Ylellä on tällä hetkellä lavastustoimintaa Helsingissä ja Tampereella. Liikkeenluovutuksessa 13 työntekijää sekä kalusto, koneet, tilat ja välineistö siirtyisivät uudelle toimijalle. Luovutettava kokonaisuus tarkentuu avoimen kilpailutuksen jälkeen kevään aikana. Ilmoitus kilpailutuksesta on tulossa Tarjouspalvelu.fi -verkkosivuille maalis-huhtikuun aikana. Ulkoistus on tarkoitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana.

Ylen Tekniikka, tuotanto ja kehitys -yksikön johtaja Janne Yli-Äyhön mukaan median tekeminen on muuttunut tuotantojen keventyessä ja digitalisaation vallatessa alaa.

– Myös Ylen omatuotanteinen draama on vähentynyt merkittävästi. Muutokset näkyvät voimakkaasti Ylen lavastamon toiminnassa. Lavasteita tehdään yhä vähemmän. Tarve laadukkaalle ja tehokkaalle lavastuspalvelulle ei poistu, mutta tekemisen määrän pienentyessä toiminnan kehittäminen ja uudistaminen taloudellisesti kestävällä tavalla aiheuttaa haasteita ilman ulkopuolista toimijaa. Samaan aikaan parlamentaarinen Yle-työryhmä edellyttää ulkopuolisten ostojen määrän kasvattamista, Yli-Äyhö toteaa.

Parlamentaarinen työryhmä edellyttää kotimaisten tuotantojen ostojen ja tuotantopalveluiden sekä kotimaisten esitys- ja käyttökorvausten hankintojen määrän nostoa 15-20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lavastamon ulkoistus on ensimmäinen toimi tavoitteen saavuttamiseksi.

Mediamonitori

Radio Suomen toimituspäällikkö Olli Junes kertoo, että muutokset johtuvat radion kulutustottumusten muutoksista sekä Yleen kohdistuvista leikkauksista.

– Ohjelmistoa uudistamalla varmistamme, että Radio Suomi on jatkossakin maan ajankohtaisin radiokanava ja aina läsnä. Tarjoamme rentoa yhdessäoloa, luotettavaa tietoa sekä omalta tuntuvaa musiikkia. Elämme suomalaisten arkea ja viikonloppua, välitämme tapahtumat ja tunnelmat niin omilta kulmilta kuin maailman laidoiltakin, Junes sanoo.

Paikallinen läsnäolo toteutetaan studiotekniikan kehityksen ansiosta uudella tavalla. Studiojuontaminen tehdään keskitetysti Tampereelta. Alueellinen läsnäolo säilyy, mutta tekotavat ja logiikka uudistuvat. Ylen paikallisuutisten toimituspäällikkö Aki Karjalainen kertoo, että 18 alueellista uutislähetystä säilyvät jatkossakin. Paikallinen läsnäolo toteutetaan kenttälähetyksinä maakunnallisten puheenaiheiden, ihmisten ja uutisten äärellä, jolloin koko Suomen asiat kuuluvat kanavalla.

Ohjelmakartta kokee muutoksia, ja uutena ohjelmana on tulossa muun muassa Radio Suomi lähelläsi, jossa eri maakuntien asiat ja ilmiöt pääsevät esiin. Ohjelma kuullaan kanavalla arkisin kello 13-16. Myöhäisiltapäivällä kello 16-18 kuultava lähetys osallistaa kuulijat, niputtaa päivän puheenaiheet, liikennetiedotteet ja musiikin.

Uutena aloittaa ohjelma nimeltä Lauantaina. Kello 9-12 kuultava lähetys tarjoaa yhteisöllistä tunnelmaa koteihin, mökeille ja autoihin kylistä kaupunkeihin. Olli Haapakangas ja Reetta Arvila tarjoavat kaikenikäisille kuulijoille mutkatonta tunnelmaa lauantaiaamuun. Ohjelmassa tavallisuus on vahvuus, studiossa ja reissun päällä kohdataan inspiroivia ihmisiä, kuullaan kiinnostavia tarinoita, vaalitaan perinteitä sekä oivalletaan uutta.

Sillanpään sunnuntai on uusi JP Sillanpään toimittama ohjelma, jossa kuulija pääsee lämpimälle ja letkeälle musiikkimatkalle. Lämminhenkiset tarinat ja tutut klassikot tekevät sunnuntaista entistä leppoisamman. Ohjelma niputtaa nostalgian ja menneen sunnuntaisin kello 11-12.

Mediamonitori – Yle

Neuvottelut koskivat 364 henkilöä Luovat sisällöt ja media- sekä Strategia ja palvelut -yksiköissä. Alun perin irtisanomistarpeeksi kerrottiin enimmillään 37 henkilöä.

Yle on jo aiemmin toteuttanut mittavia henkilöstövähennyksiä muissa yksiköissä.

Mediamonitori – Yle

Artikkelin laatimisessa hyödynnetty tekoälyä.

Johtamisrakennetta tiivistetään edelleen. Yksiköiden uudet organisaatiot astuvat voiman 1. huhtikuuta 2025.

– Tunnelma on apea. Irtisanottavien määrää saateen laskettua, mutta päätös on silti ikävä. Tuemme henkilöstöä muutoksessa, vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa koko prosessin ajan, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Ratkaisut tuovat säästöjä noin 27 miljoonaa. Edessä on iso toiminnan muutos ja toimintatapojen kehitysprosessi. Parlamentaarisen työryhmän edellyttämät säästöt tarkoittavat 66 miljoonan euron sopeutusta seuraavan kahden vuoden aikana.

– Kipeistä ratkaistuista huolimatta pyrkimys on rakentaa tulevaisuuden kestävä Yle, joka palvelee suomalaisten erilaisia tarpeita jatkossakin. Säästöt supistavat Ylen tarjontaa väistämättä, mutta ohjelmisto pidetään silti laajana ja tasapainoisena sekä julkisen palvelun perustan vahvana, Ylä-Anttila jatkaa.

Mediamonitori – Yle

Vero otettaisiin huomioon ennakonpidätysprosentissa tuloverojen tapaan. Yleisradiovero ei koskisi alle 18-vuotiaita. Veron vähimmäismäärä olisi 50 euroa ja enimmäismäärä 140 euroa. Veroa ei näin ollen perittäisi lainkaan, mikäli sen määrä jäisi alle 50 euron.

Ylen rahoituksen tasoksi on ensi vuodelle esitetty 500 miljoonaa euroa. Ensi vuoden jälkeen tasoa tarkistetaan vastaamaan senhetkistä kustannustason nousua. Yleisradion hallintoneuvoston tehtäviin kirjataan uusien palvelujen ennakkoarviointi. Ylen julkisen palvelun sisältö päivitetään lisäksi vastaamaan nykyaikaa. Julkisen palvelun varainkäyttöä valvoo tehostetusti Viestintävirasto, jonka valvontatehtävää terävöitetään.

Mediamonitori – Valtioneuvosto

Yle-veron osuus tuloista on 0,64 prosenttia, mikä on euroiksi muutettuna vähintään 50 euroa ja enintään 140 euroa henkilöä kohden. Veron suuruus määräytyy henkilön tulotason mukaan. Alaikäisiltä ja tietyn tulotason alittavilta veroa ei peritä lainkaan. Yle-vero koskee myös yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 400 000 euroa.

Eduskunta käsittelee asiaa ensi keväänä.

Mediamonitori – Valtioneuvosto, LVM

– Hallinnon uudistamiseen on nyt olemassa hyvä ratkaisu, rahoituksen osalta vaihtoehtoja tulee vielä arvioida. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että YLEn rahoituksen kattaminen valtion budjetista olisi oikeudenmukaisin vaihtoehto, sanoo Lindén.

Veroluonteiseen, asuntokohtaiseen yleisradiomaksuun liittyy sosiaalisia epäkohtia. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä tutkii mahdollisuuksia ottaa yleisradiomaksu huomioon pienituloisten osalta sosiaalietuuksien järjestelyillä, mutta tasapuolista mallia eri elämäntilanteissa oleville ei ole löytymässä.

– Kaavailtu yleisradiomaksu olisi ollut useille erityisryhmille epäoikeudenmukainen eikä siihen ole löydetty tarpeeksi oikeudenmukaista ja kaikille erityisryhmille soveltuvaa kompensaatiomallia, ministeri Lindén sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa Yleisradion kokonaisuudistukseen tähtäävää valmistelutyötä ja tavoitteena on, että tarvittavat linjaukset saadaan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Yleisradion rahoitusta jatketaan toistaiseksi nykyisellä toimivalla tv-maksujärjestelmällä.

Mediamonitori – LVM

Muutosesitysten valmistelu jatkuu liikenne- ja viestintäministeriössä syksyn aikana.

– Ellei rahoitus- ja hallintomallin uudistamiseen löydy nyt rakentavaa tietä, siirtyvät ratkaisut seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Tätä en kuitenkaan pidä toivottavana. Uskon, että eduskunnan, alan toimijoiden ja hallituksen yhteinen näkemys löytyy, ja rahoitusuudistus voidaan toteuttaa yhdessä välttämättömien hallinnollisten uudistusten kanssa, Lindén sanoo.

Lindén lähtee siitä, että Yleisradiota koskevat muutokset tulevat vuoden 2011 sijasta voimaan vasta vuoden 2012 alusta, jolloin tuleva hallitus voi kautensa aluksi määritellä Yleisradion rahoituksen tason.

– Ehdotetun mediamaksun ongelmana on pidetty sitä, ettei maksu määräytyisi maksukyvyn mukaan. Maksuun on vaikea kytkeä erityisratkaisuja pienituloisille. Budjettirahoitusmalli huomioisi henkilön maksukyvyn ja voisi siten olla sosiaalisempi tapa rahoittaa julkista palvelua. Tosin tälläkin mallilla on omat ongelmansa, Lindén toteaa.

Ylen rahoitusmalliksi ehdotettu mediamaksu on herättänyt runsasta keskustelua. Sanomalehtien Liiton teettämään tutkimuksen vastanneista lähes kaksi kolmasosaa ei hyväksy jokaiselta asuntokunnalta perittävää mediamaksua, jollaista niin sanottu Lintilän työryhmä on esittänyt. Tutkimuksessa mediamaksua suuremman kannatuksen saivat valtion budjettirahoitus ja nykyinen tv-maksu. Tutkimusta varten haastateltiin noin tuhatta suomalaista.

Mediamonitori – LVM, Keskisuomalainen

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk) johtama työryhmä luovutti raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille torstaina. Työryhmän mietinnön mukaan maksu olisi kaikille sama riippumatta talouden koosta. Maksun myötä luovuttaisiin tv-lupatarkastajista. Lintilä perusteli maksujärjestelmän uudistusta sillä, että televisiovastaanottimen omistaminen on maksun perusteena tullut tiensä päähän, koska ohjelmia katsotaan ja kuunnellaan paljon myös netin ja matkaviestimien kautta.

Työryhmän mielestä riippumattoman julkisen palvelun Yleisradion rahoituksen on jatkossakin kerryttävä kansalaisten ja yhteisöjen maksamista maksuista.

Kaupalliset mediayhtiöt ovat tyrmänneet suoralta kädeltä vain Ylen rahoitukseen tarkoitetun mediamaksun. Sen sijaan Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner kokee maksun varmistavan Ylen rahoituksen ja samalla työpaikkojen säilymisen.

Nykyisen tv-maksun suuruus on 224 euroa vuodessa.

Mediamonitorin tämänkertaiseen viikkokysymykseen vastanneista vain noin seitsemän prosenttia on nykyisen tv-maksujärjestelmän säilyttämisen kannalla. Epävirallinen lukijakysely jatkuu lauantai-iltaan asti.

Mediamonitori – YLE, Aamulehti, HS