Pispalan Radion keskiaaltokokeilut alkavat Pispalan haulitornista enintään 20 watin teholla. Radiokanavan tekniikasta vastaava Pasi Komsi kertoo, että lähetykset tulevat olemaan jatkuvia. Keskiaaltoaseman lopullinen sijainti ratkeaa Komsin mukaan syksyyn mennessä, sillä radioyhdistyksellä on jo sopiva masto valmiina. Mastopaikan varmistumisen jälkeen Viestintävirasto suorittaa asemalla vielä käyttöönottotarkastuksen.

Ohjelmistolupa on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Pispalan Radio toimii jo ULA-taajuudella 99,5 MHz ja netissä. Pispalan Radiosta tulee Suomen ainoa säännöllisellä toimiluvalla AM-taajuusalueella lähettävä yksityinen radiokanava.

Mediamonitori

Pispalan Radioyhdistys ry sai Viestintävirastolta lisäaikaa lähetysten aloittamiselle keskiaalloilla. ULA-taajuudella 99,5 MHz lähetykset alkoivat vakituisella toimiluvalla toukokuussa. Viestintävirasto myönsi yhdistykselle vuoden 2019 loppuun asti voimassa olevan ohjelmistoluvan viime marraskuussa.

– Keskiaaltotaajuus tulee releoimaan ULA-taajuutta, Komsi kertoo.

Pispalan Radiolla on ollut koelähetyksiä myös lyhytaalloilla. Lähetykset eivät ole tiettävästi kuuluneet Suomessa, mutta kuunteluhavaintoja on tullut Keski- ja Itä-Eurpoopasta.

Mediamonitori

 Radiokokeilun taustalla ovat Pispalan Radiossa mukana oleva Pasi Komsi ja Pispalan Radioyhdistys. Komsi koelähettää aluksi Hämeenkyrössä, mutta siirtää lähettimen ja antennin Pispalaan vappuun mennessä.

Lyhytaaltotaajuus kuuluu Suomessa pinta-aaltona lähettimen lähialueella, mutta hyppää muuten suomalaiskuuntelijoilta tavoittamattomiin. Komsin pyrkimyksenä onkin testate kuuluvuutta Pohjois-Amerikan suuntaan.

– Taajuusvalinta on lännenlokarimaisesti transatlanttinen eli tavoittelemme tuntemattomia DX-kuuntelijoita valtamerten takaa. Kotimaan kuuntelijoita tämä taajuutemme ei ikävä kyllä lähialueita lukuun ottamatta juurikaan huomioi, Komsi huomauttaa.

Komsi on suorittanut lyhytaaltokokeiluja aiemminkin 11 metrin alueella, kun hänen johtamansa Radio Gramox kuului hetken Westsound AM -aseman kautta. Viimeksi Komsi lähetti myös SSB-lähetettä, mutta tällä kertaa lähetys tulee AM-lähetyksenä.

Pispalan Radion pitäisi aloittaa lähetykset myös keskiaalloilla, johon asemalla on pitkäaikainen ohjelmistolupa ainoana Suomessa. Keskiaaltotaajuuden 729 kHz käyttöönotto on kuitenkin siirtymässä, sillä radioyhdistys on hakenut Viestintävirastolta lupaa lykätä aloitusta yli takarajan eli 6.5.2016. Radioyhdistys kartoittaa edelleen sopivaa paikkaa keskiaaltolähettimelle ja antennimastolle.

Pispalan Radion ULA-taajuus on 99,5 MHz. Asema lähettää myös netissä.

Mediamonitori

Pispalan Radioyhdistys ry on valmis jatkamaan lähetyksiä taajuudella 99,5 MHz. ULA-lupa onkin yhdistyksen tärkein tavoite, mutta myös keskiaaltoja halutaan hyödyntää. Keskiaalloilta yhdistys hakee taajuutta 729 kHz.

Ensisijaisesti ULA-taajuudelle

Pispalan Radion nykyinen lyhytaikainen lupa päättyy syyskuun lopussa, mutta yhdistyksessä ollaan toiveikkaita vakituisen luvan saamisesta. Hakijoita Tampereen seudun kaikkiaan viidelle vapaalle ULA-taajuudelle on kuusi, joten päätös toimilupien saajista siirtynee valtioneuvostolle. Viestintävirasto voi myöntää nykyisen lainsäädännön mukaisesti toimiluvan sellaisille paikkakunnille, joissa taajuuksia riittää kaikille hakijoille. Toisaalta Pispalan Radion hakemus koskee Tampereen kaupunkitaajuutta. Muut neljä vapaata ULA-taajuutta ovat haettavina alueelta Tampere / Ylöjärvi.

Radioyhdistyksen tavoitteena on pitää asema äänessä ilman taukoja. Toimilupien käsittelyaikataulusta ei ole vielä tarkkaa arviota, mutta radiokanava pysyy aalloilla ainakin syyskuun loppuun. Yhdistyksen mielestä molempia aaltoalueita tarvitaan, sillä pelkästään keskiaalloilla kanava ei tavoita kaikkia kuuntelijoita.

– Pyrimme aloittamaan AM-lähetykset, vaikka ratkaisu FM-taajuudesta siirtyisi. ULA-taajuudella on kuitenkin tärkeä vaikutuksensa AM-toimintaan. Emme ole suunnitelleet lähettävämme AM-taajuudella sellaisina aikoina, jolloin kuuluvuus auringosta johtuen on heikkoa eli päivällä. Siksi ULA-taajuus tukisi AM-toimintaa. Tarkoitus myös on, että AM-toimintamme palvelisi DX-harrastajia, kuten yhdistyksemme säännöissäkin lukee, kertoo Jari Niemelä Pispalan Radiosta.

Edellisistä keskiaaltoluvista yli 80 vuotta

Mikäli keskiaaltolupa toteutuu, voi yhdistys lähettää Pispalan Haulitornista, jossa yhdistyksen ULA-lähetysantennikin sijaitsee. Muitakin mastovaihtoehtoja on kuitenkin Niemelän mukaan mietinnässä.

Suomessa yksityinen AM-radiotoiminta päättyi 1930-luvulla, jolloin paikallisten radioyhdistysten radioasemat sulautuivat Yleisradioon. Myöhempinä vuosikymmeninä keskiaalloilla on lähetetty ainoastaan lyhytaikaisilla luvilla. Poikkeuksena voidaan pitää Ahvenanmaan teknisiä kokeiluja reilut kymmenen vuotta sitten. Lähetyskokeilut päättyivät kuitenkin nopeasti.

Pispalalaiset pitävät keskiaaltotoimintaa osana suomalaista radiokulttuuria.

– Radiotoiminta valtiollistettiin vuonna 1934, kun Yleisradio osti viimeisetkin radioyhdistysten asemat. Siitä näihin vuosiin asti ei ole ollut lainkaan säännöllistä toimiluvallista radiotoimintaa AM-alueella. Pyrkimyksemme on jatkaa siitä mihin 81 vuotta sitten jäätiin. Jos lupa tulee, AM-taajuudella palataan takaisin juurille eli Tampereelle, jossa säännöllinen suomalainen yleisradiotoiminta marraskuussa 1923 alkoi, Niemelä lupaa.

Mediamonitori

Kyrösradio ja Viestintävirasto ovat neuvotelleet lähetystaajuuksien uudelleenjärjestelyistä. Radioyhdistyksen tavoite on parantaa kuuluvuutta siirtämällä Ylöjärvellä toimiva taajuus 94,5 MHz Kyröskoskelle, joka on radion päälähettimen sijaintipaikka. Samalla nykyinen päätaajuus 100,5 MHz siirtyy Ylöjärvelle. Syynä muutokseen ovat kuuluvuushäiriöt nykyisellä päätaajuudella. Häiriöt johtuvat Ulvilassa ja Hollolassa viereisillä taajuuksilla olevista voimakkaista lähettimistä.

Pohjois-Pirkanmaalla kuuluva yhteisöradio ei aio hakea pysyvämpää toimilupaa, vaikka käynnissä on lupahaku vuosiksi 2012-2019. Päätoimittaja Pasi Komsi perustelee tätä sopivien taajuuksien puuttumisella ja paikallisradiolupien kaupallisuudella.

– Pysyvät luvat ovat haussa ainoastaan kaupallisille radioille. Lupien myöntämisperusteet ovat täysin kaupalliset, joten olisimme hakuprosessissa aika heikoilla, epäkaupallisen radioaseman päällikkö kommentoi. Pitkäaikaiseen käyttöön varattua taajuutta ei ole radion nykyiselle toimialueelle edes tarjolla tuoreessa taajuuksien käyttösuunnitelmassa, Komsi tarkentaa.

Monen muun ei-kaupallisen yhteisöradion tavoin Kyrösradio haluaisi valtiovallalta selvän statuksen yhdistyspohjaisille yhteisöradioille. Lupakirjoon pitäisi lisätä nykyisten kaupallisten radiolupien rinnalle epäkaupallisten radioiden luvat. Niiden lupakausi voisi olla kaupallisia asemia lyhyempi. Yhteisöradioiden toiminnan turvaaminen Suomessa näyttäisi muuten synkältä.

– Kahdeksan vuoden pituisten kaupallisten lupien rinnalla voisi olla vuoden tai kahden yhteisöradiolupia, ettei ihan kolmen kuukauden välein tarvitsisi lupaa uusia, Komsi näkee.

Uudet toimitilat tuovat tilapäisluvilla toimivalle radiolle kaivattua vakiintumista. Kyrösradio on rakentanut uuden studion entiselle Hämeenkyrön Haukijärven koululle. Radion tavoite on tehdä yhteistyötä koululla toimivien taiteilijoiden kanssa. Suunnitelmissa on äänitysstudion rakentaminen, jolloin radion ohjelmistoon voisi ottaa esimerkiksi paikallisten bändien live-musiikkia.

Mediamonitori