RDS eli Radio Data System on järjestelmä, jolla radiokanavat välittävät FM-taajuudella tietoa radiovastaanottimille näyttämällä muun muassa kuunneltavan aseman nimen ja ohjaamalla vastaanottimet pysymään samaa ohjelmaa lähettävillä taajuuksilla.

Autoradion tavanomaisia RDS-ominaisuuksia ovat PS eli lähettävän aseman nimi, AF eli aseman vaihtoehtoiset taajuudet, TA ja TP eli liikennetiedotetoiminnot sekä REG-toiminto, jolla voidaan lukita autoradio pysymään haluttua alueohjelmaa välittävän aseman eri taajuuksilla liikuttaessa kuuluvuusalueelta toiselle.

Monipuolisemmissa autoradioissa on myös RDS-palveluun liittyvän radiotekstin (RT) näyttöominaisuus. Radiotekstissä useat kanavat välittävät tietoa soivasta kappaleesta tai lähettävät kanavan slogania.

Yle korvasi vanhaa RDS-järjestelmää uudella tekniikalla ja toi samalla kuuntelijoiden kaipaamia lisäominaisuuksia kanavilleen. Erityisen kysytty ominaisuus on soivan kappaleen näyttö, jota Yle välittää nyt radiotekstissä.

– Todellakin uudistuksessa näkyvin osa – myös pitkään Yleltä pyydetty toiminto – on ”nyt soi” näkyminen radiotekstinä, kertoo sähköpostitse tavoitettu päällikkö Olli Sipilä Ylen Live- ja mediapalveluista.

Mediamonitoriin tulleiden kuuntelijahavaintojen perusteella radiotekstissä välittyy tieto parhaillaan soivasta kappaleesta kaikilla Ylen kanavilla, mutta biisitietojen välittämisessä on ollut vaihtelevuutta. Sipilä kertoo syyn tähän.

– Soiva kappale -tieto näytetään edellyttäen, että se on teknisesti saatavissa. Jos kysymys on esimerkiksi konsertista tai vastaavasta live-tapahtumasta, niin toki soivan kappaleen tietoa on vaikea ellei mahdoton saada.

Sipilän mukaan Radio Suomen ja Yle Vegan RDS-järjestelmässä kanavien nimet näkyvät nyt yhtenäisinä myös aluelähetysten aikana. Aiemmin Radio Suomen nimikentässä näkyivät kunkin alueradion nimitunnisteet, kuten YLE HKI, YLE TRE tai YLE OULU. Vega puolestaan näytti esimerkiksi alaviivoja tai pisteitä ja pilkkuja YLE VEGA -tunnisteessa eri alueradioissa.

– Uudistukseen yhteydessä todellakin vaihdettiin PS-nimet Radio Suomen ja Vegan osalta yhtenäiseksi. Yle on saanut aiemmin palautetta puoleen ja vastaan, osa on pitänyt alueellisia PS-nimiä hyvinä ja toisaalta osa ei, Sipilä tarkentaa.

Sipilä muistuttaa lisäksi, että alueradioita kuunnellessa autossa kannattaa käyttää vastaaottimen REG- ja AF-toimintoja. Tällöin autoradio ei vaihda esimerkiksi samalla alueella kuuluvan toisen alueohjelman taajuudelle, vaan pysyy halutun aluestudion lähetyksessä.

– Kannattaa lisäksi muistaa, että erilaiset autoradiot sisältävät erilaisia RDS-ominaisuuksia ja niiden käyttö on vastaanotinkohtaista, koska esimerkiksi ihan kaikissa oman kokemuksen mukaan ei ole tuota REG (ON/OFF) -toimintaa tai RT-toimintaa, Sipilä huomauttaa.

Mediamonitori

Raahessa Yle Puheen taajuus on ollut tehokkaampi kuin nykyinen Yle Radio 1:n taajuus. Puheelta vapautuva taajuus 106,5 MHz siirtyy välittämään Radio 1:n lähetystä. Oulussa Radio 1:lle tulee lisätaajuus 104,4 MHz. Se aloittaa Polvikankaan radioasemalla kolmen kilowatin teholla. Taajuus ei ole aiemmin ollut Yle Puheen tai muiden Yleisradion kanavien käytössä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt Ylelle radioluvat Radio 1:n uusille taajuuksille. Luvat tulevat voimaan maanantaina 8. tammikuuta.

Yle Radio 1:n uudet taajuudet:

Mediamonitori

Aiheesta muualla Mediamonitorissa: Taajuuslista

Uutista päivitetty 8.1.2024 klo 22.25: lisätty taulukko.

Uudistuksella Yle tähtää audiosisältöjensä ja Yle Areenan vahvistamiseen. Perinteisiä radiolähetyksiä Yle ei vähennä, vaikka kaksi sen suomenkielisistä kanavista uudistuukin. Ylen radio- ja audiopäällikkö Jonna Fermin mukaan audiosisältöjen käyttötavat ovat murroksessa ja tähän yhtiö haluaa vastata.

– Radiokanavat ovat edelleen tärkeitä osalle yleisöstä. Samalla median käyttö monipuolistuu ja muuttuu. Puhetta, podcasteja ja musiikkia kuunnellaan yhä enemmän suoratoistopalveluiden kautta. Haluamme tarjota myös tulevaisuudessa suomalaisille kiinnostavaa audiotarjontaa missä, miten tai millaisilla laitteilla he sitä haluavatkaan kuunnella, Ferm toteaa Ylen tiedotteessa.

Helsingin Sanomien mukaan osa Yle Puheen nykyisistä ohjelmista siirtyy Yle Radio 1:een ja osa lopetetaan. Lopetustuomion ovat saamassa suorista lähetyksistä Puheen aamu, Akti ja Puheen iltapäiväkerho.

Jonna Ferm kertoo Helsingin Sanomille, että nykyiset Yle Puheen juontajat jatkavat työskentelyä joko muilla Ylen radiokanavilla tai podcastien parissa.

Yle Puheen ohjelmista Radio 1:een ovat siirtymässä ainakin Politiikkaradio ja Ruben Stillerin keskusteluohjelma. Yle Puheelle ohjelmia tehneet Juuso Pekkinen sekä Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan jatkavat podcastien tekijöinä.

Mediamonitori – Yle, HS

Juhlapäivänä lähetetään muun muassa kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa sekä runsaasti Radion sinfoniaorkesterin tuotantoa Yleisradion kantanauhoilta.

Sibeliuksen ohella ohjelmistossa soi esimerkiksi Einojuhani Rautavaaran, Helvi Leiviskän, Taneli Kuusiston, Aulis Sallisen, Erik Bergmanin ja Bernhard Henrik Crusellin sävellyksiä.

Yle Klassinen lähettää internetissä, mutta sen ohjelmistoa voi kuunnella joka päivä Yle Radio 1:ssä kello 23.10 alkavassa Yöklassisessa sekä arkisin kello 13-14.

Mediamonitori

Ensimmäisiä kappaleita, mitä muistan kuulleeni Radio Suomen lähetyksessä aamulla ensimmäisenä kanavauudistuksen päivänä, oli ainakin Reijo Taipaleen levytys Ihan kuin nuo toiset. Mikko Kuustosen Ainoain taisi olla myös ensimmäisenä päivänä soitossa Antti Huovilan ei niin iskelmällisen Mä haluan toimintaa -levytyksen tavoin. Yöradiossa, joka oli nyt yhdessä uuden nuorisolle suunnatun aseman YleX:n kanssa toteutettu, taisi soida Glenn Freyn Part Of Me, Part Of You. T. T. Purontaan haastattelu oli muistaakseni myös mukana noissa ensimmäisissä lähetyksissä.

***

Jonkun aikaa kuuntelin Suomea, ehkä jo saman päivän aikana siirtyen kuitenkin YLE Radio 1:n (entinen Radio Ylen Ykkönen) puolelle, jossa viihdyinkin hyvin ja pitkään sitten pääasiallisesti, vaihteeksi pääosin monipuolisten puheohjelmien parissa (esimerkiksi Risto Nurmen luontoradio ja Ykkösaamu). Olin jo aiemmin kuunnellut vakituisesti Seija Walliuksen Herraseurassa-ohjelmia samalta kanavalta. Yle Radio 1:een siirtyi myös Jari Aula, joka oli Radio Suomen puolelta tutuksi tullut, erityisesti pitkäaikaisesta, itselleni vakituisesta Herää Suomi -ohjelmasta (joka oli loppuaikoina tosin kutistunut ja alkoi enteillä loppuaan) ja sen sunnuntaisesta toivekonserttiohjelmasta. Tässä blogissa on hänen muistojaan aiheeseen liittyen.

***

Moni Radio Suomen juontaja katosi kuuluvista tämän uudistuksen myötä, jotkut jäivät edelleen mukaan uusien tulokkaiden lisäksi. Radio Suomessa en innostunut myöskään siitä, että kanava alkoi selvästi kilpailla Radio Novan kanssa. Sen huomasi jatkuvana aseman nimen toistamisena. Uutta kilpailutilannetta kuvasi muu uusi järjestely, jossa sama juontaja hoiti pitkää lähetystä: se tuntui vieraalta. Suomen tarjonnan muutos kuului erityisesti iskelmämusiikin soiton radikaalina vähenemisenä ja enemmän nuoremmalle väestölle suunnatulla ohjelmistolla. Itselleni erityinen menetys oli tuolloin vanhan tanssimusiikin ohjelmien katoaminen. Onneksi sittemmin tuli Suomi soi -lähetys, mikä tätä puutetta korvasi. Niin ikään iskelmämusiikin määrää lisättiin.

***

Viihdyin Suomen puolella sittemmin muutamaan otteeseen varsinkin maakuntaradioita ja tiettyjä erikoisohjelmia kuunnellen. YleX:n osalta tämä muutos ei ollut itselleni negatiivinen, kun vakituinen radio-ohjelmani Metalliliitto jatkui luonnollisesti Radiomafialta sinne siirtyneenä. Hard Rock Club sen sijaan siirtyi YleQ:lle (joka sekin lopetettiin myöhemmin). Kuuntelin tätä eri juontajien vetämää ohjelmaa YleQ:sta, kunnes ohjelma valitettavasti loppui kokonaan vuoden 2004 alkupuolella.

Niin ikään Yle Radio Peili oli myöhemmin vakituisena asemanani jonkun aikaa – melkein yötä päivää auki. Itse kommentoin myös heti tuoreeltaan radiouudistusta muistaakseni Ylen sivujen kautta monen muun lailla.

***

Seuraavassa vielä kanavauudistukseen erityisesti liittyviä kirjoituksia. Lisää löytyy helposti Google-haun avulla:

http://www.mikkoalatalo.net/arkisto/dokut/YLE_radiouudistus.html

http://yle.fi/vintti/yle.fi/yleradio1/viewtopic2e45.html?f=2&t=492&sid=220c086219ae2ca851fb70c05988eaf1

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073874014/Ylen+radiouudistus+tuo+nelja+kanavaa

http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/ylen-radiouudistus-etenee

http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/kuoppaamisesta-kymmenen-vuotta-radiomafian-legendoja-ikavoidaan-edelleen

***

Toimittaja Pentti Kemppainen teki radiouudistuksesta seuraavan jutun Otavan julkaisemaan Mitä Missä Milloin 2004 -kirjaan:

Radiouudistus kuumensi tunteita

Yleisradio uudisti tammikuussa 2003 radion ohjelmapalveluitaan. Vuoden 1990 kanavauudistuksessa syntyneet kolme valtakunnallista suomenkielistä radiokanavaa saivat nyt uudet nimet ja samalla niiden sisällön painopisteitä muutettiin. Kulttuurin ja yhteiskuntakeskustelun kanavan uudeksi nimeksi tuli YLE Radio 1, alue- ja uutiskanavan nimenä säilyi edelleen Radio Suomi ja nuorisokanava Radiomafia sai nimekseen YLEX. Nuoren aikuisväestön digitaalinen radiokanava YLEQ oli kuultavissa pääkaupunkiseudulla myös ULA-vastaanottimilla.

Joistakin sisällöllisistä uudistuksista huolimatta ohjelmamuutokset eivät olleet kovin suuria, sillä kanavien perusrakenne ja työnjako säilyivät entisellään. Toimittajat ja kuuntelijat kuitenkin reagoivat joihinkin uudistuksiin voimakkaasti. Keskustelua herättäneitä ohjelmia olivat Metsäradio, Naisten tunti ja Ykkösaamu. Uudistuksen saamassa julkisuudessa oli nähtävissä myös tulevien vaalien läheisyys sekä kesällä edessä ollut päätös televisiomaksujen korotuksesta.

Uudelleenjärjestelyn tavoitteena oli kehittää kanavia vastaamaan yhä paremmin yleisön eri kohderyhmien tarpeita, sillä alan kilpailutilanne oli muuttunut rajusti kaupallisten radioiden laajentaessa toimintaansa. Kaupalliset radiot alkoivat saada 1990-luvulla ketjuradiotoimilupia, minkä seurauksena niiden toiminta on ketjuuntunut voimakkaasti. Vuonna 2003 valtakunnallisen Radio Novan lisäksi äänessä oli 11 osavaltakunnallista ketjuradiota.

Myös tekninen kehitys oli osaltaan edistämässä uudistusta. Tuotantojärjestelmät reportterin tallentimesta aina lähetinantenniin saakka oli digitalisoitu ja teknologinen kehitys loi uusia mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen. Samalla digitaaliseen vastaanottoon siirtyminen oli ennakoitua hitaampaa, joten ohjelmiston muutokset toteutettiin nykyisillä ULA-taajuuksilla.

Ohjelmiston järjestelyä suurempi muutos oli organisaation uudistaminen. Perinteisestä kanava- ja toimitusorganisaatiosta siirryttiin tilaajajärjestelmään. Ohjelmatuotanto ja kanavat erotettiin toisistaan ja taloudellisia säästöjä pyrittiin saamaan sisäisen kaupankäynnin keinoin. Näin Yleisradio seurasi muiden pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden tavoin Ison-Britannian BBC:n esimerkkiä. Koko uudistuksen taustalla näkyivätkin voimakkaasti taloudelliset syyt.

Pentti Kemppainen (Mitä Missä Milloin 2004, Otava 2003, s. 343)

Kolumnin kirjoittaja on Mediamonitorin arkistotoimittaja

Seuraradiokanava avautuu torstaina 1.7. kello 12.00 ja sulkeutuu maanantaina 5.7. noin kello 20.00. Lähetyksiä on torstaina kello 12-24, perjantaista sunnuntaihin kello 6-24 ja maanantaina kello kuudesta alkaen.

Suviseuraradion tärkein tehtävä on seurapuheiden välittäminen. Seurojen väliajoilla radio lähettää toimitettua ohjelmaa. Ohjelmat taustoittavat sekä seuratapahtumaa että vanhoillislestadiolaisten kristittyjen elämää tänä aikana.

Suviseuraradio on toiminut vuodesta 1994. Ohjelma on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena koko ajan. Radion työtä organisoi SRK:n radiotoimikunta apunaan suviseurojen radioryhmä. Se johtaa noin 90 hengen radiotoimitusta, josta osa on media-alan opiskelijoita, pieni osa tiedotusammattilaisia ja valtaosa harrastajia.

Suviseuraradion lisäksi seuroja välitetään YLE Radio 1:n kautta sunnuntaina kello 18-19. Lisäksi seurapuheet välittyvät tapahtuma-alueelle suomeksi ja kuudella muulla kielellä. Eri kieliä varten on varattu viisi taajuutta.

Mediamonitori