Radio Suomen iskelmäpainotteiset iltaohjelmat saivat varmasti monet ei-urheiluintoilijat hyppimään riemusta, kun suorat urheilulähetykset siirtyivät vuodenvaihteessa Puheelle. Nyt on aikaa iskelmälle ja merisäälle, eivätkä maalit, sarjataulukot, pistepörssit ja rangaistusminuutit hypi enää kuuntelijan korville. Ne on heivattu naapurikanavalle.

YLE Puhe oli ennen vuodenvaihdetta pääasiassa muiden YLE-kanavien puhesisältöjen kierrätyskeskus. Jopa TV:n puheohjelmia suollettiin radiosta, mikä osoitti vain sen, että tv-ohjelmissa on jokin pielessä. Ne nimittäin toimivat hyvin myös radiossa, ilman kuvaa!

YLE:llä on jo yksi asiaohjelmakanava, nimittäin YLE Radio 1. Sen sisällössä on paljon puhetta, mutta myös klassista musiikkia. Sen takia moni kaipaakin Ykkösen ohjelmia Puheelle ilman pianonpimputusta tai aarian hoilottamista. YLE:n tulisi siis ylläpitää kahta puheautomaattia. Mutta mitä se urheilu sitten on, jos ei puhetta?

YLE:n johdolle luovutettiin adressi, jossa yhtiötä vaaditaan poistamaan urheilu Puheen ohjelmakartalta. Tilalle pitäisi saada lisää puhetta, mutta mielellään hyvin toimitettua asiaviihdeajankohtaisuutissisältöä. Ja sehän maksaa, sillä mikään ei ole ilmaista yhtään missään.

Ehdotankin, että urheilut siirrettäisiin YleX:lle. Puheelle tulisi urheilun jättämään ammottavaan ohjelmakartan aukkoon uusintoja aamun ja päivän ohjelmista, Elävää arkistoa tai ulkomaiden tapaan suoraa puhelinkontaktiohjelmaa. Mutta sehän maksaa. Olisiko mitään, jos Puheen lähetysverkko suljettaisiin kello 18-06 väliseksi ajaksi? YleX:n kuuntelijoista viis! Eivät he kaipaa iltoihin ohjelmavirtamusiikkisekoitusta. Urheilu on pyhä asia.

**

YLE Turku heitti perjantaina 10. helmikuuta ilmoille pienen uutislumipallon. Tieto Turun seudulla vaikuttavasta piraattiasemasta löysi tiensä viimeistään tuolloin suuren yleisön korviin ja silmiin. Siivuradiosta tuli kerralla hitti, joka vyöryi kohti uutislaaksoa massiivisen lumipallon lailla. TV-uutisetkin noteerasivat aseman olemassaolon. Sitä verrattiin jopa tarunhohtoiseen Radio Nordiin, joka oli sentään oikea merirosvo.

Piraattiradiotoiminta on 95 prosentissa tapauksista niin sanotusti harmitonta puuhastelua. Viiden prosentin loppujämä on sitten sitä vähemmän mukavaa kuunneltavaa. Jos aseman olemassaolon ainoa motiivi on haukkua, herjata ja jopa uhkailla kuuntelijoita, niin silloin ollaan kaukana viihdearvoltaan hyvästä huumorista. Piraatteja nimittäin ei pidä ottaa liian tosissaan. Asemat ovat aalloilla vain huvittaakseen niiden tekijöitä, eikä yleisön palveleminen ole niiden tärkein tehtävä. Pieni humalahakuinen juominen ohjelmanteon lomassa ei ole keneltäkään pois, mutta pahasti humaltunut, rääväsuinen DJ epämääräisine puheineen herättää hetken myötähäpeän jälkeen joko pakonomaisen tarpeen sulkea radio tai välttämättömän kiinnostuksen kirjata lähetyksen pahimmat kukkaset talteen.

Piraattiradiokin puhuttaa. Ihmiset kommentoivat nykyään uutisia hyvin paljon tunnepohjaisesti. Faktat unohtuvat tai ne eivät ole täysin selvillä. Vaikka piraattiradiotoiminta olisi kuinka harmitonta tahansa, pitää muistaa sen rikkovan lakia ja tekijänoikeussääntöjä. Taajuuden varastaminen yhteisestä potista ei ole onneksi kovin paha rikos, mikäli ei häiritse muita asemia lähitaajuuksilla. Rikos se on kuitenkin lievimmilläänkin.

Suomessa toimii Siivuradion lisäksi nykyisin 3-4 piraattiasemaa. Lähes kaikki ovat lyhytaalloilla, joku ehkä ulallakin. Ja kaikkia pieniä virityksiä eivät aktiivisetkaan radioharrastajat aina huomaa talteen kirjata.

Sinällään paradoksaalista on, että piraatit, jotka usein ovat aalloilla vapauden periaatettaan pönkittämässä, haluavat kuitenkin kieltää kuuntelijoita kirjaamasta kuuntelujaan julkisiin paikkoihin. Vapaus on suhteellinen käsite, eikä minun vapauteni ole sinun vapauttasi. Nurinkurista!

Merirosvo- eli piraattiradiot koetaan usein harmittomiksi, mutta Siivuradio on aiemmin häirinnyt paikallisia radioita. Piraattien aiheuttamia harmeja lisää lähetinkaluston löytämisen hankaluus. Ylen tavoittaman Viestintäviraston radiotarkastusyksikön päällikön Pentti Lindforsin mukaan kuulijahavainnot ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa piraattien löytämisen kannalta. Viraston resurssit eivät riitä päivystämään ympäri Suomea viikonloppuisin.

Lindfors kertoo, että piraattiradiot ovat Suomessa nykyään harvinaisia. Piraatit lähettivät aktiivisemmin 1980-luvulla, ennen kuin kaupalliset radiot aloittivat. 1950- ja 60-luvuilla piraattiradiot lähettivät laivoilta. Piraattiradiotoiminta Suomen lähivesillä koki lopun lainmuutoksen myötä. Niiden korvikkeeksi Yleisradio perusti Sävelradio-ohjelman.

Mediamonitori – YLE Turku

Poliisi tutki viime vuoden lopulla Viestintäviraston pyynnöstä havaittuja luvattomia radiolähetyksiä, joita oli kuultu ula-taajuuksilla ja Yleisradion käyttämillä radiotaajuuksilla. Viraston mukaan mies häiritsi radiolähetyksillään muita radioasemia.

Mies kertoi esitutkinnassa lähettäneensä ohjelmaa leikkimielellä vain suppeassa kaveripiirissä. Miestä sakotettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 Raisiossa tapahtuneesta luvattomasta radiotoiminnasta. Tuon jälkeen lakia radiotaajuuksien ja telelaitteiden käytöstä on muutetta useasti.

Mediamonitorin saamien tietojen mukaan laitonta radiotoimintaa harjoitettiin ainakin taajuuksilla 95,6 MHz ja 93,2 MHz. Viimeisimmät kuunteluhavainnot tehtiin viime toukokuussa.

Mediamonitori – TS