Ylä‑Anttila on ollut toimitusjohtajana syyskuusta 2018 lähtien. Af Björkesten on aiemmin toiminut muun muassa Hufvudstadsbladetin varapäätoimittajana. Hän on ollut Ylä-Anttilan varahenkilönä vuodesta 2022 alkaen.

Mediamonitori – Yle

Artikkelin laatimisessa hyödynnetty tekoälyä.

Neuvottelut koskivat 364 henkilöä Luovat sisällöt ja media- sekä Strategia ja palvelut -yksiköissä. Alun perin irtisanomistarpeeksi kerrottiin enimmillään 37 henkilöä.

Yle on jo aiemmin toteuttanut mittavia henkilöstövähennyksiä muissa yksiköissä.

Mediamonitori – Yle

Artikkelin laatimisessa hyödynnetty tekoälyä.

Ylä-Anttilalla on takanaan 40 vuoden ura media-alalta. Ylessä hän on työskennellyt vuodesta 2018.

Ylä-Anttila kertoo, että useat Ylen muutokset ovat jo voiton puolella. Sisällöt tavoittavat yleisönsä ja yhtiön pohja on vakaa.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen toteaa, että Ylä-Anttilan tapa johtaa Yleä ansaitsee isot kiitokset, sillä hänen aikanaan yhtiössä käytiin läpi kaksi isoa myllerrystä. Algoritmien ja tekoälyn maailmaan sopeutumisessa Yle on ollut etulinjassa. Sen lisäksi eduskunnan päätös leikata yhtiön rahoitusta tuntuvasti käynnisti toisen ison myllerryksen.

Apunen toteaa, että uuden toimitusjohtajan on kyettävä näyttämään tietä tulevaisuuteen, jossa alustatalous ja uusi teknologia muuttavat alaa jatkuvasti. Samalla julkisen yleisradiopalvelun merkitystä on korostettava jyrkkien vastakkainasetteluiden maailmassa.

Mediamonitori – Yle

Yhtiön tavoitteena on saada aikaan 50 miljoonan euron säästöt vuosina 2025-2026, joista tähän mennessä on saavutettu 45 miljoonaa.

– Säästöjä on haettu kaikkialta. Muutoksia on toteutettu jo paljon, mutta tarvitsemme yhä lisää sopeutuksia. Tarkastelussa ovat toiminnot, joita ei ole vielä voitu tarkastella kokonaisuutena. Huolehdimme toimintamme vastuullisuudesta muutoksen keskellä ja tarjoamme henkilöstöllemme tukea, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Neuvotteluiden piirissä ovat vakituiset työntekijät muun muassa suomenkielisessä draama-, viihde-, nuorten-, ja lastensisällöissä, sisältöjen kääntämisessä, ja versioinnissa, tuotantosuunnittelussa ja niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin sisältöhankinnassa.

Nyt alkavat neuvottelut ovat osa koko Luovat sisällöt ja media -yksikön toimintojen uudelleenorganisointia. Tavoitteena on vahvistaa Ylen kulttuuritehtävän toteuttamista ja tehostaa vähenevien resurssien käyttöä.

Mediamonitori – Yle

Johtamisrakennetta tiivistetään edelleen. Yksiköiden uudet organisaatiot astuvat voiman 1. huhtikuuta 2025.

– Tunnelma on apea. Irtisanottavien määrää saateen laskettua, mutta päätös on silti ikävä. Tuemme henkilöstöä muutoksessa, vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa koko prosessin ajan, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Ratkaisut tuovat säästöjä noin 27 miljoonaa. Edessä on iso toiminnan muutos ja toimintatapojen kehitysprosessi. Parlamentaarisen työryhmän edellyttämät säästöt tarkoittavat 66 miljoonan euron sopeutusta seuraavan kahden vuoden aikana.

– Kipeistä ratkaistuista huolimatta pyrkimys on rakentaa tulevaisuuden kestävä Yle, joka palvelee suomalaisten erilaisia tarpeita jatkossakin. Säästöt supistavat Ylen tarjontaa väistämättä, mutta ohjelmisto pidetään silti laajana ja tasapainoisena sekä julkisen palvelun perustan vahvana, Ylä-Anttila jatkaa.

Mediamonitori – Yle

Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kertoi, että ensimmäinen sopeutusvaihe alkaa heti. Toiseen vaiheeseen edetään keväällä 2025, kun ensimmäisen vaiheen säästöt ovat selvillä. Loput kustannussäästöt toteutetaan, kun ensimmäisen vaiheen sopeutusten vaikutukset selviävät.

Koko henkilöstöä koskevien säästöjen tavoite on organisaation keventäminen. Investointeja sekä kehityshankkeita asetetaan tauole, lisäksi yhtiössä mietitään kiinteistöomistuksia. Neliöitä ja seiniä tullaan vähentämään, myös työtilojen tiivistämistä pohditaan.

Samaan aikaan Yle panostaa digipalveluiden kehitykseen. Myös huoltovarmuus turvataan, eikä monipuolisesta kulttuuritarjonnasta tai luotettavan tiedon tarjoamisesta olla tinkimässä. Toimenpiteiden taustalla on Ylen rahoituksen leikkaus sekä Ylen arvonlisäveron nosto, joiden yhteenlaskettu vaikutus on noin 66 miljoonaa euroa. Yle työllistää tällä hetkellä 2984 vakituista henkilöä, joista suurin osa työskentelee sisällöntuotannon parissa.

Mediamonitori – Yle

Ylen tulee jatkossa avata omaa toimintaa ja taloutta mahdollisimman laajasti. Esitys edellyttää Yleä lisäämään kotimaisten tuotatojen, tuotantopalvelujen sekä esitys- ja käyttökorvausten ostoja 15-20 prosenttilla vuoteen 2030 mennessä.

Mietinnössä korostetaan Ylen riippumattomuuden turvaamista EU:n uuden mediavapaussäädöksen mukaisesti.

Nyt tehty ratkaisu kestää vuoteen 2030 saakka.

Parlamentaarinen työryhmä perustettiin lokakuussa 2023 pohtimaan Ylen julkisen palvleun tehtävää ja rahoitusta. Työryhmä aloitti työnsä 12.10.2023.

Mediamonitori – LVM, Yle

Yleisradio lopetti ULA- ja TV-lähetykset Koskipuhdosta vuonna 1979 samaan aikaan, kun uusi tehokkaampi Haapaveden yleisradioasema aloitti toimintansa. Haapavedellä radion lähetysteho oli vanhaan paikkaan verrattuna kaksinkertainen eli 30 kW.

Koskipuhdon masto palasi yleisradiokäyttöön vuonna 1990, kun Radio Lakeuden tilalle perustettu uusi Nivalan ja Ylivieskan yhteinen paikallisradioasema Radio Foni aloitti lähetykset taajuudella 88,3 MHz. Radio Foni sulautui jo seuraavana vuonna Radio Pookiin, joka jatkoi lähetyksiä mastosta näihin päiviin asti. Radio Pookin nykyinen taajuus 95,5 MHz jatkaa lähetyksiä Sievistä syys-lokakuun vaihteessa.

Mobiiliyhteyksiä varten Telia korvaa purettavan maston uudella matalammalla mastolla.

Ylivieskan Koskipuhdossa sijaitseva Yleisradion vanha radio- ja tv-masto on huonossa kunnossa.
Maston juurella toimi aikoinaan Ylen paikallistoimitus. (Kuva: Riku Martinmäki)

Mediamonitori

Muualla Mediamonitorissa: Taajuuslista

Artikkelia korjattu 30.9.2021 klo 21.50: Haapaveden lähetysteho oli Ylivieskaan verrattuna kaksinkertainen eikä kymmenkertainen, kuten tekstissä alun alkaen väitettiin.

Työryhmä arvioi myös Yleisradion asemaa ja merkitystä kotimaisilla mediamarkkinoilla. Arvoitavana on myös yhtiön merkitys demokratian, sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kannalta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen. Työryhmään kuuluvat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin lisäksi yksitoista kansanedustajaa eri puolueista.

Työryhmän toimintakausi päättyy 31. toukokuuta 2016.

Mediamonitori – LVM

Mediamarkkinoita arvoivassa selvitysryhmässä on koolla sekä yritys-, että media-alan vaikuttajia. Puheenjohtajana toimii Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston professori Anssi Vanjoki.

Ryhmään kuuluvat myös kirjailija ja kolumnisti Kalle Isokallio, viestintätoimisto Kreab Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä vapaa toimittaja Reetta Meriläinen.

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa Suomen mediatoimialan tilanne.

– Vahva ja taloudellisesti hyvinvoiva media on kaikkien etu. Yhteiskunnan tehtävä on katsoa, että median toimintalähtökohdat ovat oikeudenmukaiset voimakkaan murroksenkin aikana. Myös Ylen asemaa tulee arvioida muutosta vasten, Berner toteaa.

Media-alan toimijoilla on lukuisia velvoitteita ja rajoituksia koskien esimerkiksi tekstityksiä, mainoksia, toimilupia sekä tekijänoikeuksia. Työryhmän tehtävä on selvittää sääntelyn vaikutukset kilpailuasetelmiin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Nyt tehtävä mediamarkkinaselvitys toimii viitekehyksenä työryhmässä, joka arvioi Yleisradion julkisen palvelun tehtävää sekä rahoitusta. Tämän työryhmä aloittaa työnsä tammikuussa 2016. Ryhmä arvioi myös Yleisradion aseman ja tehtävän merkityksen sekä tarkastelee Yleisradion merkitystä demokratian, sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden näkökulmista.

Mediamonitori – LVM