Viidenkymmenen watin teholla saa porskuttaa Suomen radiotaajuuksilla lähes kenenkään häiritsemättä. Radiolainsäädäntömme porsaanreiästä on puhuttu Mediamonitorissa parisen vuotta sitten, eikä asia ole siitä mihinkään suuntaan muuttunut. Viestintävirasto myöntää edelleen teknisiä radiolupia käytännössä kenelle vain. Pientehoradioiden ei tarvitse huolestua siitä, ettei kolmen kuukauden pituisille lupakausille saisi jatkoa. Käytäntö on ollut sellainen, että virasto on lähes poikkeuksetta myöntänyt halukkaille toimijoille jatkoa ilman taukoja. Pakollinen paussi tilapäisradiotoimintaan tulee vasta sitten, kun radionpyörittäjä haluaa lähettää suuremmilla tehoilla. Tuolloin pitää olla myös ohjelmistolupa, jonka saa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Lupakäytäntöä voidaan syystäkin sanoa sekavaksi. Kuinka moni tavallinen radionkuuntelija on kiinnostunut siitä, toimiiko Radio X (nimi tekaistu) valtioneuvoston myöntämällä (vakituisella) ohjelmatoimiluvalla vai Viestintäviraston myöntämällä tilapäisradioluvalla? Ei kukaan, koska kuuntelijalle tärkeintä on radion tarjoama ohjelmasisältö. Toisaalta mainittu Radio X voi antaa itsestään sellaisen kuvan, että toiminta on ikään kuin pitkäaikaista, vaikka aseman takataskussa olisikin vain pelkkä 50 watin tekninen lupa. Tällaistakin on ollut havaittavissa, eikä se miellytä kaikkia.

Radioiden edunvalvojan, RadioMedia ry:n liittokokous pui tilapäisten, mutta oikeasti pitkäaikaisten radioiden pulpahtamista hämmentämään ”oikeilla” luvilla lähettävien asemien soppaa. Aiheesta ehti jonkin aikaa olla jopa uutinen Mediamonitorissa, mutta sitten allekirjoittanut päätti puutteellisiin tietoihin vedoten poistaa uutinen nettisivuilta – ainakin toistaiseksi. Ei-julkiseksi tarkoitetutussa tiedotteessa luki ”Julkaisuvapaa”, mutta valitettavasti näin ei ollut. Tietojen tarkistaminen vähintään kahdesta lähteestä ei kaiken lisäksi onnistunut maanantai-iltana (21.11.2011). Uutinen vedettiin pois.

Edellä kerrottu menettely kuvaa valitettavasti myös koko radiokentän yhtenäisyyttä. Tietysti uutissopassa syy on tiedotusvälineen edustajassa, tässä tapauksessa kolumnistissa, mutta radiolupakommenttien kerääminen alan toimijoilta näyttää olevan tuskallista. Voiko RadioMedia, joka edustaa koko alaa, seistä yhtenäisesti sellaisen vaatimuksen takana, missä vaaditaan viranomaisilta toimia pientehoasemien taajuuskeplottelun oikaisemiseksi? Ei varmasti pysty, sillä osa ”oikeilla” toimiluvilla lähettävistä asemista käyttää lain porsaanreikää hyväkseen. Kuuluvuusaluetta on kiva laajentaa, kun alle 50 watilla voi lähetellä lähes taukoamatta. Ainoa vaara yhtenäiselle tilapäistoiminnalle voi olla taajuuden menettäminen jollekin oikealle tilapäisradiolle. Ja niitä Suomenniemellä riittää. On jos jonkinmoista kirkkoradiota, urheilukuulutusjärjestelmiä, leiriradioita ja muita muutaman päivän, viikon tai kuukauden lähettäviä asemia.

Kotimainen radioasemakenttä tarvitsee monipuolisia asemia. Kaupallisten radioiden valikoima on Suomessa suhteellisen hyvä, vaikka tiukkoja formaatteja noudattavia asemia ei juuri olekaan. On vain kohderyhmäajattelua, jossa suurin tavoite on mahdollisimman suuren yleisön haaliminen mainostajien houkuttimeksi. Jotkut ”kyläradiot” ovatkin keksineet tulla esiin, kun 50 watilla saa äänensä kantamaan. Jos kyseessä olisikin pelkkä harrastelijoiden puuhastelu, ei alan ammattilaisia edustavalla järjestöllä olisi kaiketi nokan koputtamista lupakeinotteluun. Mutta kun alalle on tullut ja alalla ollut myös selkeitä ammattimaisia viritelmiä (esimerkiksi taannoin lopettanut Radio KLF), on RadioMedian edustamien asemien huoli täysin ymmärrettävä. Kukapa sitä takapihalleen haluaisi alivuokralaisia, jos tontti on muutenkin pieni!

Vimmatun viisikymmenwattisten tilanteesta käydään keskustelua, mutta kaikessa hiljaisuudessa. Kulisseissa halutaan takoa järkeä virkamiesten tajuntaan, mutta julkisuudessa ei oikein asiasta haluttaisi puhua. Fakta on, että liikenne- ja viestintäministeriö, joka radiolakiasioita valmistelee, ei lupaa pikaista muutosta teknisten radiolupien ketjuttamiseen. Ei ole ainakaan julkisesti lupaillut. Kulisseista en tiedä.

Vielä pieni kertaus lupakäytännöistä Suomessa: Jokaisella radiolla, niin kahdeksan vuoden ohjelmistoluvalla lähettävillä, Yleisradion kanaville, tilapäisillä ohjelmistolupa-asemilla ja alle 50 watin pikkuasemilla pitää olla tekninen radiolupa. Jos tehoa on alle 50 wattia, ei lähetintä tarvitse mittauttaa ennen käyttöönottoa. Kuka siis valvoo, millaisella wattimäärällä tässä artikkelissa mainittu kuvitteellinen Radio X lopulta lähettää? Ehkä ei aina 50 watilla.

Radioalan sekava tilanne aiheuttaa harmaita hiuksia kaikille niille, jotka ylläpitävät taajuuslistoja, laativat alan tapahtumista uutisia tai ovat muuten vain kiinnostuneita radiosta. Yhtä pihalla ovat mainostajat, kuuntelijat ja jopa tavalliset toimittajat. Pitäisikö asialle tehdä jotain jossain muuallakin kuin radioliiton sikariportaassa?!

Radiotoimijoiden näkemykset tilapäisradiotoiminnan suuntaviivoista eivät ole yhtä selkeitä kuin kuvan studion soittolistatiedot (Arkistokuva: Tero Toivonen).

Kaikki Suomessa toimivat radioasemat tarvitsevat Viestintäviraston myöntämän teknisen radioluvan, mutta kaikilta ei vaadita ohjelmistolupaa. Valtioneuvosto myöntää ohjelmistoluvat pitkäaikaiseen toimintaan. Nykyiset toimiluvat ovat voimassa ensi vuoden loppuun ja uusi luvanhakukierros vuosiksi 2012-2019 on jo käynnistetty. Viestintäviraston tehtävä on myöntää tilapäiset ohjelmistoluvat enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Lupa sallii yli 50 watin lähetystehon. Alle 50 watin teholla lähettävä tilapäisasema ei tarvitse ohjelmistolupaa vaan pelkkä tekninen lupa riittää.

Mediamonitorin tavoittama Viestintäviraston radioverkkoasiantuntija Ari Lahtinen myöntää, että nykyisessä radiolaissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa pitkäaikaisen radiotoiminnan harjoittamisen lyhytaikaisilla radioluvilla. Viestintävirasto myöntää teknisellä luvalla lähettävälle tilapäisasemalle uuden radioluvan, mikäli taajuuksia on vapaana. Aseman on haettava uutta lupaa kolmen kuukauden välein.

Viestintäneuvos Elina Normo liikenne- ja viestintävirastosta kommentoi, että radiolakiin ei olla tekemässä muutoksia ainakaan tällä haavaa. Normon mukaan ministeriössä on kiireisimpiä asioita kuin tilapäislupien ehtojen tarkistaminen. Aiheesta on keskusteltu ministeriön ja Viestintäviraston välillä. Viestintävirasto noudattaa lupakäytännöissä lakitekstiä, joka ei estä radiolupien ketjuttamista. Lupakäytäntöjen tarkistamista ovat esittäneet eräät radiotoimijat.

Alle 50 watin luvilla pitkään lähettäneitä asemia ovat esimerkiksi Zoom FM, Spin FM, Radio Asia ja Kemi-Tornio -seudulla toimiva Iskelmä Ankkuri. Myös Järviradio lähettää kahdella teknisellä tilapäisluvalla. Lähetinpaikat ovat Helsinki ja Riihimäki.

Tilapäiseen radiotoimintaan varatuista taajuuksista on pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Viestintäviraston mukaan tällä hetkellä kaikki alueelle koordinoidut taajuudet ovat käytössä. Suurista kaupungeista myös Tampereella ja Jyväskylässä on taajuuksilla tungosta.

Mediamonitori

Kyrösradio ja Viestintävirasto ovat neuvotelleet lähetystaajuuksien uudelleenjärjestelyistä. Radioyhdistyksen tavoite on parantaa kuuluvuutta siirtämällä Ylöjärvellä toimiva taajuus 94,5 MHz Kyröskoskelle, joka on radion päälähettimen sijaintipaikka. Samalla nykyinen päätaajuus 100,5 MHz siirtyy Ylöjärvelle. Syynä muutokseen ovat kuuluvuushäiriöt nykyisellä päätaajuudella. Häiriöt johtuvat Ulvilassa ja Hollolassa viereisillä taajuuksilla olevista voimakkaista lähettimistä.

Pohjois-Pirkanmaalla kuuluva yhteisöradio ei aio hakea pysyvämpää toimilupaa, vaikka käynnissä on lupahaku vuosiksi 2012-2019. Päätoimittaja Pasi Komsi perustelee tätä sopivien taajuuksien puuttumisella ja paikallisradiolupien kaupallisuudella.

– Pysyvät luvat ovat haussa ainoastaan kaupallisille radioille. Lupien myöntämisperusteet ovat täysin kaupalliset, joten olisimme hakuprosessissa aika heikoilla, epäkaupallisen radioaseman päällikkö kommentoi. Pitkäaikaiseen käyttöön varattua taajuutta ei ole radion nykyiselle toimialueelle edes tarjolla tuoreessa taajuuksien käyttösuunnitelmassa, Komsi tarkentaa.

Monen muun ei-kaupallisen yhteisöradion tavoin Kyrösradio haluaisi valtiovallalta selvän statuksen yhdistyspohjaisille yhteisöradioille. Lupakirjoon pitäisi lisätä nykyisten kaupallisten radiolupien rinnalle epäkaupallisten radioiden luvat. Niiden lupakausi voisi olla kaupallisia asemia lyhyempi. Yhteisöradioiden toiminnan turvaaminen Suomessa näyttäisi muuten synkältä.

– Kahdeksan vuoden pituisten kaupallisten lupien rinnalla voisi olla vuoden tai kahden yhteisöradiolupia, ettei ihan kolmen kuukauden välein tarvitsisi lupaa uusia, Komsi näkee.

Uudet toimitilat tuovat tilapäisluvilla toimivalle radiolle kaivattua vakiintumista. Kyrösradio on rakentanut uuden studion entiselle Hämeenkyrön Haukijärven koululle. Radion tavoite on tehdä yhteistyötä koululla toimivien taiteilijoiden kanssa. Suunnitelmissa on äänitysstudion rakentaminen, jolloin radion ohjelmistoon voisi ottaa esimerkiksi paikallisten bändien live-musiikkia.

Mediamonitori

Lupamuutos mahdollistaa Hämeenlinnan Painokankaalla sijaitsevan lähettimen tehon lisäämisen kymmenkertaiseksi. Radio Nova kuuluu jatkossa taajuudella 100,2 MHz 500 watin teholla. Nova sai täytelähettimen Hämeenlinnaan talvella, kun Viestintävirasto myönsi sille teknisen radioluvan.

Viestintäviraston myöntämällä teknisellä radioluvalla on mahdollista paikata kuuluvuuskatveita. Lupa on uusittava kolmen kuukauden välein. Novan lisäksi kuuluvuuttaan ovat parantaneet tilapäisillä radiotaajuuksialla Radio SUN, Radio Vaasa ja Iskelmä Rex sekä Radio Aalto, jolla on 50 watin lisälähetin Itä-Helsingissä.

Mediamonitori

Juke FM on saanut nimensä ärhäkästä uutuusautosta Nissan JUKE:sta. Maailmalla rohkealla muotoilullaan huomiota kerännyt auto tulee Suomessa myyntiin lokakuussa.

– Juke a day off -nimellä kulkeva yhteispohjoismainen mainoskampanjamme haastaa perinteiset lanseeraukset, ja oman radiokanavan perustaminen on tästä hyvä esimerkki, kertoo Nissan Nordic Europe Oy:n markkinointijohtaja Laurent Le Guilcher.

– Yhteistyö Basson kanssa oli luonteva ratkaisu, sillä Basson kuulijakunta sekä laaja kontaktiverkosto soveltuvat erinomaisesti Nissan JUKE -kampanjamme profiiliin, Le Guilcher jatkaa.

Musiikillisesti Juke FM ei jäljittele pääkaupunkiseudulla toimivaa Bassoradiota, vaan sille on luotu kokonaan oma musiikillinen runkonsa. Musiikin sekaan rakennettu toimituksellinen sisältö pohjautuu uutuusauton lanseeraukseen, mutta kuulijoiden kiinnostuksen kohteet on huomioitu ensisijaisesti.

– Juke FM on loistava esimerkki nykyaikaisesta tavasta luoda kuluttajille avoimesti kaupallista sisältöä, joka on kuitenkin hyvin perusteltua ja kohderyhmää aidosti kiinnostavaa sekä aktivoivaa, toteaa Oy Basso Media Ltd:n asiakkuuspäällikkö Tommi Partanen.

Juke FM:ää voi kuunnella lokakuun loppuun ULA-taajuuksilla 102,4 MHz (Helsinki), 98,8 MHz (Tampere) ja 93,8 MHz (Turku) sekä Internetissä osoitteessa jukefm.fi.

Nissan ja Basso lanseeraavat Juke FM:n erikseen myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, kussakin maassa omalla kielellään.

Mediamonitori

Radio KLF on ollut vuosien ajan äänessä useilla lyhytaikaisilla radioluvilla. Asema on tämän kesän ajan puuttunut tamperelaisten ja jyväskyläläisten radioista, vaikka aikaisempina kesinä lähetyksiä on ollut näissä kaupungeissa. Oulussa KLF aloitti kesäkuun puolivälissä. Täysin uutena paikkakuntana tulee lähetysverkkoon Hämeenlinna, jossa lähetin käynnistetään syyskuun aikana.

Radio KLF kuuluu Jyväskylässä Suomen MM-rallin aikana 29.7.-1.8. taajuudella 96,8 MHz (500 W). Asema ei kuitenkaan lähetä Jyväskylässä elokuussa.

Mediamonitori