ITC-tiedekunnan Viestinnän yksikön päällikkö Iiris Ruoho kertoo, että vapautuvaa ohjelma-aikaa hyödynnetään toimittajakoulutuksen vahvistamisessa.

– Kyse on tiedekunnan resurssien uudelleen suuntaamisesta, ei radiotoiminnan vähättelystä. Suuntaamme henkilökuntamme jatkossa vahvemmin äänijournalismin opetukseen sekä tätä tukevaan toimintaan, Ruoho sanoo.

Kanavalla on ollut viime vuosina noin parikymmentä avustajaa. Ohjelmia on myös vaihdettu turkulaisen Radio Robin Hoodin sekä Helsingin Lähiradion kanssa.

Ruoho painottaa, että vuonna 1989 käynnistyneen radion toiminta jatkuu ja ohjelmia tehdään edelleen radion tiloissa.

– Äänijournalismin kehitykseen satsataan ja se tulee olemaan jatkossakin tärkeässä roolissa koulutuksessa.

Radio Moreenin uutta toimintamallia on etsitty useita vuosia. Ohjelmatoiminnan muutos on suuri, mutta ITC-tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen vakuuttaa, että radiosta ei haluta luopua.

– Äänijournalismia pitää vahvistaa, ei heikentää. Äänellä tehdyn sisällön merkitys on jatkuvassa kasvussa. Yliopiston on kuitenkin jatkuvasta mietittävä kustannuksia ja kulurakennetta. Päädyimme ratkaisuun, jossa radion rooli on ennen kaikkea koulutusta tukeva, Jyrki Vuorinen kertoo.

Radio Moreeni on osa Tampereen yliopiston informaatio- ja viestintätekniikan tiedekuntaa (ITC) sekä Viestintätieteiden yksikköä.

Faktaa Radio Moreenista:

Mediamonitori – Radio Moreeni

Radio Robin Hood on jälleen kuulunut taajuudella 91,5 MHz marraskuun loppupuolelta alkaen. Turkulaisradion päätoimittaja Jyrki Yrttiaho kertoi Mediamonitorille elokuussa, että lähetystauko johtui radioaseman ja lähetinoperaattori Digitan välisistä teknisistä uudistuksista. Nyt uudistukset on Yrttiahon mukaan saatu valmiiksi ja lähetykset päästy aloittamaan uudelleen. Ohjelmatoiminta jatkuu normaalisti. Yrttiahon mukaan yhteistyöprojekteja tehdään edelleen Helsingin Lähiradion ja tamprelaisen Radio Moreenin kanssa.

– Uusia ohjelmantekijöitä on jo mukana tai tulossa mukaan ja järjestöpohjaa laajennettu. Radion taustajoukkoja on vahvistettu, Yrttiaho kertoo.

Radiokanavan tekniset parannukset mahdollistavat myös nettilähetysten aloittamisen, mutta toistaiseksi lähetyksiä kuullaan pelkästään FM-taajuudella.

Vappuna 30 vuotta täyttäneen Radio Robin Hoodin toimintaa pyörittää Turun Lähiradioyhdistys ry, jonka taustalla on useita sivistys- ja kulttuurijärjestöjä sekä ammattiyhdistysjärjestöjä.

Suomessa toimii neljä ohjelmistoluvalla lähettävää yhteisöradioasemaa: Radio Robin Hood, Lähiradio ja Radio Moreeni sekä Tampereella lähettävä Pispalan Radio. Lisäksi toiminnassa on kaksi FM-taajuuksista luopunutta, mutta nettiradiona jatkavaa asemaa eli Radio Pro Meri-Lapissa ja Radio Inari.

Mediamonitori

Epäkaupallista radiotoimintaa harjoittava Kansan Radioliitto ihmettelee Kansan Uutisissa, miksi tuki jaetaan kaupallisille mediatoimijoille ja yhdistysmuotoiset kansalaismediatoimijat jätetään kokonaan tuen ulkopuolelle.

Radioliiton mielestä on omituista, että tukea ei myönnetä yleishyödylliseen ja kansalaistoimijalähtöiseen, epäkaupallisen yhteisömedian toimintaan.

Median innovaatiotuesta muodostuu Sanoma-konsernin ja Alma Median yritystuki digitaalisiin hankkeisiin, Kansan Radioliitto ilmaisee.

Liitto kertoo, että useissa Euroopan maissa epäkaupalliset mediat ovat valtion tukemia. Esimerkiksi Ranskassa toimii yli 600 vapaata yhteisöllistä radioasemaa, joita tuetaan kansallisen viestinnän tukirahaston avustuksella. Myös Saksassa ja Englannissa tuetaan yhteisöllisiä mediatoimijoita säännöllisesti.

EU:n tavoitteena median moniarvoisuus

Euroopan parlamentti on myös esittänyt jäsenvaltioille, että näiden tulisi tukea aktiivisemmin kansalaismediaa turvatakseen tiedotusvälineiden moniarvoisuus.

Jorma Elovaara Helsingin Lähiradion studiossa. Arkistokuva vuodelta 2012 (Kuva: Tero Toivonen / Mediamonitorin arkisto).

Kansan Radioliitto esittää kansalaislähtöisen yhteisömediatoiminnan perustukijärjestelmää Suomeen vedoten EU:n ja Euroopan neuvoston suosituksiin sekä useiden Euroopan maiden esimerkkiin yhteisöradioiden tukemisessa. Suomessa toimii Kansan Radioliiton Lähiradion lisäksi neljä muuta yhteisöradiota, Tampereella Radio Moreeni, Inarissa Radio Inari, Turussa Radio Robin Hood sekä Torniossa Radio Pro. Lisäksi yhteisöllisiä televisiokanavia on noin 20, joista suurin osa on ruotsinkielisiä.

Ylen tehtävää mietittävä uudelleen

Kansan Radioliiton mielestä Yleisradion julkisen palvelun tehtävää on selkeytettävä. Liitto paheksuu Ylen radio- ja tv-toiminnan liiallista viihteellistämistä. Liiton mielestä kansainvälisissä toimielimissä ja EU:ssa tulisi säätää kansallisesti tärkeiden kansainvälisten urheilutapahtumien televisiointioikeuksille hintakatto.

Jos Yleisradio ei tarjoa julkisen palvelun vaihtoehtoa kaupalliselle medialle, yhtiön olemassaolon oikeutus murenee veroilla rahoitettavana toimijana ja kansallisena instituutiona.

Kyrösradio ja Viestintävirasto ovat neuvotelleet lähetystaajuuksien uudelleenjärjestelyistä. Radioyhdistyksen tavoite on parantaa kuuluvuutta siirtämällä Ylöjärvellä toimiva taajuus 94,5 MHz Kyröskoskelle, joka on radion päälähettimen sijaintipaikka. Samalla nykyinen päätaajuus 100,5 MHz siirtyy Ylöjärvelle. Syynä muutokseen ovat kuuluvuushäiriöt nykyisellä päätaajuudella. Häiriöt johtuvat Ulvilassa ja Hollolassa viereisillä taajuuksilla olevista voimakkaista lähettimistä.

Pohjois-Pirkanmaalla kuuluva yhteisöradio ei aio hakea pysyvämpää toimilupaa, vaikka käynnissä on lupahaku vuosiksi 2012-2019. Päätoimittaja Pasi Komsi perustelee tätä sopivien taajuuksien puuttumisella ja paikallisradiolupien kaupallisuudella.

– Pysyvät luvat ovat haussa ainoastaan kaupallisille radioille. Lupien myöntämisperusteet ovat täysin kaupalliset, joten olisimme hakuprosessissa aika heikoilla, epäkaupallisen radioaseman päällikkö kommentoi. Pitkäaikaiseen käyttöön varattua taajuutta ei ole radion nykyiselle toimialueelle edes tarjolla tuoreessa taajuuksien käyttösuunnitelmassa, Komsi tarkentaa.

Monen muun ei-kaupallisen yhteisöradion tavoin Kyrösradio haluaisi valtiovallalta selvän statuksen yhdistyspohjaisille yhteisöradioille. Lupakirjoon pitäisi lisätä nykyisten kaupallisten radiolupien rinnalle epäkaupallisten radioiden luvat. Niiden lupakausi voisi olla kaupallisia asemia lyhyempi. Yhteisöradioiden toiminnan turvaaminen Suomessa näyttäisi muuten synkältä.

– Kahdeksan vuoden pituisten kaupallisten lupien rinnalla voisi olla vuoden tai kahden yhteisöradiolupia, ettei ihan kolmen kuukauden välein tarvitsisi lupaa uusia, Komsi näkee.

Uudet toimitilat tuovat tilapäisluvilla toimivalle radiolle kaivattua vakiintumista. Kyrösradio on rakentanut uuden studion entiselle Hämeenkyrön Haukijärven koululle. Radion tavoite on tehdä yhteistyötä koululla toimivien taiteilijoiden kanssa. Suunnitelmissa on äänitysstudion rakentaminen, jolloin radion ohjelmistoon voisi ottaa esimerkiksi paikallisten bändien live-musiikkia.

Mediamonitori

Sen sijaan Kainuussa ja Koillismaalla kuuluva Radio Kajaus ei ole näillä näkymin aloittamassa nettilähetyksiä. Kajauksesta kerrotaan, että tekijänoikeusjärjestö Gramex on hinnoitellut nettilähetykset niin, että palvelun käynnistäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ainakaan toistaiseksi. Myöskään Salossa toimivan Salon Alueradio Oy:n kanavat eivät toistaiseksi kuulu netin kautta.

Hukala.net