Idolsin tähti on ollutkin jo hieman hiipumaan päin, kuten voi siitäkin huomata, ettei viime kauden finalisteja ole paljon kuultu tai nähty missään. Ei läheskään niin paljon kuin esimerkiksi Anna Abreuta ja Ari Koivusta aikanaan. Ohjelman perusrunko on säilynyt vuodesta toiseen samana. Ohjelma kiertää eri kaupungeissa etsimässä laulajakykyjä.

Idolsin alkuperäisistä tuomareista on säilynyt vain Jone Nikula. Tällä kaudella muina tuomareina toimivat Laura Voutilainen sekä Tommi Liimatainen. Voutilaisesta on pakko sanoa, etten ole koskaan pitänyt hänen kappaleistaan enkä lauluäänestään. Täten hieman ihmettelenkin, millä perusteella hänet on tuomariksi ohjelmaan valittu. No, onhan hänen kappaleensa radiossa soineet ja kai niistä joku ilmeisesti sitten pitää, vaikka olisi tässä maassa menestyneempiäkin tuomariehdokkaita ollut.

Nyt taustoista kuitenkin itse ohjelmaan. Valitettavan suuren osan ohjelma-ajasta vie juontajien Heikki Paasonen ja Niina Backman ihmeellinen pelleily kaupungilla ja koelaulupaikalla. Itseäni ja varmasti monia muitakin kiinnostaisi ennemmin katsoa enemmän koelauluesityksiä kuin juontajien sisäpiirivitsailua. Etenkään Heikki Paasosen mukahauskat välijutut eivät iske.

Varsin merkittävä heikennys edellisiin kausiin on myös se, ettei huonompia lauluesityksiä näytetä enää käytännössä ollenkaan. Mielestäni ne ovat kuitenkin merkittävä osa tätä formaattia. Varsinaiset koelaulusuoritukset ovat silti edelleen mielenkiintoista seurattavaa. Laulajia on mukava itsekin arvostella ja veikkailla mahdollista jatkoonpääsyä.

The Voice of Finland on uusi formaatti, jossa neljä julkkisvalmentajaa valitsevat kilpailijoita omiin valmennustiimeihinsä pelkän äänen perusteella. Valmentajat eivät näe esiintyjiä ennen kuin ovat halukkaita ottamaan heidät omaan tiimiinsä. Julkkisvalmentajina toimivat Elastinen, Lauri Tähkä, Paula Koivuniemi ja Michael Monroe.

Julkkisvalmentajavalinnat ovat omasta mielestäni osuneet aika nappiin. Jokainen edustaa hieman erilaista musiikkityyliä ja on mielenkiintoista seurata, millaisia ääniä ja laulajia kukakin heistä etsii. Ohjelman juontaja Axl Smith hoitaa osuutensa asiallisesti, kuten pitääkin, eikä sorru pelleilyyn naapurikanavien kollegojen tapaan.

Kilpailijoiden suhteen erona Idolsiin on se, että The Voice of Finlandiin on kutsuttu jo musiikin parissa työskenteleviä henkilöitä. Tämän ansiosta itse esityksetkin ovat aivan eri tasoa kuin Idolsissa ja silti kaikkia laulajia ei välttämättä valita valmennustiimeihin. Kilpailu on siis varsin kovaa.

Jokainen julkkisvalmentaja valitsee alkuvaiheessa 12 kilpailijaa omaan tiimiinsä. Jos useampi valmentajista haluaa tietyn kilpailijan, laulaja itse päättää, kenen tiimiin lähtee. Myös tämä tekee ohjelmasta entistä mielenkiintoisemman, koska näin myös valmentajat kilpailevat keskenään artisteista.

Oma valintani näistä kahdesta tv-laulukilpailusta on siis The Voice of Finland. Ehkä osaltaan siksi, että uusi formaatti on mielenkiintoinen ja moniulotteisempi kuin jo monesti läpi nähty Idols. Täytyy silti todeta, että Idolskin on ihan mukavaa katseltavaa parin vuoden takaiseen X-Factor -floppiin verrattuna.

Nähtäväksi jää kuitenkin, tuottaako Idols tällä kaudella radiohitiksi nousevia tähtiä vaiko ei. The Voice of Finlandilla on ainakin erinomaiset lähtökohdat tehdä vähemmän tunnetuista artistinaluista tähtiä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaista musiikkia ohjelmat lopulta tähän maailmaan tuovat ja kuinka korkealle heidän tähtensä nousevat Suomen artistitaivaalla.