitä suuntaa, johon haluamme radiota viedä.
Haluamme tarjota kuulijoille jotain, mitä he eivät saa muualta – tuoreempaa,
nopeampaa ja kiinnostavampaa sisältöä, sanoo Sea FM:n ohjelmapäällikkö Kimmo Salonpää.

AITop40.com näkee Suomen luonnollisena markkinana uuden teknologian
käyttöönotolle.

– Suomi on digitaalisen kehityksen kärkimaa, ja Sea FM on kumppani,
joka uskaltaa uudistua. Yhdessä voimme tuoda radioon täysin uuden kokemuksen, joka perustuu reaaliaikaiseen dataan ja vahvaan sisältöön, kerrotaan AITop40.comista.

Sea FM kuuluu useilla alueilla eri puolilla Suomea ja tavoittaa kuuntelijoita myös valtakunnallisesti verkon kautta. Asema on toiminut Suomessa jo 15 vuotta. AI Top 40 kuullaan Sea FM:llä perjantaisin kello 18.00-21.00.

Mediamonitori

Basso on osa Bauer Median radiokokonaisuutta. Yhtiö uudisti radiokanavaa ostettuaan sitä pyörittäneen Oy Basso Media Ltd:n huhtikuussa 2020.

Alun perin nimellä Bassoradio aloittanut kanava käynnistyi vuonna 2004.

Mediamonitori

Ismo Nykäsen ja Ari Ranniston kirjoittamassa kirjassa Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio 1985-90 (Into, 2021) kuvaillaan monikäänteisesti Radio 957:n eli Ysiviisseiskan alkuvuosia. Kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, kyseessä oli yltiöpäinen yritys tuoda vapaa sana radioaalloille Yleisradion yli 50 vuotta jatkuneen monopoliaseman päätteeksi.

Kirjassa aikalaiset eli radion tekijät muistelevat kuka mitäkin osa-aluetta omalla paikallisradiourallaan. ”Äänensä” kirjassa tuovat kuuluviin muun muassa levymoguli Epe Helenius, musiikkitoimittajat Waldemar Wallenius, Harri Tuominen ja Tapio Korjus, urheiluselostajat Kalevi Pollari ja Juha Lindgren ja Radiomafian Alivaltiosihteerin esimuotoa paikallisradiossa toimittaneet Simo Frangén ja Pasi Heikura. Koko kirjo toimituksesta mainosmyyntiin ja tekniikkaan käydään läpi kirjoittajien rajatessa tapahtumat juuri radioaseman villeihin alkuvuosiin.

Radio 957:n taustalla oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Koska luvanhakijoita ensimmäisellä toimilupakierroksella riitti Tampereelta runsaasti, oli lopulta yllätys, että ylioppilaskunta sai kaupungin ainoan toimiluvan. Radioasemaa alettiin hahmotella nopeasti kevään ja alkukesän aikana ja pian tehtiin ensimmäiset rekrytoinnit. Joillakin toimittajiksi valituilla oli kokemusta Yleisradiosta, mutta suurella osalla laajasta radion tekijäjoukosta oli jokin kytkös yliopistoon tai ainakin Tampereen kulttuuripiireihin.

Radio 957:n yltiöpäisyys kuului ohjelmistossa. Juontajat valitsivat itse musiikit ja puheenaiheetkin olivat monenkirjavia. Koska kaupungissa oli ennen paikallisradiota vain kolme Ylen radiokanavaa, joista Tampereen alueradio käytti harhaanjohtavasti nimitystä paikallisradio, oli Ysiviisseiskan ilmeisen helppo saavuttaa suosiota. Kirjassa kerrotaankin, miten esimerkiksi ”manserock” eli kukoistuskauttaan 80-luvulla ja monen tamperelaisyhtyeen kappaleet päätyivätkin paikallisradioaalloille. Toki Radio 957 ei ollut mikään manserockradio, vaan laajan musiikkiskaalan radioasema, joka keskittyi ajankohtaisohjelmissaan ja uutisissaan kuuluvuusalueen asioihin. Mukana oli jopa suoria valtuustokokouksia, mikä vaikutti lopulta valtuutettujen tapaan käyttää puheenvuoroja radiojulkisuutta saadakseen. Ja unohtaa ei sovi urheilulähetyksiä, joissa 957 oli yliveto. Jalkapallon ja kahden jääkiekkoliigajoukkueen lisäksi palloiluvalikoimassa oli muun muassa koripalloa ja lentopalloa.

Kirja maalaa Radio 957:sta kuvan, jossa innokkaat radiolaiset tekivät mitä haluavat. Tietysti markkinoiden lait määräsivät, mitä voitiin oikeasti tehdä, mutta kun kaupungissa ei ollut kilpailijaa mainosradioaalloilla, oli ohjelmiston monipuolisuuden takaaminen helppoa.

Kirjassa useat haastateltavat muistavat kyllä mainita, että vuonna 1989 kilpailu koveni ja ”tylsät” radiot tulivat jakamaan kakkua. Tylsäksi todetaan Aamulehden oma paikallisradio, jossa tosin oli muitakin omistajia, eli Radio Tampere. Kaupungissa hetken toiminut Radio Musa, jota johti Pentti Teräväinen, todetaan vähän paremmaksi.

Radio 957:n mainoskatko helmikuussa 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Toden totta, Tampereella toimi pahimmillaan kolme kaupallista paikallisradiota ja yksi ei-kaupallinen (Yliopistoradio, myöhemmin Radio Moreeni). Se oli liikaa silloin ja se olisi liikaa myös nykypäivänä. Kannattavuus laskee kaikilla, kun tarjontaa ja nimen omaan samankaltaista tarjontaa on liikaa.

Radio 957:n suuruuden aika oli juuri viiden ensimmäisen toimintavuoden pituinen. Ylioppilaskunta myi enemmistön tappiolliseksi muuttuneesta paikallisradiostaan turkulaiselle Pro Radio Oy:lle (Radio Sata) ja lahtelaiselle Radioaktiivit Oy:lle (Rytmiradio Lahti) syksyllä 1992. Pari vuotta myöhemmin monikansallinen Scandinavian Broadcasting Systems (SBS) nielaisi Pro Radion ja samalla Radio 957:n.

Ysiviisseiska – yltiöpäinen radio -kirjaan kannattaa tutustua. Siinä on paljon faktaa kulissien takaa, mutta myös paljon subjektiivisia näkökantoja paikallisradiotoiminnan nykytilasta – aika kriittiisiäkin kannanottoja.

Ja miksi siis kaupallinen radio palasi Tampereelle reilun 50 vuoden tauon jälkeen? No, Suomessa yleisradiotoiminnan aloittivat yksityishenkilöt ja radioyhdistykset 1920-luvulla, mutta viimeisin radioyhdistys sulautettiin Yleisradioon vuonna 1935. Suomen ensimmäisen yleisradioaseman, insinööri Arvi Hauvosen Tampereen Radion, lähetin oli Pyynikillä. Samasta paikasta alkoi myös Radio 957:n taival. Ympyrä sulkeutui ja yksityinen radio oli takaisin kaupungissa.

Pispalan haulitornista lähettäneen keskiaaltotaajuuden 729 kHz käyttö on ollut viime vuosina lähes olematonta, sillä tekniset haasteet ylläpitää lähetyksiä ovat olleet merkittävät. Suuren aallonpituuden takia lähetysantennin sovittaminen on tuottanut matalassa haulitornissa ongelmia erityisesti talvisin, jolloin lämpötilat ovat vaihdelleet suuresti.

Pispalan Radioyhdistys aloitti keskiaaltolähetykset FM-taajuuden rinnalla vuonna 2016.

Radioluvassa suurin sallittu lähetysteho oli sata wattia.

Mediamonitori

Bauer Median omistama Tekoälyradio on kokeilu, jossa lähetysten laatimiseen käytetään tekoälysovelluksia. Asema välittää myös tekoälyllä tehtyjä uutisia ja liikennetiedotteita.

Tekoälyradio kuuluu tällä kertaa Tampereella taajuudella 94,7 MHz. Pääkaupunkiseudulla taajuus on 102,0 MHz. Asema lähettää ympäri vuoden nettiradiopalveluissa.

Mediamonitori

Sanoma Media on saanut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta luvan järjestellä taajuuksiaan. Kantriradio on saamassa lisätaajuuden Vaasaan, jossa asema aloittaa Groove FM:n taajuudella 93,4 MHz. Groove FM siirtyy Vaasassa Helmiradion taajuudelle.

Mediamonitori