Suomen Paikallisradioliitto perustettiin vuonna 1983 edesauttamaan uuden median käynnistymistä. Myös osa ensimmäisistä paikallisradioyhtiöistä syntyi samana vuonna, kuten Ikaalisiin toimiluvan saanut Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy. Nykyään Paikallisradioliitto toimii nimellä RadioMedia.

Vuodesta 1985 yhtäjaksoisesti toimineista radiokanavista jäljellä ovat vielä Auran Aallot, Radio Pori ja Radio Vaasa. Pohjois-Satakunnan Viestinnän paikallisradion Radio Satahämeen toiminnan jatkajana on Radio SUN.

Nykyisin paikallisten radioiden lisäksi Suomessa toimii osavaltakunnallisia ja valtakunnallisia kaupallisia radioita. Tuorein valtakunnallisista radiokanavista on POPfm, joka aloitti lähetykset reilu viikko sitten.

Mediamonitori

Ensimmäiset toimiluvat olivat voimassa 1.3.1985-30.6.1987. Kokeilulla haluttiin valmistella jo seuraavaa toimilupakierrosta, jossa tavoitteena oli vakinaistaa paikallisradiotoiminta. Ja näin tapahtuikin kesäkuussa 1987.

Hakemuksia tulvi liikenneministeriöön vuoden 1985 alkupuolelle mennessä yli 250. Vain murto-osaa hakijoista onnisti. Suomen Paikallisradioliiton jäsenjulkaisussa Paikallisradio-lehdessä (1/1985) kerrottiinkin, että vain noin kymmenen prosenttia hakijoista sai luvan. Paikallisradioliiton jäsenyhtiöistä ja -yhteisöistä luvansaajia oli noin 15 prosenttia. Lääneistä vain Lappi jäi ilman lupaa, sillä Rovaniemen vahvin hakijakandidaatti vihreät sai lopulta valtioneuvostolta rukkaset.

Uusi väline mainosmarkkinoille

Toimiluvat sallivat radioille mainonnan, mikä olikin Suomen sähköisessä tiedonvälityksessä uusi asia. TV-mainontaan oli totuttu, sillä MTV oli lähettänyt ohjelmiaan Yleisradion tv-kanavilla jo 1950-luvulta alkaen. Paikallisille yrittäjille avautui uusi väline mainosviestien välittämiseen. Radion arvioitiin kilpailevan ilmoitusmarkkinoilla erityisesti vahvan paikallislehtikentän kanssa.

Helsingin Sanomat kirjoitti valtioneuvoston paikallisradiopäätöksestä perjantaina 25.1.1985. Lehdellä oli luonnollisesti omiakin intressejä, sillä yksi uusista luvansaajista oli Sanoma Oy. Se jakoi toimiluvan kuuden muun lehtiyhtiön kanssa. Kyseessä oli yhteinen radioasema, jonka taustalla vaikutti poliittisen kartan lähes koko kirjo vasemmalta oikealle. Vastapainona Elävän musiikin yhdistys Elmu sai luvan rockasema Radio Citylle. Elmulaiset olivat valmistelleet uuden paikallisradion tulemista jo hyvän tovin. Radio City pääsikin ääneen heti vappuna, kun taas lehtitalojen perustama Radio Ykkönen aloitti vasta elokuussa 1985.

Osa asemista lähes valmiita

Valmiudet aloittaa radiotoiminta vaihtelivat hyvin paljon. Osa luvansaajista oli ehtinyt rakentaa studion ja kouluttaa jopa ohjelmantekijöitä, vaikka lupapäätöksiä saatiin odottaa piinallisen kauan. Osa oli yllättynyt luvan saamisesta. Valmiita suunnitelmia lähetystoiminnan alkamisesta ei ollut monellakaan yhtiöllä. Arviot lähetysten aloittamisesta vaihtelivat kesästä loppuvuoteen.

Pisimmällä hankkeessa olivat Nivala-seura, Ikaalisiin radioluvan saanut Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy ja Uudenkaarlepyyn ruotsinkielinen radioyhtiö. Näillä oli jo studiotiloja valmiina, mutta laitetoimitukset odottivat vielä lopullista päätöstä. Myös SAK:n järjestöpohjaisen paikallisradion taustat olivat sikäli kunnossa, että suunnitteilla olivat Nurmijärven Kiljavan ammattiyhdistysopistolla järjestettävät radiotyön kurssit. Kaikki muu olikin avoinna. SAK:ssa oltiin Helsingin Sanomien mukaan sitä mieltä, ettei paikallisradioissa pitäisi olla mainoksia.

Nivalan Radio Lakeus ehti aalloille kaikkein ensimmäisenä, pari päivää ennen Radio Cityä. Ikaalisissa aloitus tapahtui joulukuussa 1985. Ab Nykarleby Lokalradio Oy ei aloittanut lähetyksiä lainkaan. Myöskään Kiljavalta ei kuultu lähetyksiä, sillä radiotoimintaa ei aloitettu.

Ensimmäisiä paikallisradiolupia myönnettiin esimerkiksi paikallislehdille, paikallisten yritysten ja yhteisöjen perustamille yhtiöille ja ammattiyhdistysliikkeelle. SAK:lle lupa tuli Nurmijärven ohella Lappeenrantaan. Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliitto TVK sai paikallisradioluvan Kuopioon. Teknisten Liiton radio perustettiin Poriin. Paikallislehdistä uuden mainosmedian pariin pääsivät muun muassa Karkkilan Tienoo, Kurikka-lehti sekä Pieksämäellä lehteä kustantanut Lehtisepät Pekka ja Ilkka Seppä Ky.

Liiton puheenjohtaja korosti yhteistyötä

Paikallisradioliitto lupasi auttaa sen jäsenasemia studiolaitteiden yhteishankinnoissa, koulutuksen tarjoamisessa, radiomainonnan yhteisten pelisääntöjen sopimisessa ja työehtosopimusasioissa. Liiton puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaakko Numminen peräänkuulutti kokeiluradioiden vastuuta kokeilutoiminnan onnistumisesta. Uuden alan päätöksenteon tuli pysyä omissa käsissä. Myös liiton yhtenäisyys nousi esille. Ennen kaikkea paikallisradioiden tuli Nummisen mielestä olla kiinni kuuluvuusalueen kulttuurissa ja tapahtumissa.

– Alkava paikallisradioiden kokeilukausi on tarkan poliittisen ja yhteiskunnallisen seurannan alaisena. Ei ole yhdentekevää, millaisia ratkaisuja me oman uuden toimialamme sisällä teemme, Numminen painotti Paikallisradio-lehdessä.

Ensimmäiset paikallisradioluvat 24.1.1985:

*) Paikallisradioiden nimi lähetystoiminnan alkaessa 1985-86

Lisää paikallisradioista muualla:

Ääninäyte Radio Lakeuden lähetyksestä

Ääninäyte Radio Cityn aloituksesta

Teppo Turkin haastattelu (Yle Elävä arkisto)

Markku Veijalaisen haastattelu (Yle Elävä arkisto)

Markku Heikkilän haastattelu (Yle Elävä arkisto)