Hinta-laatusuhde on asiakkaalle erittäin tärkeä.

– Televisio on koettu aina lähes ilmaisena mediana. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa maksu-tv:tä käyttäessä asiakas vaatii huomattavasti enemmän tv-palveluistaan, kertoo EPSI Ratingin toimitusjohtaja Mats Nybondas Talouselämälle.

Nybondasin mukaan asiakkaan pitäisi voida maksaa juuri niistä kanavista, joita haluaa katsoa. Asiakas on tyytyväisempi, vaikka kanavia olisi käytettävissä nykyistä vähemmän ja maksu olisi vain hieman pienempi kuin tällä hetkellä. Näin ollen operaattorit saisivat myös paremmat katteet kanavaa kohti.

Mediamonitori – Talouselämä

Television ja internetin vastakkainasettelu päätyi internetin selvään voittoon. Internet on tutkimuksen mukaan selvästi tärkein media suomalaisille. Tutkimukseen vastanneista 62 prosenttia ei voisi kuvitella luopuvansa internetistä television vastaavan luvun ollessa 38 prosenttia.

Ikäluokkien väliset erot ovat suuria. 18-24-vuotiaista vain 18 prosenttia pitää televisiota internetiä tärkeämpänä, kun yli 54-vuotiaiden vastaava luku on yli 50 prosenttia.

Älypuhelin oli kotona viihtymisen kannalta tärkein laite 32 prosentille ja tabletti 16 prosentille vastaajista. Mobiililaitteet koetaan entistä tärkeämmiksi, vuosi sitten älypuhelin oli tärkeä 18 prosentille ja tabletti 7 prosentille vastaajista.

Tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta katsoo mobiililaitteellaan tv-sisältöjä.

89 prosenttia suomalaisista katsoo kuitenkin suoria lähetyksiä vähintään viikoittain,  joten perinteinen televisio pitää pintansa. Tietokoneelta suoria lähetyksiä katsoo 16 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan lähes joka toisesta suomalaiskodista löytyy tabletti. Tabletti onkin suurin muutoksen aiheuttaja television katselussa. 14 prosenttia suomalaisista ja 19 prosenttia lapsiperheitä edustavista vastaajista on alkanut katsomaan tv-ohjelmia tabletilta viimeisen kuluneen vuoden sisällä.

Tabletti on käytössä sekä kotona, että lomanviettopaikalla ja hotelleissa. Suoria lähetyksiä tabletilla katsoo 26 prosenttia ja tallenteita 28 prosenttia vastaajista. Verkon välityksellä tv-sisältöjä katsoo 74 prosenttia vastaajista. Ohjelmia katsotaan esimerkiksi kotimaisten tv-kanavien videopalveluista.

Ilmaisia videosisältöjä esimerkiksi YouTubesta katsoo 58 prosenttia vastaajista laajakaista-tv:n 29 prosenttia vastaajista.

Internetin tilattavia tv-sisältöjä, kuten Netflixiä, HBO:ta ja Makuunia katseli joka viides. Nuorempi väestö katsoo näitä muita enemmän, sillä 18-34 vuotiaista 40 prosenttia katsoo Netflixiä tai vastaavaa palvelua.

Viime vuoden aikana 25-vuortiaista 25 prosenttia ja 25-34-vuotiaista 21 prosenttia kertoo tilanneensa suoratoistopalvelun.

Sonera Koti TV -tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Tutkimukseen vastasi 2025 suomalaista. Kohderyhmä oli 18-79-vuotiaat  internetiä ja televisiosisältöjä käyttävät suomalaiset.

Mediamonitori – Marmai

Internetin ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus valita vapaavalintaisesti niin katseltavat ohjelmat kuin katseluajankohdatkin. Tämä kehitys helpottaa löytämään aiemmin sivuutettuja ohjelmia. Sisältöjen löytäminen esimerkiksi Teevee.fi–palvelusta on huomattavasti vaivattomampaa, kuin television digitalisoinnin aikoina hehkutetusta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse murehtia tallentamisesta, sillä mediayhtiön oma verkkopalvelu hoitaa tallennuksen kuluttajien puolesta.

***

Radion kuuntelussa Internetin merkitys ei näy yhtä suuresti. Perinteinen FM-verkko on edelleen vahva jakelutie. Sisällön löytäminen esimerkiksi älypuhelimesta on hieman liian monen mutkan takana ja tästä syystä FM-verkko pitää vahvasti pintansa. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kunhan matkapuhelinverkon tiedonsiirto-ominaisuuksia kehitetään edelleen.

Uskon vahvasti, että tulevien vuosien aikana autoradiosta löytyy integroitu tietoliikenneyhteys, jonka avulla radio kytkeytyy Internetiin tarjoten kuuntelijalle tuhansittain uusia kanavia kuunneltavaksi. Nettiradio vapauttaa FM-verkon kahleista mahdollistaen radiolähetyksen kuuntelun mistä päin maailmaa tahansa. Suomalaisten radiotoimijoiden soittolistojen karttajille ovat koittaneet kissanpäivät. Heillä on täysi vapaus valita muutamista kotimaisista ja tuhansista ulkomaalaisista puhe- ja musiikkiradioista haluamansa ja löytää uutta kuunneltavaa ähkyyn saakka.

Internet mahdollistaa radiolähetyksen toteuttamisen todella pienillä kustannuksilla ja tästä syystä tarjontaa on lähes loputon määrä. FM-verkon kustannukset ovat todella korkeat Internetiin verrattuna. Lisäksi kuuluvuusalue on erityisesti pienitehoisilla asemilla hyvinkin rajoittunut.

***

Verkon luomissa mahdollisuuksissa on kuitenkin yksi suuri varjopuoli  – yleisön löytäminen ja koukuttaminen. Ei riitä, että sisältö on hyvää, mediatuottajilta vaaditaan myös aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Jollakin keinoin täytyy saada myös keskustelufoorumit hereille ja verkossa aktiiviset henkilöt jakamaan tuotettua sisältöä, jotta se tavoittaa suuret yleisöt.

Yleisön saaminen tuotetun sisällön ympärille on äärimmäisen vaikeaa. Tarvitaan siis yleisöä, joka käyttää sisältöjä, jakaa sisältöä eteenpäin ja palaa sivustolle kerta toisensa jälkeen.

***

Toinen suuri ongelma on toiminnan rahoitus. Sisällön tuotannon kulut ovat erittäin pienet. Itsenäiset, isoista mediataloista riippumattomat, tekijät eivät useinkaan saa tehdystä työstä minkäänlaista korvausta. Mediataloista riippumaton, itsenäinen mediatuotanto on täysin tekijöiden kiinnostuksen ja intohimon aikaansaannosta – harrastus, josta ei välttämättä koskaan tule ansiotyötä.

On mielenkiintoista seurata, mitä mediakentällä tulevina vuosina tapahtuu. Internet luo runsaasti mahdollisuuksia, mutta samalla perinteinen ansaintalogiikka on muserrettu, kun mainostajat ovat tottuneet verkkomainonnan edullisuuteen. Mikäli Internet muodostuu tulevaisuudessa mediankäytön pääkanavaksi, mediayhtiöiden tulee todella pohtia, millä toiminta jatkossa rahoitetaan. Nähdäänkö Suomessa 10 vuoden kuluttua esimerkiksi yhteisörahoitettu, paperilehtensä kuopannut Turun Sanomat?

– Katselutottumukset elävät murroskautta. Nykyään monet haluavat katsoa televisiota kannettavilla laitteilla. Olemme tyytyväisiä, koska voimme olla edelläkävijöitä Suomessa. Olemme ensimmäinen suomalainen toimija, joka tarjoaa television katselumahdollisuuden suorana myös verkon välityksellä kaikille suomalaisille, Silvio kertoo.

Ylen kaikki radiokanavat ovat olleet jo aikaisemmin kuunneltavissa suorana Yle Areenan kautta.

Ylen suoratoistopalvelut toimivat vain Suomessa. Tekijänoikeussyistä kanavia ei voida välittää katseltavaksi ulkomaille. Ylen tavoite on kuitenkin tuoda kotimainen televisiosisältö mahdollisimman kattavasti myös kansainväliseen jakeluun Yle Areenassa.

Mediamonitori – Marmai, Yle

Ylen nettilähetysten tekninen taso pyritään saamaan ajan myötä nykyisen standarditelevision tasolle. Silvo arvioi Ylen nettisivuilla, että nykyiset antenniverkon kautta välitettävät tv-lähetykset säilyttävät paikkansa vielä pitkään. Lähetykset laajakaistan kautta eivät ainakaan vielä tavoita kaikkia suomalaisia.

Tähän asti Yle on näyttänyt suorana netissä vain valikoituja tapahtumalähetyksiä, kuten urheilukilpailuja ja kulttuuritapahtumia.

Ruotsin television SVT:n toimitusjohtaja Eva Hamilton ilmoitti aiemmin tänään sanomalehti Dagens Nyheterissä, että SVT aloittaa kaikkien kanaviensa verkkolähetykset ensi kuusta alkaen. Lähetykset tulevat näkymään vain Ruotsin alueella. Samalla SVT ja opetusohjelmiin keskittyvä UR (Utbildningsradion) yhdistetään.

Mediamonitori – Yle, DN