Digitan saatua muutostyöt valmiiksi antenni-tv-kotitalouksissa tulee tehdä tarvittaessa kanavahaku, jotta tv-kanavat saadaan näkyviin. Muutostöiden jälkeen television katselu edellyttää HD-yhteensopivaa televisiota tai digiboksia.

Perusmuotoiset lähetykset päättyvät kanavilla MTV3, Nelonen, MTV Sub, MTV Ava, TV5, Liv, Jim, Kutonen, TLC, STAR Channel, Frii ja National Geographic. Kanavien HD-muotoiset lähetykset jatkuvat normaalisti.

Yleisradion kanavien perusmuotoiset lähetykset päättyivät maaliskuun lopussa.

Lisätietoa aiheesta on Hdtvopas.fi-sivustolla.

Mediamonitori – Digita

Perustasoista kuvanlaatua tarjoavat SD-lähetykset päättyvät Ylen tv-kanavilla 31.3.2025 ja muilla Suomen tv-kanavilla 30.6.2025. Tämän jälkeen kaikki vapaasti katsottavat tv-lähetykset lähetetään ainoastaan HD-laadulla. Jos televisio tai digiboksi ei ole HD-yhteensopiva, tv-lähetykset eivät näy siirtymän jälkeen.

HD-lähetyksiin siirtymistä perustellaan lähetysten paremman teknisen laadun lisäksi tehokkaammalla taajuuskäytöllä, sillä rajalliselle taajuuskapasiteetille mahtuu enemmän kanavia.

Television HD-valmiuden voi varmistaa tarkistamalla antenni- tai kaapelitaloudessa, näkyvätkö vapaasti katsottavat HD-kanavat. Ne lähettävät kanavapaikoilla 1-20. Jos näiltä kanavilta näkyy ohjelmaa, ei siirtymä edellytä uuden vastaanottimen hankkimista. Jos HD-kanavien sisältö ei näy, voi kyseessä olla joko taloyhtiön antennijärjestelmän yhteensopimattomuus HD-lähetysten kanssa tai se, että televisiossa tai digiboksissa ei ole HD-viritintä. Jälkimmäisessä tapauksessa on hankittava HD-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi, jotta tv-lähetykset näkyvät siirtymän jälkeenkin.

Lähes kaikissa uusissa myynnissä olevissa televisioissa ja digibokseissa on HD-viritin, joka on useimmiten sopiva sekä antenni- että kaapeltelevisioverkkoon. Asia kannattaa varmistaa myyjältä, jolla on velvollisuus kertoa myymiensä laitteiden ominaisuuksista, kerrotaan Traficomin tiedotteessa.

Traficom koordinoi HD-siirtymäviestintää ja tekee tiivistä yhteistyötä tv-toimialan, verkko-operaattoreiden, toimialajärjestöjen sekä muun muassa seniori- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa, jotta tieto siirtymästä tavoittaisi mahdollisimman laajasti eri väestöryhmät.

– Tavoitteemme on, että kaikissa kodeissa on siirtymän jälkeen valmius vastaanottaa HD-lähetyksiä. Kannustammekin tarkistamaan oman television lisäksi läheisten ja etenkin ikäihmisten televisioiden HD-valmius, jotta tv-lähetykset näkyvät jatkossakin, tähdentää johtaja Lasse Laine Traficomista.

Lisätietoa HD-siirtymästä saa osoitteessa https://hdtvopas.fi.

Mediamonitori

Traficom on nyt myöntänyt pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat teräväpiirtoisille rinnakkaislähetyksille antenniverkkoon kanaville Liv HD, Jim HD, MTV Ava HD, MTV Sub TV, TV5 HD, Kutonen HD, TLC HD, Frii TV, Star Channel HD ja National Geographic HD. Kanavat päättävät itse rinnakkaislähetysten aloittamisajankohdasta.

Lisäksi Traficom on myöntänyt ohjelmistotoimiluvan kanavalle MTV Urheilu 3, jota tällä hetkellä lähetetään antenniverkossa lyhytaikaisen ohjelmistotoimiluvan nojalla.

Nyt myönnetyt toimiluvat ovat voimassa nykyisen toimilupakauden loppuun eli 10.1.2027 asti.

Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyvät ensin Ylen kanavilta keväällä 2025 ja myöhemmin tarkentuvan aikataulun mukaisesti myös muilta Suomen tv-kanavilta vuoden 2025 aikana. HD-siirtymä koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Tarkempaa tietoa HD-siirtymästä on Traficomin Hdtvopas.fi-sivulla.

Mediamonitori – Traficom

Yle Teema HD näkyy kanavanumerossa 27. Yle Fem HD:n kanavanumero on 25. Yle TV1 HD jatkaa kanavanumerossa 21 ja Yle TV2 HD numerossa 22.

Ylen teräväpiirtokanavat ovat vastaanotettavissa DNA:n verkosta maksutta ja salaamattomina, eikä katseluun tarvita tv-korttia. Kanavien vastaanotto edellyttää DNA:n antenniverkon lähettimeen suunnattua DNA:n HD-antennia, ja katseluun tarvitaan nykyaikainen Antenna Ready HD -hyväksytty vastaanotin.

Digita lähettää omassa UHF-taajuuksilla toimivassa lähetysverkossa teräväpiirtona TV1:tä, TV2:ta ja Yle Fem:iä.

Mediamonitori

DNA:lta on saatavissa antennikoteihin jo kaikkiaan 18 tv-kanavaa, joista kuusi lähettää ohjelmat teräväpiirtona, ja myöhemmin keväällä antenniverkon tarjonta kasvaa edelleen. YLE HD -teräväpiirtokanava on seurattavissa maksutta, ilman tv-korttia.

– Suurikokoiset teräväpiirtotelevisiot ovat yleistyneet kotien olohuoneissa nopeasti, ja tiedämme, että myös Pohjanmaalla on jo kovasti odotettu HD-lähetystemme alkamista. Olemme iloisia voidessamme nyt tuoda antenniverkon koko palveluvalikoiman tarjolle myös sinne, sanoo DNA:n televisioliiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Saarentaus.

Joensuuta ympäristöineen palveleva Kontiolahden Pyytivaaran lähetin on testikäytössä tiistaista torstaihin 27.-29. maaliskuuta kello 10-20. Kontiolahden lähettimen näkyvyysalue kattaa muun muassa Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Enon, Hammaslahden ja Polvijärven keskustaajamat.

Koelähetyksillä mahdollistetaan kiinteistöjen antennivastaanottojärjestelmien testaus ja mahdollisten päivitystarpeiden kartoitus vielä ennen lähettimien varsinaista käyttöönottoa 11. huhtikuuta.

DNA:n antenniverkon kanavat näkyvät verkon peittoalueen talouksissa, joissa on toimiva VHF-antenni suunnattuna DNA:n verkon lähetinasemaan sekä DVB-T2 Antenna Ready HD -vastaanotin. Alueen antenniurakoitsijoilta saa tarvittaessa avun antennin suuntaus- ja asennustöissä.

VHF-taajuusalueella toimivat lähettimet saattavat aiheuttaa häiriöitä tietyissä osissa näkyvyysaluetta sijaitsevien kiinteistöjen tv-kuvaan, jos signaalien vahvistusta ei voida säätää kiinteistön antennijärjestelmässä erikseen. Häiriöt rajoittuvat noin viiden kilometrin päähän DNA:n lähettimestä.

Jos kiinteistön UHF-vastaanotossa ilmenee ongelmia VHF-lähettimen näkyvyysalueella, kiinteistön tulee päivittää antennijärjestelmänsä.

Mediamonitori

YLE Etelä-Karjalan mukaan vanhoja tv-antenneja muutetaan Lappeenrannassa DNA:n signaalia vastaanottaviksi. DNA:n liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Saarentaus kertoo, että mikäli kaikkia antenniongelmia ei saada korjattua Lappeenrannan keskustassa jouluun mennessa, sulkee DNA lähettimensä väliaikaisesti.

DNA:n internetsivuilla kerrotaan, että VHF-lähettimen lähellä sijaitsevissa antennitalouksissa häiriöitä UHF-vastaanotossa voivat aiheuttaa molemmille aaltoalueille tarkoitetut yhdistelmäantennit tai sellaiset antennivahvistimet, joissa UHF- ja VHF-vastaanottoa ei voida  säätää erikseen. Ongelmia voi esiintyä enintään viiden kilometrin säteellä DNA:n lähetysmastosta erityisesti, jos VHF- ja UHF-lähettimet sijaitsevat vastaanottopaikasta katsottuna samassa suunnassa.

Lappeenrannan lisäksi joulukuussa ovat toimintansa aloittaneet Savonlinnan, Haminan, Kajaanin, Hausjärven ja Jokioisten lähettimet. Niiden koekäyttövaiheen aikana ei DNA:n mukaan havaittu ongelmia näkyvyysalueiden UHF-vastaanotossa.

DNA neuvoo kotitalouksia, joissa lähettimen käynnistyksen jälkeen ilmenee tv-kuvassa häiriöitä, ilmoittamaan niistä DNA:n tekniseen asiakaspalveluun.

Viestintävirasto on saanut reilun vuoden aikana ilmoituksia ongelmista tv-signaalissa eri puolilta Suomea. Internetissä vellovan keskustelun perusteella ongelmia on ollut ainakin Lahden tv-aseman alueella. Viestintävirasto on kartoittanut häiriötasoa viimeksi muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Ylivieskan DNA-lähetin aloittaa vuodenvaihteen jälkeen.

Mediamonitori – YLE Etelä-Karjala

Aiheesta muualla verkossa: Etelä-Saimaan uutinen

Antenniverkon kautta televisiota katsovien on syytä vielä kerran harkita vanhan VHF-taajuusalueelta signaalit poimivan antenniharavan säilyttämistä. Televisiolähetysten muututtua kokonaan digitaalisiksi loppuivat Suomesta kaikki VHF-alueen tv-lähetykset. Monet kotitaloudet ehtivät luopua antenneista, koska kaikki digilähetykset siirtyivät korkeammille UHF-taajuuksille. Nyt ”vanhanajan” antenneille on taas tarvetta, sillä teleoperaattori DNA rakentaa uuden teräväpiirtolähetysverkon VHF-alueelle.

Toisin kuin toinen suomalainen teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan haltija Anvia TV, toimii DNA matalammilla tv-taajuuksilla. UHF-taajuuksille verkkotoimiluvan saanut Anvia TV hyödyntää Digitan korkeita tv-mastoja, kun taas DNA rakentaa koko jakeluverkon matkapuhelinmastojen varaan. Lähetinasemia tulee tiheämpään kuin perinteisiä digilähetyksiä tarjoavalla Digitalla tai teräväpiirtolähetyksiä lähettävällä Anvialla. Yksi kaupunkiseutu voidaan kattaa parilla-kolmella VHF-lähettimellä.

DNA:n teräväpiirrot kortin takaa

Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, joten nykyisiä digilähetyksiä vastaanottava viritin ei näytä teräväpiirto- eli HD-lähetyksiä. Vaikka kuluttajalla olisikin vanha antenni tallessa, ovat investoinnit uuteen vastaanottimeen välttämättömiä. DNA ottaa uuden standardin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa. DVB-T2 -standardia vastaanottavan digiboksin tai television lisäksi katselu vaatii DNA:n katselukortin hankkimista.

Jos televisio on DVB-T2 -yhteensopiva, sen oheen tarvitaan VHF-antennin lisäksi CI+-korttimoduuli, jonka voi hankkia kodinkoneliikkeestä, ja DNA Katselukortti, joka on hankittavissa DNA Kaupasta. DNA Katselukortti laitetaan CI+-korttimoduuliin, joka puolestaan kytketään televisioon. Televisioissa ei ole valmiina paikkaa katselukortille, minkä vuoksi kortti on kytkettävä siihen moduulin kautta.

Jos taloudessa on jo FullHD- tai HD Ready -merkinnällä varustettu televisio, eikä televisiota haluta vaihtaa, sen oheen voidaan VHF-antennin ja DNA Katselukortin lisäksi hankkia DVB-T2-digiboksi. Erillistä CI+-korttimoduulia ei tässä tapauksessa tarvita, sillä digibokseissa on valmiina oma paikka katselukortille. Tällä hetkellä markkinoilla on integroituja televisioita, joissa on uusi viritin, mutta DVB-T2 virittimen sisältäviä digibokseja tullee markkinoille myöhemmin keväällä 2011.

Antennit suunnattava ehkä uudelleen

DNA käynnisti teräväpiirtoverkkonsa rakentamisen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuonna. Nyt verkkoa ollaan laajentamassa toimilupaehtojen mukaisesti tavoittamaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Helsingin Oulunkylän, Espoon Järvikylän, Nurmijärven Nukarin, Lahden Radiomäen, Eurajoen Lauhdun ja Valkeakosken Pispantallin lähettimet saavat seurakseen uudet tv-asemat Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle vuodenvaihteen tienoissa ja ensi vuoden alkupuolella.

Kehityspäällikkö Juhani Simpanen DNA:sta kertoo, että tänä vuonna valmistuu kaikkiaan kahdeksan lähetinasemaa, ja ensi vuoden alkupuolella asennetaan parikymmentä lähetintä. Ensi kesään mennessä DNA:n verkossa on reilut 30 tv-asemaa. Verkko rakentuu vähitellen kattamaan yhtiön kannalta merkittävimmät väestöalueet. Aivan täydellistä koko Suomen kattavaa tv-verkkoa DNA ei aio rakentaa. Antenniverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

DNA:n teräväpiirtotelevision lähetysverkko valmistuu valmiina oleviin matkapuhelinmastoihin. Kuvassa tammikuussa käyttöön otettava Turun alueen lähetinmasto Kaarinassa (Kuva: Tero Toivonen).

Matkapuhelinmastoihin asennettavat tv-lähettimet tarjoavat antennitalouksille hyvän signaalivoimakkuuden, mikäli talon antenni on oikein suunnattu. DNA:n tv-asemat sijaitsevat joissakin tapauksissa eri suunnissa kuin nykyiset Digitan ylläpitämät mastot. Esimerkiksi Turun seudulle tulee kaksi asemaa, jotka lähettävät muutaman kymmenen kilometrin näkyvyysalueella kaupungin eri puolilta. Saman näkyvyyden voisi saavuttaa yhdellä voimakkaalla UHF-lähettimellä, mutta DNA:n strategiassa lähettimet sijoitetaan niin, että ne palvelevat näkyvyysalueidensa katsojia mahdollisimman tehokkaasti. Verkon lähetinpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten laadukkaana verkon käyttäjät sen kokevat.

– Antennitaloudessa asuvalle lähetysten vastaanottaminen meidän verkostamme vaatii ainakin VHF-antennin hankkimisen, ellei sellaista ole valmiina. Antennin kunto on myös syytä tarkistaa. Laskelmiemme mukaan VHF-antenneja on katoilla vielä noin 30 prosentilla kotitalouksista, ja kerros- ja rivitaloissa luku on noin 40 prosenttia, Simpanen laskee.

Molemmat tv-taajuusalueet kattavasta yhdistelmäantennista ei ole omakotiasujalle iloa, mikäli DNA:n asema on aivan eri suunnassa kuin Digitan masto. Tallaisessa tapauksessa on  hankittava erillinen VHF-antenni, joka suunnataan lähimmälle lähetinasemalle. Tarkemmat tiedot lähettimien sijainneista voi tarkistaa DNA:n karttapalvelusta. Lisätietoa antenniasioista saa SANT Ry:n äskettäin päivittämästä  Pientalon antennioppaasta, jonka voi ladata osoitteesta www.sant.fi.

Tiedottamisen korostuva merkitys

Siirtyminen analogisista digitaaliisiin lähetyksiin jokunen vuosi sitten aiheutti kansalaisissa hämmennystä ja närkästymistä. Uudesta lähetystekniikasta ei tiedotettu riittävän kansantajuisesti, vastaanottimet olivat puutteellisia ja uuden teknologian omaksuminen vei aikansa. Teräväpiirtolähetyksiä tarjoavat operaattorit pyrkivät huolellisella tiedottamisella välttämään ne virheet, joita tehtiin digisiirtymän aikana.

– Pyrimme aktivoitumaan viestinnässä paikallisesti. Antenniurakoitsijoille on jaettu ennakkotietoa ja myös Suomen Kiinteistöliittoa on lähestytty, jotta tiedot tavoittavat esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät, Simpanen luettelee.

DNA:n teräväpiirtoverkkoon tulee kahdeksan kanavaa, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Tällä hetkellä teräväpiirtotelevision ohjelmistolupia on myönnetty seitsemän. Lisäksi YLE:n kanavia on tulossa verkkoon. DNA:n tavoitteena on kasvattaa kanavatarjontaa tulevaisuudessa.

Teräväpiirtolähetyksiin varautumisella ei ole antennitalouksissa kiirettä, sillä perinteiset digi-tv-lähetykset jatkuvat ainakin vuoden 2016 loppuun. Uusien HD-verkko-operaattorien myötä kuluttajan valinnanmahdollisuudet eri tv-lähetysten vastaanottamisessa lisääntyvät. Teräväpiirtoon siirtymistä hidastaa alkuvaiheessa myös sopivien vastaanottimien saatavuus. Markkinoille ovat vasta tulleet ensimmäiset uuden sukupolven vastaanottimet.

DNA siirtyy toimiluvan ehtojen mukaisesti uuden DVB-T2 -standardin käyttöön. Tämä tarkoittaa, että palveluiden katsomiseen tarvitaan uudet päätelaitteet, jotka tulevat markkinoille vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tarvitaan VHF-antenni, joka tulee suunnata DNA:n lähetinasemaan päin. Teräväpiirtoverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

Vuoden 2011 aikana DNA:n verkkoa laajennetaan Poriin, Kotkaan, Kouvolaan, Lappeenrantaan, Kokkolaan, Vaasaan, Seinäjoelle, Jyväskylään, Mikkeliin ja Savonlinnaan. Verkon näkyvyysalue ylittää toimilupaan vaaditun 60 prosentin väestöpeiton ensi vuoden loppuun mennessä.

DNA uskoo, että lähetysten välittäminen olemassa olevien matkapuhelinmastojen kautta on pidemmän päälle taloudellisesti kannattavaa. DNA:n vuoden käytössä ollut koeverkko on antanut yhtiölle tarpeellista tietoa VHF-taajuuksilla tapahtuvien lähetysten ominaisuuksista. Koekäytössä on ollut Lahden Radiomäen lähettimen lisäksi neljä lähetintä pääkaupunkiseudulla.

– Olemme positiivisesti yllättyneitä tämän tekniikan toimivuudesta, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Pekka Väisänen.

Valtioneuvoston viime viikolla tekemän toimilupaehtojen tarkistuksen jäljiltä DNA voi lähettää verkossaan teräväpiirron ohella tällä hetkellä yleisimmällä kuvantarkkuudella eli SD-tarkkuudella olevaa sisältöä. TV-sisällön ja palveluiden monipuolistuessa myös mobiili-tv:n säilyminen on DNA:lle tärkeää.

– TV-palveluiden tarjonnan kasvaessa myös katselutavat monipuolistuvat. Mobiili-tv on yksi tapa muiden joukossa katsoa televisiota, ja olemme halukkaita panostamaan siihen entistä enemmän nyt, kun toimilupa-asia on saatu päätökseen. Mobiili-tv:n menestyminen on toki kiinni myös katselualueen maantieteellisestä laajuudesta ja siksi meidän tuleekin tehdä tässä tiivistä yhteistyötä verkkotoimittaja Digitan kanssa, Väisänen toteaa.

DNA on koelähettänyt teräväpiirtolähetyksiä vuoden ajan pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Kuvassa VHF-taajuusalueen lähetysantenneja Lahden Radiomäellä (Kuva: Tero Toivonen).

Mediamonitori

Molemmat toimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Kanavanipun F toimilupa on valtakunnallinen, ja kanavanippu HD3:n näkyvyysalue ulottuu lännessä Hankoon ja Salon itäpuolelle, pohjoisessa Hyvinkäälle ja Mäntsälään sekä idässä Porvooseen. Kummassakin kanavanipussa voidaan lähettää sekä teräväpiirtolähetyksiä että nykyisiä standardilähetyksiä.

Anvia TV Oy on osa viestintä- ja tietoteknologiayhtiö Anvia Oyj:tä, jonka juuret ovat Vaasan Läänin Puhelin Oy:ssä.

Mediamonitori

Luvanhakijoina on kaksi BBC-yhtiötä, Discovery, Eurosport, SuomiTV:tä pyörittävä Family Channel, MTV Oy, Nonstop Television, Travel Channel, Sanoma, URHOtv ja Turner Broadcasting System. Myönnettävät luvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Luvat myöntää valtioneuvosto.

Mediamonitori – LVM