Myös ohjelmistolupien myöntämisen ja peruuttamisen edellytyksiä muutetaan. Lisäykset koskevat rahapelien markkinointia ja kiihottamista kansanryhmää vastaan. Ohjelmistolupa voidaan peruuttaa, mikäli luvanhaltija rikkoo toistuvasti ja vakavasti tietoyhteiskuntakaarta, toimilupaehtoja tai rahapelien markkinointikieltoa tai syyllistyy kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Ohjelmistoluvat myöntää jatkossakin Viestintävirasto.

Radiotoiminnasta maksettavat valvontamaksut alenevat 25%, jatkossa valtakunnallisesta luvasta maksetaan 6 000 euroa, alueellisen tai paikallisen radiotoiminnan luvasta 600 euroa ja televisioverkossa radiotoimintaa harjoitettaessa 6 000 euroa.

Laki tulee voimaan alkuvuodesta 2018, mutta tarkka ajankohta on vielä auki. Tietoyhteiskuntakaaren nimi muuttuu lakimuutoksen yhteydessä. Jatkossa nimi on Laki sähköisen viestinnän palveluista.

Mediamonitori – RadioMedia

Muutokset koskevat tv-ohjelmien eurooppalaisuusvaatimusta, jota lievennetään EU-direktiivin sallimissa puitteissa. Näkö- ja kuulorajoitteisille katsojille tarkoitettuja ääni- ja tekstityspalveluja lisätään, sillä palvelut on liitettävä Yleisradion ja kaupallisten yleisen edun kanavien lisäksi sellaisiin valtakunnallisiin ohjelmistoihin, jotka palvelevat useita eri yleisöryhmiä.

Säännösten keventäminen pienentää yksityisten tv- ja radiokanavien viranomisille maksamia valvontamaksuja. Ylen maksuja puolestaan korotetaan.

Radio- tai tv-ohjelmistolupaa ei jatkossa myönnetä hakijalle, jonka lupaviranomaiset epäilevät rikkovan arpajaislain rahapelien markkinointia koskevia säännöksiä ja kuvaohjelmalain lapsille haitallisten ohjelmien lähettämisaikaa koskevia säännöksiä. Hakija, jonka epäillään syyllistyvän rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, ei voi saada ohjelmistolupaa. Voimassa oleva ohjelmistolupa voidaan jatkossa myös peruuttaa edellä mainituista syistä.

Radiomainonnan määrää ei jatkossa rajoiteta, mutta mainokset tulee  erottaa muusta ohjelmistosta äänitunnuksella tai muulla selkeällä tavalla.

Mediamonitori – Vn

Tavoitteena on kumota säännös, jonka mukaan radiomainosten lähetysaika ei saa olla yli 20 prosenttia päivittäisestä lähetysajasta. Mainonnan sääntelyn purkaminen oli yksi Anssi Vanjoen johtaman mediatyöryhmän suosituksista. Työryhmän tehtävänä oli selvittää kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä, markkinoiden esteitä ja kilpailuasetelmia. Sen loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2015.

Myös radioiden toimilupakäytäntöön on suunnitteilla muutoksia. Uudistuksilla pyritään keventämään ohjelmistotoimilupasääntelyä ja kuluttajansuojasääntelyä. Samalla arvioidaan mahdollisuutta siirtyä radion ohjelmistotoimilupien myöntämisessä huutokauppamenettelyyn.

Teleyhtiöiltä poistetaan ensi vuoden alusta lähtien velvoite lähettää MTV3:a ja Nelosta niin sanottuina yleisen edun tv-kanavina. Teleoperaattorit joutuvat vielä toistaiseksi välittämään Yleisradion televisio- ja radiokanavia. Muiden kanavien lähettämisestä sovitaan jatkossa kaupallisesti, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Televisiokanavista siirtovelvoitteen piiriin kuuluvat tällä hetkellä YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä MTV3 ja Nelonen. Näkö- ja kuulorajoitteisten oikeus vastaanottaa viestejä pyritään varmistamaan muulla tavoin kuin siirtovelvoitesääntelyllä.

Mediamonitori

 {jcomments off}

Suomen radio- ja viestintäjärjestö ilmaisee nykyisten linjauksien olevan vahva viesti siitä, että kasvollista omistajuutta ei arvosteta Suomessa. Järjestön mukaan ketjuuntuminen aiheuttaa radikaalia verotulojen vähenemistä sekä työpaikkojen menetyksiä.

Aidot paikallisradiotoimijat ovat useissa kannanotoissaan ja lausunnoissaan vaatineet konkreettisia toimia paikallisradiotoiminnan edistämiseksi. Suomen radio- ja viestintäjärjestön mukaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on huolissaan paikallisradiotoiminnan keskittymisestä. Keskittyminen johtaa paikallisen ohjelmatarjonnan minimointiin ja sitä kautta paikallisen identiteetin menetykseen.

– Aidolle paikallisradiotoiminnalle on selkeä tilaus. Kyse on kasvollisesta omistajuudesta sekä media-alan työpaikoista. Lisäksi aidot paikallisradiot toimivat alueellisen talouden edistäjinä, luovat ja kehittävät kulttuuria sekä ylläpitävät sananvapautta, järjestön kannanotossa todetaan.

Järjestön mielestä nykyinen tietoyhteiskuntakaari ei huomioi aitoa paikallisradiotoimintaa, jonka seurauksena toimiala on kehittynyt epäterveellisellä tavalla.

Järjestö kritisoi myös hallituksen viime torstaina antama ennakkopäätöstä, jossa näytettiin vihreää valoa Suomen Uutisradio Oy:n eli Novan radioliiketoimintojen ja toimiluvan siirtymiselle MTV Oy:ltä Bauer Medialle. Radiotoimintojen ohella Bauerin haltuun siirtyvät Novan, Radio NRJ:n ja Radio Nostalgian myynti- ja markkinointitoiminnot, jotka yhdistyivät noin vuosi sitten.

Mediamonitori

Lainmuutoksella puututaan sellaiseen radiotoimintaan, jossa asemat lähettävät useilla peräkkäisillä lyhytaikaisilla lähetysluvilla vaihtamalla esimerkiksi luvanhaltijaa tai nimeä. Lainlaatijan tavoitteena on tehdä selkeämpi ero pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla luvilla lähettävien asemien välille.

– Analogisen radiotoiminnan ketjuttamisen kiellon täsmentämisen tavoitteena on estää mahdollisuudet kiertää kieltoa ja siten edistää erityisesti radiomarkkinan suotuista kehitystä ja toimintaympäristön luotettavuutta, lakiesityksessä sanotaan.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa lakiehdotuksessa halutaan myös tehostaa Viestintäviraston mahdollisuuksia muuttaa voimassa olevia toimilupia. Tämän vuoden aikana on ollut tapauksia, joissa Viestintävirasto on esitellyt lupamuutokset liikenne- ja viestintäministeriölle, joka on todennut, etteivät ne edellytä valtioneuvoston käsittelyä. Alun perin tietoyhteiskuntakaaren tarkoituksena oli siirtää lupapäätökset pääasiassa Viestintävirastolle.

Mediamonitori – LVM

Aiheesta muualla: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta

{jcomments off}

Radio- ja tv-alalla laki näkyy toimilupakäytäntöjen muuttumisena. Merkittävä osa radion ja television ohjelmistotoimilupapäätöksistä tehdään jatkossa Viestintävirastossa. Tähän saakka kaikki pitkäaikaiseen toimintaan liittyvät luvat on myöntänyt valtioneuvosto liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä.

Tietoyhteiskuntakaari vaikuttaa radioalalla erityisesti lyhytaikeiseen radiotoimintaan. Lyhytaikaisen ohjelmistoluvan voi saada kolmeksi kuukaudeksi, mutta lupajaksojen välillä on oltava samalla tai osittain samalla kuuluvuusalueella vähintään kahden kuukauden lähetystauko.

Poikkeuksellisen avoimesti viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyöllä valmisteltu tietoyhteiskuntakaari perustuu vuoden 2011 hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallituksen on tuettava digitaalisten palvelujen tarjontaa selkeyttämällä lainsäädäntöä.

Mediamonitori

Tilapäinen radio tarvitsee myös tulevaisuudessa radioluvan, mutta asema voi toimia kaupallisena joko myymällä mainosaikaa tai hankkimalla sponsoreita. Tilapäiselle radioasemalle riittää pelkkä radiolupa, joten aseman ei tarvitse hakea ohjelmistolupaa. Tilapäisen radioluvan voi saada enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lupajakson jälkeen uutta radiolupaa ei voida myöntää samalle tai osittainkaan päällekkäiselle peittoalueelle ilman, että lupajaksojen välillä on vähintään kahden kuukauden lähetystauko.

Uudella käytännöllä halutaan radioalan asiantuntijoiden esitysten perusteella erottaa selvemmin pitkäaikaisella ohjelmistoluvalla lähettävät ja lyhytaikaisiksi tarkoitetut radioasemat. Kaupallisuuden kieltäminen kokonaan kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Valiokunnan aiemmin jättämän lausunnon mukaan mainonnan kieltoa ei voida pitää perusteltuna, koska se rajoittaisi sananvapautta. Liikenne- ja viestintävaliokunta esittikin eduskunnalle, että kyseinen säännös poistetaan uudesta laista.

Radioalan edustajat ja asiantuntijat ovat suhtautuneet tilapäisradioiden kaupallisuuteen sekä kielteisesti että myönteisesti. Lyhytaikaisilla luvilla lähettävien radioiden on katsottu vaikeuttavan pitkäaikaisilla ohjelmistoluvilla lähettävien asemien mainosmyyntiä. Mainonnan sallimisesta ovat kannattaneet muun muassa Järviradio ja Mainostajien liitto. Toisaalta kaupallisen tilapäisluvalla lähettävän radion on katsottu madaltavan uusien yrittäjien pääsyä kokeilemaan asemiensa potentiaalia käytännössä.

Tietoyhteiskuntakaaren radiotoimintaa säätelevään lakiin on tulossa muutos myös radioiden mainosmäärissä. Mainonnan nykyinen kymmenen prosentin enimmäismäärä päivittäisestä lähetysajasta nousee kahteenkymmeneen prosenttiin.

Lakiuudistuksen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa. Asia etenee seuraavaksi eduskunnassa toiseen käsittelyyn.

Mediamonitori

Lisätietoa lakiuudistuksen etenemisestä eduskunnan sivuilla.

Raportissa käsitellään suomalaisen radioalan ja radionkuuntelun nykytilaa sekä keskeisempiä kehityssuuntia. Työryhmä esittää 13 erilaista toimenpidettä, joilla pyritään takaamaan nykyisten ja uusien radiotoimijoiden sekä ohjelmasisältöjen toimintaedellytykset muuttuvassa maailmassa.

Kiireellisimpinä listalla ovat radioalan toimijoiden omat teot radiosisältöjen tuottamiseksi. Radiotoimijoiden tulisi olla kehityksessä aktiivisesti mukana ja luoda uusia liiketoimintamalleja korkealaatuisen sisällön tarjoamiseksi aiempaa vaativammalle ja tarjonnan paljoudesta nauttivalle kuluttajalle.

Pidemmällä aikavälillä ryhmä pitää keskeisimpänä toimenpiteenä teknistä kartoitustyötä, jolla arvioidaan olemassa olevien radiotaajuuksien uudelleenjärjestelyn tarpeellisuus.

Valttina helppous ja ilmaisuus

Radio on suomalaisille tärkeä median kulutusväline. Radiota kuunnellaan keskimäärin kolme tuntia joka päivä, usein esimerkiksi autossa. Ministeri Kiuru näkee, että radioalan kannattavuuden turvaamiseksi radion tulee säilyä teknologisessa mielessä nykyisellään helppona ja ilmaisena mediana.

Kiurun mukaan on tärkeää huomioida muun muossa radiokanavien internet- ja matkaviestinverkkojakelu. Radion kuuntelun kannalta on tärkeää tiedostaa myös autoteullisuuden kehitys, hän toteaa.

Radioille on osoitettu runsaasti uusia taajuuksia ula-verkosta. Tämän on mahdollistanut aikaisempaa tehokkaampi taajuuskoordinointi. Myös aiemmin lyhytaikaisiksi osoitettuja radiotaajuuksia on siirretty pysyvään käyttöön.

Radiotaajuuksien tehokkaampi koordinointi on mahdollistanut nykyisten radiotoimijoiden kuulvuusalueiden laajentamisen. Lisäksi alalle voidaan saada täysin uusia radiotoimijoita, Kiuru iloitsee.

Ensi vuoden alusta voimaan astuvassa tietoyhteiskuntakaaressa yksinkertaistetaan radiomainontaa koskevaa sääntelyä. Samalla mahdollistetaan radiomainosten joustavampi sijoittelu osaksi ohjelmavirtaa. Lisäksi varmistetaan, että kaikissa radiotoiminnan tulevissa hankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä.

Mediamonitori

Kutosen eli entisen The Voice TV:n ja URHOtv:n toimilupayhtiöt jättivät lupahakemukset ministeriöön joulu- ja tammikuussa. Kutosen muutoshalukkuuden taustalla on lupayhtiön ja tv-sisältöjä valvovan Viestintäviraston näkemyserot kanavan nykysisällöstä. Viestintävirasto puuttui Kutosen sisältöön, kun se havaitsi musiikkikanavan lähettävän muun muassa urheilua. Virasto antoi Kutosen taustayhtiölle huomautuksen syksyllä 2012 ja uudelleen viime kesänä. Virasto vaati, että ohjelmisto oli palautettava luvan mukaiseksi viimeistään 4.10.2013. Samalla se asetti Kutoselle 50 000 euron uhkasakon.

SBS ja Viestintävirasto ovat pyrkineet selvittämään lupakiistan, mutta SBS:n mielestä virasto ei ole edennyt asiassa. Yhtiö haki viime vuonna muutosta lupaehtoihin, mutta valtioneuvosto hylkäsi hakemuksen.

Urheiluun keskittyvän URHOtv:n hakemus koskee kanavan sisällön muuttamista nykyisestä urheilu- ja liikuntapainotteisesta kohtuullisessa määrin myös viihde- ja ajanvieteohjelmistoksi. URHOtv:llä pääosassa olisi edelleen kotimainen urheilu, mutta myös elokuvia ja sarjoja voitaisiin esittää. Monipuolisemmalla ohjelmistolla velkasaneeraukseen viime syksynä hyväksytty ja tilapäisesti antennivälitteiset lähetykset lopettanut kanava saisi taloutensa tasapainoon, kanavan hakemuksessa kiteytetään. Myös kotimaisten ohjelma-alihankkijoiden työllistyminen mainitaan hakuperusteissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettamaan määräaikaan 14.2.2014 mennessä lausunnon jättäneistä mediayhtiöistä MTV Oy vaati SBS:n hakemuksen hylkäämistä. MTV:n mukaan nykyinen toimilupakäytäntö on luonut Suomeen monopuolisen ja laajan tarjonnan vapaasti vastaanotettaville kanaville. MTV myös katsoo, että SBS:n Kutonen on toiminut lupaehtojen vastaisesti, mikä on hyödyttänyt Kutosen taustayhtiötä huomattavasti.

Uusi, vielä vailla eduskunnan hyväksyntää oleva lakikokonaisuus eli tietoyhteiskuntakaari keventää tv-toimilupakäytäntöjä. Tietoyhteiskuntakaaren pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa, mutta jo sitä ennen lupamääräyksiä voidaan väljentää.

Nykyiset tv-ohjelmistoluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun.

Mediamonitori – LVM

Mikäli radiotaajuuksista on pulaa eli ohjelmistoluville on enemmän hakijoita kuin vapaita taajuuksia, päättää luvansaajista valtioneuvosto. Tällöin Viestintäviraston on ilmoitettava kaikille hakijoille asian siirtymisestä valtioneuvostoon. Myös viestintämarkkinoiden kehityksen kannalta merkittävissä tapaukissa päätösvalta säilyy valtioneuvostolla. Toimiluvat ovat voimassa kymmenen vuotta.

Lyhytaikaista radiotoimintaa varten ei enää jatkossa tarvita ohjelmistolupaa, vaikka lähetysteho ylittäisi nykyisen rajapyykin eli 50 wattia. Viestintävirasto myöntää tilapäistoimintaa harjoittaville asemille enintään kolme kuukautta voimassa olevan radioluvan. Pienitehoisessa lähetystoiminnassa, esimerkiksi raviradioissa, luvan saa enintään 10 watin lähettimelle vuodeksi kerrallaan.

Lyhytaikaista radiotoimintaa rajoitetaan uudessa lakikokonaisuudessa siten, että kolmen kuukauden luvan jälkeen aseman on samalla kuuluvuusalueella pidettävä vähintään kahden kuukauden lähetystauko ennen uutta lyhytaikaista lupaa. Nykyisin karenssiaika on ensimmäisen ja toisen lupajakson välillä yksi kuukausi. Uudella menettelyllä halutaan estää radiolupien ketjuttaminen.

Kaupallinen lyhytaikainen radiotoiminta on sallittua vain, jos mainonta liittyy tapahtumaan, jota varten radiolupa on haettu. Myös sponsorointi on edelleen mahdollista.

Mediamonitori

Muualla netissä:

Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi