Suomi osallistui vuonna 1984 Sveitsin Genevessä pidettyyn taajuuskonferenssiin, jossa tulevien paikallisradioiden lähetystaajuudet ja tehot sekä suuntarajoitteet määriteltiin. Kansainvälinen taajuussuunnitelma eli niin sanottu Geneven plaani on edelleen pohjana, kun yleisradiotoiminnalle etsitään sopivia taajuuksia.

Geneven plaanissa Suomi sai yli tuhat paikallisradioille tarkoitettua lähetystaajuutta. Koska radiotoiminta on kansainvälistä yhteispeliä, piti jo tuohon aikaan taajuuskäyttöä suunnitellessa käydä kuulemiskierros naapurimaiden taajuusviranomaisten kanssa. Suomessa naapureiltamme eli Ruotsilta, Norjalta ja Neuvostoliitolta kysyttiin, aiheuttavatko käyttöön tulevat taajuudet tarvetta rajoittaa tehoja tai lähetinantennien suuntauksia, jotta eri maiden lähetykset eivät häiritsisi toisiaan.

Radio Vaasa 995 Vasan jingle vuonna 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kansainvälisessä FM-taajuuksia koskevassa suunnitelmassa vuodelta 1984 paikallisradioiden tehot vaihtelivat muutamasta kymmenestä watista satoihin watteihin. Taajuusalueella 87,5-99,9 MHz oli tilaa, sillä Yleisradiolla oli vain kaksi valtakunnallista ja muutamia alueellisia radiokanavia sekä ruotsinkielistä ohjelmaa lähinnä rannikkoalueilla lähettävä verkko. Yli 100 megahertsin taajuuksiin siirryttiin vasta 1980-luvun lopulla.

Vaikka taajuuksilla oli periaatteessa runsaasti tilaa ja uusia paikallisradiokokeiluja oli tulossa alle 30 paikkakunnalle, ei PTL ollut valmis antamaan suurempia lähetystehoja. Monelle paikallisradiolle se merkitsi hyvin rajoitettua kuuluvuutta oman paikkakunnan ja lähikuntien alueella. Monet paikallisradioissa 80-luvun puolivälissä työskennelleet ovat myöhemmin kuvailleet tuntemuksiaan taajuusneuvotteluissa PTL:n kanssa. Neuvotteluvaraa ei juurikaan ollut.

Paikallisradioliiton lehdessä ja muuallakin radioyrittäjät tuskailivat. Esimerkiksi Nivalassa olisi haluttu saada laajempi kuuluvuus, mutta tehoa myönnettiin vain 200 wattia. Radio Lakeus kuului tasaisessa maastossa kuitenkin varsin kauas. Toisin oli tiheään rakennetulla pääkaupunkiseudulla, jossa keväällä 1985 aloittanut Radio City ja elokuussa ääneen tullut Radio Ykkönen eivät saavuttaneet lähellekään samaa kuuluvuutta kuin Yleisradion alueradio Ylen aikainen. Kuuluvuutta ei tuntunut riittävän edes Helsingin pohjoisosissa, vaikka se oli toimilupa-aluetta.

Jyväskylässä sentään ilahduttiin, kun Radio Jyväskylä sai ensimmäisistä koelähetyksistä palautetta kuulijoilta. Kuuluvuusalue olikin laajempi kuin aluksi arveltiin. Kuulijamäärä lähes tuplaantui.

Saimaan Aaltojen uutistunnus ja uutiset vuonna 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Monet paikallisradiot aloittivat lähetykset monona, koska tehoa stereolähetyksiin ei uskottu riittävän. Stereoon siirryttiin vähitellen seuraavina vuosina, kun lähetysantenneihin ja lähetyspaikkoihin saatiin kaivattuja parannuksia.

Yleisradion kilowattitehoihin pääseminen kaupallisella radiosektorilla olisi saattanut monien aikalaisten mielestä helpottaa radioiden kaupallisia mahdollisuuksia. Hyvä kuuluvuus oli tärkeä peruskivi, kun radioasemat havittelivat kuuntelijoita Yleisradion kanavilta.

Suurin osa kokeilutoimiluvan saaneista paikallisradioista aloitti lähetykset. Kolmella paikkakunnalla toimita ei alkanut. Syyt olivat rahoituksessa ja resurssien puutteessa. Radion aloittaminen olikin kalliimpaa kuin oli oletettu toimilupaa haettaessa.

Joensuun ja Enon yhteinen sekä Nurmijärven ja Uudenkaarlepyyn paikallisradiot eivät aloittaaneet lähetyksiä. Joensuun seudulla radiohanke oli pitkällä ja aseman nimeksi oli tulossa Jokiradio, lähetystaajuudeksi 97,7 MHz ja lähetystehoksi Kontiolahdelle kaavaillulle lähettimelle 500 W. Nurmijärven radion taajuudeksi olisi tullut 94,6 MHz ja tehoksi 200 W, Uudessakaarlepyyssä 89,5 MHz ja 200 wattia.

Oheisessa taulukossa ovat kaikki vuosien 1985-86 aikana lähetykset aloittaneet uudet paikallisradiot. Kokeilutoimilukaudella vuoden 1987 kesään mennessä toimintansa ehtivät lopettaa Radio Ruka Kuusamossa ja Toijalan Radio 937 (myöhemmin 951).

Paikallisradioiden lähetinpaikat ja lähetystehot 1985-86:

Helsinki: Radio City

• Lähetystaajuus: 96,2 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Helsinki, Salmisaaren voimalaitos
• Lähetysten alkamispäivä: 30.4.1985

Helsinki: Radio Ykkönen – Radio Ettan

• Lähetystaajuus: 91,1 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Helsinki, Hanasaaren voimalaitos
• Lähetysten alkamispäivä: 30.8.1985

Ikaalinen: Radio Satahäme

• Lähetystaajuus: 92,9 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Ikaalinen, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 2.12.1985

Iniö: Radio Iniö

• Lähetystaajuus: 90,6 MHz
• Lähetysteho: 30 W
• Lähetinpaikka: Iniö, kunnantalo
• Lähetysten alkamispäivä: 27.1.1986

Radio Iniön alkuperäinen tunnusmelodia (tallenteen äänenlaatu huono). Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Jyväskylä: Radio Jyväskylä

• Lähetystaajuus: 97,7 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Jyväskylä, Harju (Vesilinna)
• Lähetysten alkamispäivä: 19.8.1985

Karkkila: Radio West

• Lähetystaajuus: 89,5 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Karkkila, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 31.10.1985

Radio Westin iltalähetys Villin lännen ilta alkaa lokakuussa 1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kouvola: Kouvolan Ääni

• Lähetystaajuus: 93,8 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Kouvola, Palomäki (hyppyrimäki)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.8.1985

Kouvola: SBC Radio

• Lähetystaajuus: 93,8 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Kouvola, Palomäki (hyppyrimäki)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.8.1985

Kuopio: Oikea Asema

• Lähetystaajuus: 96,7 MHz
• Lähetysteho: 300 W
• Lähetinpaikka: Kuopio, Puijo
• Lähetysten alkamispäivä: 18.9.1985

Kurikka: Radio Paitapiiska

• Lähetystaajuus: 92,3 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Kurikka, Lehtivuori
• Lähetysten alkamispäivä: 24.10.1985

Kuusamo: Radio Ruka

• Lähetystaajuus: 97,1 MHz
• Lähetysteho: 300 W
• Lähetinpaikka: Kuusamo, Rukatunturi
• Lähetysten alkamispäivä: 27.10.1985

Lappeenranta: Saimaan Aallot

• Lähetystaajuus 96,5 MHz
• Lähetysteho 200 W
• Lähetinpaikka: Lappeenranta, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 10.11.1985

Lapua: Lapuan Paikallisradio Simpsiö 96,9

• Lähetystaajuus: 96,9 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Lapua, Simpsiönvuori (Pohjanmaan Puhelin Oy:n masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 12.10.1985

Simpsiö 96,9:n ohjelmamainos sekä juontoa ja aseman tunnusmelodia 17.12.1985. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Nivala: Radio Lakeus

• Lähetystaajuus: 90,8 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetipaikka: Nivala, keskusta (Puhelinosuuskunnan masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 27.4.1985

Pieksämäki: Radio Pieksämäki

• Lähetystaajuus: 98,7 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Pieksämäki, Hallipussi (lämpövoimalan piippu)
• Lähetysten alkamispäivä: 1.12.1985

Pori: Radio Pori

• Lähetystaajuus: 89,4 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Pori, vesitorni
• Lähetysten alkamispäivä: 1.12.1985

Tampere: Radio 957

• Lähetystaajuus: 95,7 MHz
• Lähetysteho: 200 W
• Lähetinpaikka: Tampere, Pyynikin näkötorni
• Lähetysten alkamispäivä: 15.8.1985

Toijala: Radio 937 (myöhemmin Radio 951)

• Lähetystaajuus: 95,1 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Toijala, keskusta
• Lähetysten alkamispäivä: 15.9.1985

Turku: Radio Auran Aallot

• Lähetystaajuus: 90,5 MHz
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Turku, Iso-Heikkilä (VR:n masto)
• Lähetysten alkamispäivä: 7.9.1985

Vaaasa: Radio Vaasa 995 Vasa

• Lähetystaajuus: 99,5 MHz (kokeiluvaiheessa 90,5 MHz)
• Lähetysteho: 100 W
• Lähetinpaikka: Vaasa, Klemettilä (Vaasan Rehun tehtaat)
• Lähetysten alkamispäivä: 25.11.1985

Kunnajohtaja ja radion päätoimittaja Bo ”Bosse” Ahlnäsin avajaispuhe Radio Iniön ensimmäisessä lähetyksessä 27.1.1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Artikkelissa käytettyjä tietolähteitä: FMTV Busybody (lehdet vuosilta 1985-86), Paikallisradio-lehden artikkelit (1985-86) ja henkilöhaastattelut

Artikkelia muokattu 26.1.2026 klo 21.45: Christoffer Taxell oli oikeusministeri, ei opetusministeri, kuten artikkelissa alun perin väitettiin.

Suomen Paikallisradioliitto perustettiin vuonna 1983 edesauttamaan uuden median käynnistymistä. Myös osa ensimmäisistä paikallisradioyhtiöistä syntyi samana vuonna, kuten Ikaalisiin toimiluvan saanut Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy. Nykyään Paikallisradioliitto toimii nimellä RadioMedia.

Vuodesta 1985 yhtäjaksoisesti toimineista radiokanavista jäljellä ovat vielä Auran Aallot, Radio Pori ja Radio Vaasa. Pohjois-Satakunnan Viestinnän paikallisradion Radio Satahämeen toiminnan jatkajana on Radio SUN.

Nykyisin paikallisten radioiden lisäksi Suomessa toimii osavaltakunnallisia ja valtakunnallisia kaupallisia radioita. Tuorein valtakunnallisista radiokanavista on POPfm, joka aloitti lähetykset reilu viikko sitten.

Mediamonitori

Tuossa puretussa talossa ja sen piharakennuksessa sijaitsi aikoinaan Radio Auran Aallot. Tasan 40 vuotta sitten taloon ei vielä rakennettu radiostudioita, sillä olihan tuore paikallisradio saanut toimiluvan vasta joitakin viikkoja aiemmin. Keväällä alkoi tapahtua ja kesällä luvanhaltijat eli Näkövammaisten Keskusliitto ja Turun Sanomalehtimiesyhdistys jo ylpeydellä esittelivätkin uusia toimitiloja lehdistölle.

Se oli vain rakennus, jonka näyttävin osa viime vuosina oli koko julkisivun peittänyt, syksyisin punertavana hehkunut villiviiniköynnös. Muuten talo olikin tiensä päässä ja modernin kaupunkirakentamisen saartamana.

***

Auran Aallot oli kaupungin ensimmäinen paikallisradio. Pieni ja nuorekas Auran Aallot vastaan suuri ja kankea Yleisradio oli pelin henki tuohon aikaan. Ei paikallisradio kuitenkaan kovin pitkälle Turusta kuulunut, vaivaisesti vain naapurikuntiin, siinä missä Ylen Turun radio valloitti koko maakunnan. Olisi oman juttunsa aihe miettiä, miksi Posti- ja Telehallitus panttasi lähetystehoja uusilta paikallisradioilta.

Nyt talo on purettu, eikä se mikään pyhiinvaelluskohde koskaan ole ollutkaan. Se on vain muistuttanut minua siitä, mistä puitteista kaikki aikanaan alkoi. Kotiin jo ehdittyäni tajusin, että olin päivän aikana ajanut melkein kaikkien Auran Aaltojen toimitalojen ohi kohti itäistä Turkua. Logomo (2017-2019), Artukainen (2011-2017), Auran panimon talo (2019- ) ja Valkoinen talo jokirannassa (1990-2001). Vain keskustan toimitila jäi tällä kertaa ohittamatta.

***

Jos on paikallisradio muuttanut useita kertoja 40 vuoden aikana, on se myös sisällöltään jotain aivan muuta kuin Ruissalontien aikaan. Se on ohjelmavirtaa, jota rytmittävät juontajat, musiikki, ajankohtaisjutut tai studiovieraat, mainokset ja uutiset. Se on kokonaisuus, joka on laskelmoitua ja kellotettua, eikä niin vapaalla kädellä tehtyä kuin ennen vanhaan. Olisi outoa, jos se ei olisi muuttunut muun maailman tavoin. Toisaalta se on nykyisin kaupungin ainoa paikallisradio – jälleen kerran kuten ihan alussakin.

Kirjoittaja opetteli paikallisradioiden kuuntelua 40 vuotta sitten

Valtioneuvoston vuonna 1979 asettama radio- ja televisiokomitea sai työnsä valmiiksi tammikuussa 1984. Syntyi ehdotus paikallisradiokokeilun aloittamiseksi. Vielä vuonna 1984 lupia en myönnetty, mutta liikenneministeriö ja sen asettama työryhmä sekä viestintäpoliittinen ministerivaliokunta saivat esitykset radiokokeilusta valmiiksi seuraavan vuoden alussa. Kokeilusta tulisi kaksivuotinen ja sen aikana ja jälkeen arvioitaisiin, millaista ohjelmaa uudet paikallisradiot lähettävät ja miten ne vaikuttavat muuhun viestintäkenttään, kuten paikallislehtiin.

Keskustelua paikallisradioista käytiin laajasti 80-luvun alussa. Puolueet pyrkivät ajamaan omia poliittisia päämääriään, joten radiotoiminnan toteuttamisesta oli eriäviä mielipiteitä. Lopulta kuitenkin päädyttiin ratkaisuun, jossa kaikki kokeiluluvan saavat toimiluvanhakijat saisivat lähettää mainoksia radiotoiminnan rahoittamiseksi.

Taajuuksista vastanneet viranomaiset olivat neuvotelleet vuonna 1984 Suomelle yli tuhat paikallisradiotoimintaan soveltuvaa ULA-taajuutta. Taajuussuunnittelulla pyrittiin turvaamaan uusien yksityisten radioiden toimintamahdollisuudet määrittelemällä lähetystehot muutamista kymmenistä wateista muutamiin satoihin watteihin.

Lupia ei haluttu antaa maakunnan ykköslehdille eli alueiden suurimmille tiedotusvälineille, mutta sen sijaan paikallislehdille toimilupia annettiin. Tämä aiheutti jonkin verran kitkeriä kommentteja, kun ensimmäisten lupien saajista oli kerrottu. Vain Helsingin Sanomia kustantanut Sanoma Osakeyhtiö sai toimiluvan, mutta se oli yksi seitsemästä B-toimiluvan saajasta Helsingin toisessa paikallisradiossa (Radio Ykkönen).

Kaikki paikallisradion kokeiluluvat päätettiin poliittisessa koneistossa, jossa vallassa olleet hallituspuolueet SDP, Keskustapuolue, SMP ja RKP olivat etulyöntiasemassa. Poliittisuus näkyi joillakin paikallisradiopaikkakunnilla selkeästi, sillä esimerkiksi ammattiyhdistyksille tuli toimilupia.

Paikallisradioliitto tukena ja valtio tarkkailijana

Uudet toimiluvat olivat A- tai B-toimilupia. Jos taajuus myönnettiin vain yhdelle hakijalle, oli kyseessä A-toimilupa. Jos taajuus annettiin kahdelle tai useammalle hakijalle, kukin hakijoista sai B-toimiluvan. Kummankin toimiluvan ehdot olivat keskenään samanlaiset.

Osa luvansaajista kuului vuonna 1983 perustettuun Suomen Paikallisradioliittoon. Liiton jäsenyys ei kuitenkaan ollut edellytys kokeiluluvan saamiselle.

Paikallisradioliitto oli kuitenkin jäsentensä tukena ja valmistelevana osapuolena, kun uudet luvansaajat neuvottelivat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa sopimukset musiikin käyttämisestä ohjelmatoiminnassa ja mainonnassa. Liitto pyrki myös sopimaan radioväen työehdoista, mahdollisesta ohjelmavaihdosta eri asemien välillä sekä muista tärkeistä käytännön asioista radiotoiminnan saamiseksi käyntiin.

Valtion osuus oli tarkkailla, miten uudet radiot toteuttivat lupaehtoja, ja selvittää, millaista radioiden ohjelmisto oli ja millaista työpanosta ja taloudellista satsaamista ohjelmien tekeminen kullakin asemalla vaati. Lisäksi ministeriön asettama työryhmä halusi tutkia, miten paikallisradiot vaikuttivat alueidensa muihin tiedotusvälineisiin ja edistivätkö ne sananvapautta. Liikenneministeriö teki selvityksiä asemilta saaduista seurantaraporteista kokeiluajan 1.3.1985-30.6.1987 aikana ja sen jälkeen.

Ennen radiotoiminnan alkamista haettiin myös ratkaisua kuuntelijatutkimusten tekemiseen, jotta uusien tiedotusvälineiden tavoittavuus voitiin selvittää.

Hakijajoukko monenkirjavaa

Paikallisradiokokeilun alkaminen oli siinä määrin varma asia, että jotkut toimilupaa hakeneet olivat hankkineet laitteita valmiiksi radiotoiminnan aloittamiseksi pikaisesti luvan saamisen jälkeen. Joillekin hakijoille luvan saaminen tuli yllätyksenä, mutta suurin osa halukkaista päätti lopulta myös aloittaa radiolähetykset. Aikaa aloitukselle oli annettu yksi vuosi.

Paikallislehtien perustamien yhtiöiden lisäksi hakijoiden joukossa oli useille paikkakunnille pyrkineitä aatteellisia yhdistyksiä, ammattiyhdistysliikkeen eri osastoja, maataloustuottajat, yksityishenkilöiden avoimia yhtiöitä ja maakunnan ykköslehtiä. Julkisuuden henkilöistä radio- ja tv-konkari Niilo Tarvajärvi pyrki aalloille joko Helsingissä tai Rovaniemellä. Kiinnostavia hakijoitaa olivat Helsinkiin lupaa yhdessä hakeneet muusikko- ja radiotoimittaja Heimo ”Holle” Holopainen ja toimittaja Juha Tynkkynen, joka sittemmin päätyi töihin Elävän musiikin yhdistyksen Radio Cityyn.

Paikallisradioliiton jäsenlehti Paikallisradio julkaisi numerossaan 1/1985 liikenneministeriön antaman listan toimiluvanhakijoista. Seuraavassa taulukossa hakijat ovat kuntakohtaisessa aakkosjärjestyksessä (vuoden 1985 kunnat ja kaupungit). Joillakin hakijoilla oli kaksi hakemusta samalle paikkakunnalle. Nämä hakijat on merkitty *-lisämerkillä.

Ensimmäisistä kokeiluluvan saajista on oma, vuonna 2015 Mediamonitorissa julkaistu artikkeli (Paikallisradiolupia tasan 30 vuotta).

Paikallisradiolupia vuonna 1985 hakeneet:

Tietysti on otettava huomioon se, että tällä kertaa hakijoita on paljon enemmän kuin viimeksi, yllättäen jopa paikallisradiot kiinnostavat. Ja niiden tulisikin kiinnostaa, sillä paikallisradiot ovat Suomessa olleet katoava luonnonvara siitä lähtien, kun SBS keksi ”pelastaa” niitä Iskelmä- ketjuunsa.

Nyt on täysin mahdollista, että Kotkasta, Kouvolasta ja Lappeenrannasta saattaa jopa kadota Iskelmä kunnon paikallisradion, jonka toteuttaa Planetmedia Oy, käytännössä puhelinfirma Finnet-yhtiöt, tieltä. Ironista sinänsä että Iskelmä sai osittain alkunsa juuri Kymenlaaksossa toteutetusta kuuntelijakyselystä, jossa ihmiset halusivat kuulla enemmän iskelmää.

***

Finnet-yhtiöt on muutenkin vankasti esillä toimilupakuvioissa, sillä onhan sillä kytköksiä jo toimivista asemista ainakin Radio SUNiin. Jyväskylässä saattaa nähdä päivänvalon Radio Jyske, ellei aseman nimeksi satu loppupeleissä päätymään SUN Jyväskylä. He ovat eri toiminimillä hakeneet asemia myös Helsingistä, Porvoosta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Oulusta.

Itse näkisin varmana saaliina tuon Kymenlaakson, Helsingin ja Porvoon sekä Jyväskylän ja Oulun. Muilla paikkakunnilla tämänhetkinen luvanhaltija aivan varmasti saa jatkoluvan.

***

Mielenkiintoista lupakierroksella on Metroradioiden taktiikka. He ovat hakeneet kummallekin kanavalleen aivan eri taajuuskokonaisuuksia ensisijaisina vaihtoehtoina. Suomipopille yrittävät saada Novan nippua, ja Groovelle The Voicen taajuuksia. Itse sanon suoraan, että heillä pitää olla todella hyvät hakemukset, jotta tällaista kannattaisi edes yrittää.

Kuuntelijan ominaisuudessa voisi todeta Grooven muistuttavan liikaa Novaa nykyään, niin melkeinpä kun jopa tuollaista yrittävät, niin saisi jäädä kokonaan ilman lupaa, kun hakijoita kerta on. Suomipop saisi jatkaa vanhoilla taajuuksilla, kun niitä toissijaisena on hakenut, koska aivan samantyyppistä kanavaa ei Suomesta löydy. Eikä myöskään pidä unohtaa Suomipopin kuuntelijalukuja, ne eivät juuri ikinä ole olleet huonot.

***

Turussa nuorisokanava Zoom FM hakee pysyvää lupaa, joka oikeastaan on samalla tikittävä aikapommi. Jos sitä nimittäin ei tule, kanava joutuu lopettamaan lähetyksensä. Kanava on pyörinyt nyt teknisillä toimiluvilla, jotka sallivat lähettämisen 50 watin teholla. Mutta kanavan toimitus siirtyy Turussa toiseen paikkaan, jonne 50 W lähettäminen olisi sama, jos minä menisin Gobin autiomaahan laittamaan aseman pystyyn ja tehoksi tuon 50W.

Turussa jännitetään nuortenkanava Zoom FM:n toimiluvan puolesta. Kuva aseman studiosta vuodelta 2009 (Kuva: Tero Toivonen).

Eli viranomaisista on kiinni, jatkuuko Zoom FM:n toiminta, asian voi kiteyttää myös näin. Jos se jatkuu, niin se jatkuu Radio Iniön vanhalla taajuudella 99,0. Toivotaan tämänkin asian toteutumista, koska kanava on saanut yllättävän paljon positiivista palautetta.

***

Ja lopuksi asian ytimeen: Taajuussuunnitelmassa piti alunperin olla yksi uusi valtakunnallinen nippu. Se olisi koottu kaikista Iskelmä-ohjelmaa lähettävistä asemista. Sehän olisi ollut loistava idea! Siltä se tuntui tuolloin. Vaikka se sai kannatusta jonkin verran, niin silti monet asemat tyrmäsivät idean. Suunnitelma palautettiin siltä osin ennalleen.

Ja hyvä näin, sillä sen jälkeen monet kiinnostuivat hakemaan taajuuksia, jotka eivät ole enää vuosikausiin olleet paikallisessa käytössä, vaan soittaneet ainoastaan ”Parhaita kotimaisia ja kevyen musiikin klassikoita”.

Toivonkin päätöksiä kuumeisesti odotellessa, että valtioneuvosto tekee ratkaisut ajatellen kokonaisuutta: kaupallisuutta, paikallisuutta ja monipuolisuutta.