Digitan saatua muutostyöt valmiiksi antenni-tv-kotitalouksissa tulee tehdä tarvittaessa kanavahaku, jotta tv-kanavat saadaan näkyviin. Muutostöiden jälkeen television katselu edellyttää HD-yhteensopivaa televisiota tai digiboksia.

Perusmuotoiset lähetykset päättyvät kanavilla MTV3, Nelonen, MTV Sub, MTV Ava, TV5, Liv, Jim, Kutonen, TLC, STAR Channel, Frii ja National Geographic. Kanavien HD-muotoiset lähetykset jatkuvat normaalisti.

Yleisradion kanavien perusmuotoiset lähetykset päättyivät maaliskuun lopussa.

Lisätietoa aiheesta on Hdtvopas.fi-sivustolla.

Mediamonitori – Digita

Perustasoista kuvanlaatua tarjoavat SD-lähetykset päättyvät Ylen tv-kanavilla 31.3.2025 ja muilla Suomen tv-kanavilla 30.6.2025. Tämän jälkeen kaikki vapaasti katsottavat tv-lähetykset lähetetään ainoastaan HD-laadulla. Jos televisio tai digiboksi ei ole HD-yhteensopiva, tv-lähetykset eivät näy siirtymän jälkeen.

HD-lähetyksiin siirtymistä perustellaan lähetysten paremman teknisen laadun lisäksi tehokkaammalla taajuuskäytöllä, sillä rajalliselle taajuuskapasiteetille mahtuu enemmän kanavia.

Television HD-valmiuden voi varmistaa tarkistamalla antenni- tai kaapelitaloudessa, näkyvätkö vapaasti katsottavat HD-kanavat. Ne lähettävät kanavapaikoilla 1-20. Jos näiltä kanavilta näkyy ohjelmaa, ei siirtymä edellytä uuden vastaanottimen hankkimista. Jos HD-kanavien sisältö ei näy, voi kyseessä olla joko taloyhtiön antennijärjestelmän yhteensopimattomuus HD-lähetysten kanssa tai se, että televisiossa tai digiboksissa ei ole HD-viritintä. Jälkimmäisessä tapauksessa on hankittava HD-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi, jotta tv-lähetykset näkyvät siirtymän jälkeenkin.

Lähes kaikissa uusissa myynnissä olevissa televisioissa ja digibokseissa on HD-viritin, joka on useimmiten sopiva sekä antenni- että kaapeltelevisioverkkoon. Asia kannattaa varmistaa myyjältä, jolla on velvollisuus kertoa myymiensä laitteiden ominaisuuksista, kerrotaan Traficomin tiedotteessa.

Traficom koordinoi HD-siirtymäviestintää ja tekee tiivistä yhteistyötä tv-toimialan, verkko-operaattoreiden, toimialajärjestöjen sekä muun muassa seniori- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa, jotta tieto siirtymästä tavoittaisi mahdollisimman laajasti eri väestöryhmät.

– Tavoitteemme on, että kaikissa kodeissa on siirtymän jälkeen valmius vastaanottaa HD-lähetyksiä. Kannustammekin tarkistamaan oman television lisäksi läheisten ja etenkin ikäihmisten televisioiden HD-valmius, jotta tv-lähetykset näkyvät jatkossakin, tähdentää johtaja Lasse Laine Traficomista.

Lisätietoa HD-siirtymästä saa osoitteessa https://hdtvopas.fi.

Mediamonitori

Verkko-operaattori Digita tekee kanavapaikkojen vaihdon tiistaina 19. marraskuuta. Tällä hetkellä kanavapaikoilla 1-20 olevat SD-laatuiset kanavat siirtyvät kanavapaikoille 21-39. Samalla Ylen ja kaupallisten yhtiöiden HD-kanavat siirtyvät SD-kanavien paikoille.

Yle lopettaa peruslaatuiset lähetykset ensi vuoden maaliskuun lopussa. Kaupallisten kanavien SD-lähetykset pimenevät kesäkuun lopussa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myönsi viime viikolla 11 HD-lähetysten ohjelmistotoimilupaa kaupallisille yhtiöille. Niiden HD-lähetykset alkavat antenniverkossa myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina.

Lisätietoa HD-siirtymästä on saatavissa Digitan sivuilta tai osoitteesta hdtvopas.fi.

Mediamonitori – Traficom

Traficom on nyt myöntänyt pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat teräväpiirtoisille rinnakkaislähetyksille antenniverkkoon kanaville Liv HD, Jim HD, MTV Ava HD, MTV Sub TV, TV5 HD, Kutonen HD, TLC HD, Frii TV, Star Channel HD ja National Geographic HD. Kanavat päättävät itse rinnakkaislähetysten aloittamisajankohdasta.

Lisäksi Traficom on myöntänyt ohjelmistotoimiluvan kanavalle MTV Urheilu 3, jota tällä hetkellä lähetetään antenniverkossa lyhytaikaisen ohjelmistotoimiluvan nojalla.

Nyt myönnetyt toimiluvat ovat voimassa nykyisen toimilupakauden loppuun eli 10.1.2027 asti.

Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyvät ensin Ylen kanavilta keväällä 2025 ja myöhemmin tarkentuvan aikataulun mukaisesti myös muilta Suomen tv-kanavilta vuoden 2025 aikana. HD-siirtymä koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Tarkempaa tietoa HD-siirtymästä on Traficomin Hdtvopas.fi-sivulla.

Mediamonitori – Traficom

Antenni-tv-talouksia on Suomessa noin 1,2 miljoonaa, joista pelkästään antennijakelun varassa on noin 900 000. Lisäksi yli 600 000 vapaa-ajanasunnossa vastaanotetaan tv-signaali antennivälitteisesti. Ylen kanavat TV1, TV2 ja Yle Teema & Fem lähettävät nykyisin HD-laatuisina DNA:n lähetysverkossa, joka ei näy kaikkialla Suomessa.

Television DVB-T-jakelutekniikka korvataan taajuuksia tehokkaammin käyttävällä DVB-T2-jakelutekniikalla 31.3.2020. Se mahdollistaa HD-kanavien jakelun maanpäällisessä verkossa. Samalla videokuvan MPEG-2-pakkaustekniikka korvataan tehokkaammalla MPEG-4-pakkaustekniikalla. Nykyiset DVB-T-standardin lähetykset jatkuvat kevääseen 2020.

– Siirtyminen kokonaan teräväpiirtolähetyksiin television antennikanavilla vuonna 2020 on koko tv-toimialan yhteinen tahto. Yle haluaa omalta osaltaan varmistaa yhteisesti sovitun siirtymän toteutumisen ja Ylen tv-sisällöt teräväpiirtolaatuisina koko Suomeen. Muutokseen valmistautuminen täytyy aloittaa nyt, jotta siirtymä onnistuu suunnitellusti. Kun saamme jakeluverkon kuntoon, HD:n lähettäminen kaikkialle Suomeen on myös koko toimialan saatavilla, toteaa Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Ylen kanavat näkyvät HD-laatuisina myös kaapeli- ja IPTV-verkoissa, Yle Areenassa ja Canal Digitalin satelliittijakelussa.

Mediamonitori – Yle

Tietoa antennitelevisiolähetyksistä muualla Mediamonitorissa: TV:n kanavapaikat

YLE HD:n katseluun tarvitaan Antenna HD Ready -merkitty vastaanotin. Lisäksi DNA:n verkossa lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan VHF-antenni, joka suunnataan DNA:n lähetinasemaan.

Yle aloitti teräväpiirtolähetykset YLE HD -kanavalla viime toukokuussa. Kanavalla lähetetään arkisin YLE TV2:n ja viikonloppuisin YLE TV1:n ohjelmistoa. Ensimmäinen sopimus kanavan jakelusta antenniverkossa tehtiin palveluoperaattori TV Viihteen kanssa.

YLE näyttää lauantaina käynnistyvät yleisurheilun MM-kisat teräväpiirtona.

Mediamonitori – YLE

Lupa astuu voimaan 1.4.2011 ja se on voimassa vuoden 2016 loppuun. Uuden verkon kautta tulevat lähettämään teräväpiirtolähetyksiä MTV Oy:n Canal+Series HD ja Sanoma Entertainment Finlandin urheilukanava 4 Pro 2 HD.

Samassa verkossa normaalilähetyksiä tulevat lähettämään NGC Europe Limited (National Geographic), Sanoma Entertainment Finland Oy (Nelonen Kino, Nelonen Maailma ja Nelonen Perhe), URHOtv Oy (URHOtv), Eurosport S.A. (Eurosport), Nonstop Television AB (Showtime) , Networks Ab (Nickelodeon) ja Discovery Networks Nordic (Discovery). Valtioneuvosto myönsi ohjelmistoluvat kanaville torstaina.

DNA ilmoittaa ulottavansa uuden VHF C -nipun kattamaan noin 80 prosenttia väestöstä viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Uuden verkon rakennustyöt aloitetaan heti ja samalla laajennetaan tämän vuoden alussa käyttöönotettuja VHF-verkkoja A ja B.

– DNA on Suomen suurin kaapelitelevisiotoimija ja meillä on vahva asema myös Suomen maksutelevisiomarkkinoilla. Valtakunnallinen antenniverkko varmistaa asemamme johtavana tv-toimijana. Nyt tehtyjen toimilupapäätösten ansiosta pystymme tarjoamaan myös antenniverkossa erittäin houkuttelevan kokonaisuuden katsotuimpia maksutelevisiokanavia ja lisänä huippukanavat teräväpiirtona, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Pekka Väisänen.

Mediamonitori – Valtioneuvosto

Antenniverkon kautta televisiota katsovien on syytä vielä kerran harkita vanhan VHF-taajuusalueelta signaalit poimivan antenniharavan säilyttämistä. Televisiolähetysten muututtua kokonaan digitaalisiksi loppuivat Suomesta kaikki VHF-alueen tv-lähetykset. Monet kotitaloudet ehtivät luopua antenneista, koska kaikki digilähetykset siirtyivät korkeammille UHF-taajuuksille. Nyt ”vanhanajan” antenneille on taas tarvetta, sillä teleoperaattori DNA rakentaa uuden teräväpiirtolähetysverkon VHF-alueelle.

Toisin kuin toinen suomalainen teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan haltija Anvia TV, toimii DNA matalammilla tv-taajuuksilla. UHF-taajuuksille verkkotoimiluvan saanut Anvia TV hyödyntää Digitan korkeita tv-mastoja, kun taas DNA rakentaa koko jakeluverkon matkapuhelinmastojen varaan. Lähetinasemia tulee tiheämpään kuin perinteisiä digilähetyksiä tarjoavalla Digitalla tai teräväpiirtolähetyksiä lähettävällä Anvialla. Yksi kaupunkiseutu voidaan kattaa parilla-kolmella VHF-lähettimellä.

DNA:n teräväpiirrot kortin takaa

Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, joten nykyisiä digilähetyksiä vastaanottava viritin ei näytä teräväpiirto- eli HD-lähetyksiä. Vaikka kuluttajalla olisikin vanha antenni tallessa, ovat investoinnit uuteen vastaanottimeen välttämättömiä. DNA ottaa uuden standardin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa. DVB-T2 -standardia vastaanottavan digiboksin tai television lisäksi katselu vaatii DNA:n katselukortin hankkimista.

Jos televisio on DVB-T2 -yhteensopiva, sen oheen tarvitaan VHF-antennin lisäksi CI+-korttimoduuli, jonka voi hankkia kodinkoneliikkeestä, ja DNA Katselukortti, joka on hankittavissa DNA Kaupasta. DNA Katselukortti laitetaan CI+-korttimoduuliin, joka puolestaan kytketään televisioon. Televisioissa ei ole valmiina paikkaa katselukortille, minkä vuoksi kortti on kytkettävä siihen moduulin kautta.

Jos taloudessa on jo FullHD- tai HD Ready -merkinnällä varustettu televisio, eikä televisiota haluta vaihtaa, sen oheen voidaan VHF-antennin ja DNA Katselukortin lisäksi hankkia DVB-T2-digiboksi. Erillistä CI+-korttimoduulia ei tässä tapauksessa tarvita, sillä digibokseissa on valmiina oma paikka katselukortille. Tällä hetkellä markkinoilla on integroituja televisioita, joissa on uusi viritin, mutta DVB-T2 virittimen sisältäviä digibokseja tullee markkinoille myöhemmin keväällä 2011.

Antennit suunnattava ehkä uudelleen

DNA käynnisti teräväpiirtoverkkonsa rakentamisen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuonna. Nyt verkkoa ollaan laajentamassa toimilupaehtojen mukaisesti tavoittamaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Helsingin Oulunkylän, Espoon Järvikylän, Nurmijärven Nukarin, Lahden Radiomäen, Eurajoen Lauhdun ja Valkeakosken Pispantallin lähettimet saavat seurakseen uudet tv-asemat Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle vuodenvaihteen tienoissa ja ensi vuoden alkupuolella.

Kehityspäällikkö Juhani Simpanen DNA:sta kertoo, että tänä vuonna valmistuu kaikkiaan kahdeksan lähetinasemaa, ja ensi vuoden alkupuolella asennetaan parikymmentä lähetintä. Ensi kesään mennessä DNA:n verkossa on reilut 30 tv-asemaa. Verkko rakentuu vähitellen kattamaan yhtiön kannalta merkittävimmät väestöalueet. Aivan täydellistä koko Suomen kattavaa tv-verkkoa DNA ei aio rakentaa. Antenniverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

DNA:n teräväpiirtotelevision lähetysverkko valmistuu valmiina oleviin matkapuhelinmastoihin. Kuvassa tammikuussa käyttöön otettava Turun alueen lähetinmasto Kaarinassa (Kuva: Tero Toivonen).

Matkapuhelinmastoihin asennettavat tv-lähettimet tarjoavat antennitalouksille hyvän signaalivoimakkuuden, mikäli talon antenni on oikein suunnattu. DNA:n tv-asemat sijaitsevat joissakin tapauksissa eri suunnissa kuin nykyiset Digitan ylläpitämät mastot. Esimerkiksi Turun seudulle tulee kaksi asemaa, jotka lähettävät muutaman kymmenen kilometrin näkyvyysalueella kaupungin eri puolilta. Saman näkyvyyden voisi saavuttaa yhdellä voimakkaalla UHF-lähettimellä, mutta DNA:n strategiassa lähettimet sijoitetaan niin, että ne palvelevat näkyvyysalueidensa katsojia mahdollisimman tehokkaasti. Verkon lähetinpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten laadukkaana verkon käyttäjät sen kokevat.

– Antennitaloudessa asuvalle lähetysten vastaanottaminen meidän verkostamme vaatii ainakin VHF-antennin hankkimisen, ellei sellaista ole valmiina. Antennin kunto on myös syytä tarkistaa. Laskelmiemme mukaan VHF-antenneja on katoilla vielä noin 30 prosentilla kotitalouksista, ja kerros- ja rivitaloissa luku on noin 40 prosenttia, Simpanen laskee.

Molemmat tv-taajuusalueet kattavasta yhdistelmäantennista ei ole omakotiasujalle iloa, mikäli DNA:n asema on aivan eri suunnassa kuin Digitan masto. Tallaisessa tapauksessa on  hankittava erillinen VHF-antenni, joka suunnataan lähimmälle lähetinasemalle. Tarkemmat tiedot lähettimien sijainneista voi tarkistaa DNA:n karttapalvelusta. Lisätietoa antenniasioista saa SANT Ry:n äskettäin päivittämästä  Pientalon antennioppaasta, jonka voi ladata osoitteesta www.sant.fi.

Tiedottamisen korostuva merkitys

Siirtyminen analogisista digitaaliisiin lähetyksiin jokunen vuosi sitten aiheutti kansalaisissa hämmennystä ja närkästymistä. Uudesta lähetystekniikasta ei tiedotettu riittävän kansantajuisesti, vastaanottimet olivat puutteellisia ja uuden teknologian omaksuminen vei aikansa. Teräväpiirtolähetyksiä tarjoavat operaattorit pyrkivät huolellisella tiedottamisella välttämään ne virheet, joita tehtiin digisiirtymän aikana.

– Pyrimme aktivoitumaan viestinnässä paikallisesti. Antenniurakoitsijoille on jaettu ennakkotietoa ja myös Suomen Kiinteistöliittoa on lähestytty, jotta tiedot tavoittavat esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät, Simpanen luettelee.

DNA:n teräväpiirtoverkkoon tulee kahdeksan kanavaa, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Tällä hetkellä teräväpiirtotelevision ohjelmistolupia on myönnetty seitsemän. Lisäksi YLE:n kanavia on tulossa verkkoon. DNA:n tavoitteena on kasvattaa kanavatarjontaa tulevaisuudessa.

Teräväpiirtolähetyksiin varautumisella ei ole antennitalouksissa kiirettä, sillä perinteiset digi-tv-lähetykset jatkuvat ainakin vuoden 2016 loppuun. Uusien HD-verkko-operaattorien myötä kuluttajan valinnanmahdollisuudet eri tv-lähetysten vastaanottamisessa lisääntyvät. Teräväpiirtoon siirtymistä hidastaa alkuvaiheessa myös sopivien vastaanottimien saatavuus. Markkinoille ovat vasta tulleet ensimmäiset uuden sukupolven vastaanottimet.

Menettely noudattaa Euroopan komission linjauksia. Ennakkoarvioinnin valmistelee hallintoneuvoston nimeämä työvaliokunta asiantuntijan avustuksella ja lopullisen päätöksen tekee hallintoneuvosto.

Suunniteltu teräväpiirtokanava koostetaan YLE TV1- ja YLE TV2 -kanavien tarjonnasta. Kanava merkitsee tuotanto- ja lähetysteknisen laadun parantumista. Kyse on lähetys- ja vastanottotekniikan innovaatiosta, ei sisällöllisestä markkinamuutoksesta. Yleisradion teräväpiirtokanava olisi samoin ehdoin kaikkien operaattorien saatavilla. Näin tavoitettaisiin myös laajin peitto eli kaikkien palveluoperaattorien asiakkaat. Asiakkaille kanava olisi maksuton.

Mediamonitori – YLE

Kanavanipun F toimilupa on valtakunnallinen ja kanavanippu HD3:n näkyvyysalue on eteläinen Suomi. Kummassakin kanavanipussa voidaan lähettää sekä teräväpiirtolähetyksiä että nykyisiä standardilähetyksiä. Lähetyksissä käytetään DVB-T2 -standardia ja MPEG4-pakkaustekniikkaa.

Anvia hyödyntää lähetyksissään Digitan tv-mastoja. Tästä johtuen kuluttajan en tarvitse hankkia uutta UHF-antennia.

Mediamonitori – Anvia