Elokuun 12. päivä 1985 kello 14, paikkana Kouvolan kaupungintalo. Kutsuvieraina edustajia alueen kaupungeista ja kunnista, sotilasläänistä, yritysmaailmasta ja paikallisradioliitosta. Juontajana valtakunnanjulkkis, joitakin viikkoja aikaisemmin helsinkiläisen Radio Ykkösen toimitusjohtajaksi nimetty Markku Veijalainen. Juhlapuheissa teemoina vapaus monopoleista, moniarvoisuus tiedonvälityskentällä ja vahva usko tulevaan. Puhujina muun muassa Suomen Paikallisradioliiton toimitusjohtaja Jarmo Viljakainen sekä molempien paikallisradioyhtiöiden, Kouvolan Lähiradio Oy:n ja Saksa Brothers Companyn edustajat Väinö Vuorinen ja Reijo Saksa, juhlavieraina tietysti myös Kouvolan Lähiradion toimitusjohtaja Niko Niemi ja ohjelmapäällikkö David Mawby. Uusien paikallisradioiden esittelyä ja suoraa lähetystä kaupungintalolta. Lopuksi kahvittelua, kuten kunnon 80-luvun juhliin kuuluu.

Kouvolan Äänen asematunnus. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

SBC Radion jingle. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

On syntynyt Suomen kolmas ja neljäs paikallisradio. Kouvolan Lähiradio Oy:n Kouvolan Ääni ja Saksan veljesten SBC Radio. Ensin mainitun taustalla ovat Kymen Wiener Oy, Kouvolan kaupunki, Kouvolan evankelisluterilainen seurakunta, Kymenlaakson Urheilun Tukisäätiö ja Computec Ky. Jälkimmäisen yrityksen eli SBC:n taustajoukoissa ovat Saksan veljekset, joilla on musiikki- ja äänituotantoon erikoistunut studio.

Yhtiöt ovat sopineet, että Kouvolan Ääni lähettää aamuisin maanantaista lauantaihin sekä perjantain ja lauantain myöhäisillassa. SBC Radio lähettää iltapäivisin. Toimilupaehtojen mukaisesti radioiden on tarjottava oman ohjelma-aikansa ulkopuolelta alueen yhdistyksille mahdollisuutta ostaa ohjelma-aikaa kohtuudellisella korvauksella. Tämä on paikallisradiokokeilussa yleinen edellytys Suomessa.

Posti- ja telelaitos on määritellyt lähetystaajuudeksi 93,8 MHz. Se myötäilee Geneven kansainvälisessä taajuuskonferenssissa Suomelle myönnettyjä paikallisradiotaajuuksia, joita on taajuussuunnitelmassa yli tuhat. Lähetystehoa valtion televirasto ei oikein tahdo antaa, minkä ovat jo toimintansa keväällä aloittaneet Radio Lakeus ja Radio City kokeneet. Kouvolassa paikallisradioiden sallitaan lähettää enintään sadan watin teholla Palomäen hyppyrimäestä. Kuuluvuusalueen potentiaalinen väkimäärä on 120 000.

Molemmilla radioilla on omat studiot, toimitukset ja ohjelmapolitiikat. Kouvolan Äänen toimitus sijaitsee Valtakadulla ja SBC Radion Palomäenkadulla. Studiot on kytketty yhteiseen keskittimeen, josta ohjelma siirretään lähettimelle. Keskellä päivää taajuudella ei lähetetä ohjelmaa.

Juhlahumun hellitettyä paikallisradiot pääsevät kunnolla paiskimaan töitä. Radiomainonta on Suomessa sen verran uusi asia, että työtä mainosajan myymiseksi riittää. Radiot lupaavat kuuluvuuden yltävän lähikuntiin eli Kuusankoskelle ja Valkealaan sekä vaihtelevasti näiden naapureihin. Maasto on haastava noin pienelle lähetysteholle, mutta 25 kilometrin sädettä Kouvolasta lupaillaan varmuudella.

Kouvolan uudet radiot pääsevät kyllä aloittamaan varsin puhtaalta pöydältä, sillä Yleisradiolla ei Kymenlaaksossa ole omaa alueradiota. Aluelähetyksiä kuullaan valtakunnanverkossa niin sanotuissa alueikkunoissa. Joissakin kaupungeissa, kuten Lahdessa, Ylellä on jo laajempi alueellinen ohjelma-aika alueradion omalla taajuudella. Kymenlaakson radio saa oman taajuuden vasta vuonna 1989. Mainosmarkoista kilpaillaan lähinnä alueen lehtien kanssa. Kouvolan Sanomat on vahva, mutta kuten muuallakin, sillä ei ole pääsyä paikallisradiomarkkinoille. Poliittinen periaatepäätös on ollut, ettei kokeilutoimilupia myönnetä maakuntalehdille.

Kouvolan Äänen uutiset 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Kouvolan Äänen ja SBC Radion ohjelmistossa keskitytään paikallisaiheisiin. Kouvolan Äänen ohjelmistosta noin puolet on puhetta. SBC Radio on hitusen musiikkipainotteisempi. Toimittajat lukevat uutisissa myös STT:n printtejä valtakunnan ja maailman uutistapahtumista, mutta kaikki tehdään itse omassa studiossa. Automatiikkaa ei juuri ole, vaikka joitakin vuosia myöhemmin SBC Radion kekseliäät omistajat kehittävätkin automaatiojärjestelmän. Lähetysten musiikki on vaihtelevaa, koska toimittajilla on valta valita lähetyksissään soitettavat levyt. Mainoskatkoilla paikalliset yritykset yrittävät herätellä kuluttajien mielenkiinnon. Aiemmin huomiota on saanut lehtimainonnalla ja tietysti myös kadunvarsien mainostauluilla. Televisiomainonta on valtakunnallista, eikä pienillä paikallisyrityksillä ole niille markkinoille pelinappuloita.

Kun ohjelma-aikaa on rajallisesti, ei suuria panostuksia radiotoimintaan voi tehdä. Kouvolan Ääni lupaa antaa tilaa myös alueen epäkaupallisille yhdistyksille ja urheiluseuroille, joilla voisi olla kerrottavaa toiminnastaan. Myös SBC Radiossa halutaan olla avoimia kaikelle tasapuolisuus mielessä. Sehän on myös toimilupien edellytys, koska journalismi ja kaupallisuus lyövät hynttyyt yhteen paikallisradioissa. SBC Radio alkaa selostaa KooKoon kiekkopelejä, kun joukkue ponnistaa jääkiekkoliigaan keväällä 1987.

SBC Radion mainos ja uutiset 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Paikallisradiokokeilu kestää kaksi vuotta. Kesällä 1987 jännitetään, saavatko kaikki toiminnassa siihen asti sinnitelleen radioasemat jatkoluvat valtioneuvostolta. Päätös venyy kesäkuun puolivälin tienoille, mutta se tulee helpotuksena radioille. Ja uusiakin radioita saa Suomeen alkaa perustaa. Kymenlaaksossa se merkitsee paikallisradion tulemista Kotkaan ja naapurimaakunta Päijät-Hämeessä Lahteen. Kouvolan Ääni ja SBC Radio saavat kumpikin oman taajuuden. Se antaisi laajemmat mahdollisuudet kehittää ohjelmatoimintaa, kun naapurille ei tarvitsisi enää lahjoittaa osaa päivän lähetystunneista. Kouvolan Ääni aloittaisi toisella taajuudella.

Koskaan Kouvolan Ääni ei omalla taajuudella aloita. Radion mainosmyynti ei oikein vedä samalla tavalla kuin taajuuden toisella kouvolalaisradiolla. Radiot päättävät yhdistyä ja lopulta SBC Radio ostaa Kouvolan Äänen toiminnot. Vuoden 1988 alussa SBC saa lähettää aamusta iltaan, vaikka läpi yön. Ohjelma-ajan jakajaa taajuudella ei enää ole.

Kouvolassa paikallisradiotoiminta jatkuu vuosituhannen vaihteeseen asti. SBC Radio on muuttanut vuosien saatossa radio- ja studiotoimintaa varten suunniteltuun toimitaloon Ojaäyrääntielle. NRJ ostaa SBC:n radioliiketoiminnat, mutta musiikkistudio pysyy Saksan veljesten omistuksessa. Myöhempinä vuosina Kouvolassa yrittävät pyörittää paikallisradiota kansainvälinen mediajätti, kymenlaaksolainen viestintäyhtiö ja lopuksi Keskisuomalainen kukin vuorollaan.

Kouvolan on ja pysyy paikallisradiopaikkakuntana, jonka järjestysnumero on kolme. Se on elokuussa 1985 aloittaneista paikallisradiopaikkakunnista ensimmäinen. Vain päiviä ja viikkoja myöhemmin oman yksityisen radionsa saavat Tampere ja Jyväskylä. Helsinki saa puolestaan jo toisen paikallisradionsa elokuun lopussa.

SBC Radion tunnuslaulu ja juontoa 1986. Jos soitin ei toimi, voit kuunnella äänitiedoston tästä.

Jutussa käytettyjä lähteitä: Helsingin Sanomat 12.6.1987, s. 12; Paikallisradio no. 3/1985, s. 1-3 ja 6; Pentti Kemppainen: Radio kuuluu kaikille! (Into, 2015), s. 181-182; Timo Leponiemi: FMBB no. 7/1985, s. 2.

Pörssiyhtiöillä on aina omat taloudellisen hyödyn tavoitteet, jotka määrittelee viime kädessä yhtiöiden suurimmat osakkeenomistajat. Jostain syystä kaupallista paikallisradiota ei saada kannattavaksi juuri missään. Radiokanavia on useilla alueilla aivan liikaa, eikä paikallisradio siten erotu muusta massasta. Kyse ei varmaankaan ole osaamattomuudesta, sillä onhan perinteisten sanomalehtien ympärille muodostuneissa monimediallisissa konserneissa varmasti myös radio-osaamista. Ehkä kyse on ainakin tässä Kouvolan tapauksessa kärsimättömyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Kun radio ei heti pomppaa mainostajien suosikiksi, siitä on päästävä eroon. Rahaa pumpataan konserniavustuksella paikkaamaan radioiden tappioita, mutta se on ollut maan tapa jo vuosikymmeniä. Jossain kohtaa osakkeenomistajat saavat tarpeekseen ja muutosneuvottelujen iso luuta alkaa heilua yhtiöissä ja toimituksissa.

***

Kouvolasta loppuu nyt jo ties kuinka mones paikallisradio. Kaikenlaisia yrittäjiä on ollut neljän vuosikymmenen aikana, vaan mikään ei ole pysynyt pystyssä. Ensin olivat saman taajuuden Kouvolassa jakaneet radiot Kouvolan Ääni ja SBC Radio, jotka sitten yhdistyivät. Kun SBC:n radioliiketoiminta myytiin NRJ:lle, loppui paikallinen radiotoiminta hetkeksi.

Joitakin vuosia sitten yksityisten yrittäjien pyörittämä Radio Kaakko äänteli hetken, mutta sehän ei varsinaisesti ollut Kouvolan paikallisradio, koska lähetykset tehtiin koko Kaakkois-Suomen alueelle Haminasta. Osittain Radio Kaakon raunioille perustettiin nettiradioasema RadioSE. Se kai voitaisiin luokitella paikallisradioksi, jos käsitettä oikein venytetään. FM-taajuudelta sitä on turha etsiä, ja FM:llä suurin osa radionkuuntelusta edelleen tapahtuu.

***

Etelä-Kymenlaaksosta on toki jo tuota ennen yritetty päästä Kouvolan radiomarkkinoille. Kotkalaisen Radio Albatrossin studiosta lähetettiin sen aikaisella tekniikalla Kouvolan paikallisradion Asema 100,1:n lähetykset. Kun SBS osti Kotkan radion, ehti Kouvolan kuuntelijoita palvella hetken Radio Sata, mutta lopulta Iskelmäradion brändi oli voittoisa ja paikallinen radio häivytettiin vähin äänin.

Samanlaisen tarinan voisi kirjoittaa Lappeenrannan ja Kotkan radiohistoriasta, sillä Radio Tempo oli liimana myös näiden paikkakuntien paikallisradiotoiminnalle runsaan vuoden ajan. Sitä ennen kaupallisen radion lippua Kotkassa heiluttivat Radio Lokki ja jo mainittu Radio Albatrossi ja Lappeenrannassa Saimaan Aallot sekä sen suorat tai epäsuorat perilliset Radio Dixi ja Radio Norppa.

***

Jatkossa Kymijoen kaupunkien Kouvolan ja Kotkan taajuuksilla soinee Radio Voima Lahdesta ja Lappeenrannassa Karjalainen Syke Joensuusta. Keskisuomalaisen pitää tietysti hakea muutos taajuuskokonaisuuksiin, jotta Radio Tempo voidaan pilkkoa osiksi konsernin muita radioasemia.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Kesäradio SBC ei ole vielä saanut toimilupaa, mutta Saksa arvioi lehden haastattelussa lupakuvioiden selviävän. Ohjelmaa aiotaan lähettää Kouvolan torilta ympäri vuorokauden. Lähetyksille pyritään saamaan mahdollisimman paljon SBC:n alkuperäistä taajuutta 93,8 MHz muistuttava taajuus. Asema aikoo olla kaupallinen kesäradio, joten paikallisia yrittäjiä tullaan houkuttelemaan sponsoreiksi.

Saksan mukaan idea paikallisradion palauttamisesta lyhytaikaisella luvalla syntyi viime kesänä, kun SBC:n vanhat työntekijät kokoontuivat.

– Aluksi ajatuksena oli perustaa kesäradio vuonna 2015, jolloin SBC:n perustamisesta olisi kulunut 30 vuotta. Sitä päätettiin kuitenkin aikaistaa, Saksa kertoo.

SBC Radio oli yksi Suomen ensimmäisistä paikallisradioista. Se aloitti lähetykset elokuussa 1985. Ohjelma-ajan taajuudella jakoi toinen paikallisradio Kouvolan Ääni. Asemat yhdistyivät vuonna 1987. SBC teki viime vuosinaan yhteistyötä ensin Radio Plus -ketjun ja sitten NRJ:n kanssa.

Mediamonitori – Kouvolan Sanomat

NRJ sai alkunsa Pariisissa 1980-luvun alkupuolella, joka oli piraattiradioiden aikaa Ranskassa. NRJ:n toiminnan kerrotaan alkaneen vuonna 1981 piraattiradiona, jota toimitettiin pienessä opiskelijayksiössä Pariisin laitamilla. Yksiö sijaitsi kuitenkin kukkulan huipulla, joten kanavan kuunteleminen oli mahdollista koko kaupungissa. Äänipöydän kerrotaan sijainneen keittokomeron tiskipöydällä, lähettimen kylpyhuoneessa ja antennin parvekkeella. Vähemmän radioalaa seuranneille kerrottakoon, että piraattiradiotoiminta on laitonta. NRJ lähetti piraattiaikoinaan myös mainoksia, vaikka sekään ei ollut sallittua. Alkuvuosina toiminta oli yhdistyspohjaista.

Vuonna 1983 NRJ:stä tuli kaupallinen yhtiö. Seuraavana vuonna NRJ sai luvan mainosten välittämiseen ohjelmansa seassa. Samalla NRJ perusti 15/34 -nimisen mainosmyyntiyhtiön myymään mainosaikaa radioasemalle. 80-luvun puolessavälissä NRJ rankattiin jo Ranskan johtavaksi FM-radiokanavaksi sen avatessa ensimmäiset asemat Pariisin ulkopuolella. NRJ oli ensimmäinen radiokanava, joka lähetti ohjelmiaan myös satelliitin kautta vuonna 1986. Vuonna 1988 kanava laajentui Sveitsiin ja Belgiaan.

Vuosikymmenen vaihtuessa NRJ-asemia oli jo 150 kappaletta ja vuotta myöhemmin NRJ lanseerattiin Saksan Berliinissä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 1993 NRJ laajeni jälleen: kolme uutta asemaa avattiin Saksassa ja kokonaan uutena alueena mukaan tuli Ruotsi. NRJ Stockholm pääsi ensimmäisenä kaupallisena ääneen 9 päivää sen jälkeen, kun toimilupa oli ostettu huutokaupasta. Jo vuoden kuluttua NRJ oli Ruotsin johtava kaupallinen radioketju, jolla oli asema viidessä kaupungissa (Tukholma, Göteborg, Malmö, Halmstad ja Kristianstad). NRJ lanseerasi myös ruotsalaisen mainosmyyntiyhtiö DeciBellen. Saksassa avattiin samana vuonna uusi asema Müncheniin.

90-luvun puolivälissä Ruotsin NRJ oli kasvanut jo 19 aseman ketjuksi kuuluvuusalueen kattaessa 60 % maasta. Mainosyhtiöiden nimet muuttuivat vuonna 1995: 15/34:stä tuli NRJ Regies ja DeciBellestä tuli NRJ Media. 6.10.1995 NRJ aloitti lähetyksensä Suomessa kaupunkina Helsinki taajuudella 96,8 MHz.

Vuonna 1998 NRJ:n valtakunta laajeni jälleen, kun uudet asemat avattiin Norjassa Osloon ja Itävallassa Wieniin. Heti seuraavana vuonna lähetykset aloitettiin puolestaan Tanskassa. Vuonna 2001 Norjan NRJ puolestaan laajensi kuuluvuusaluettaan neljään uuteen kaupunkiin.

NRJ rantautuu Suomeen

Vuonna 1995 Musiikkikersantit Oy:n tytäryhtiö Capitec Oy sai radiotoimiluvan Helsinkiin taajuudelle 96,8 MHz. Yhtiön oli alun perin tarkoitus aloittaa naisille suunnattu radiokanava, mutta suunnitelmat muuttuivat ja NRJ saapui Suomeen.

Jo ennen varsinaisten lähetysten alkua kuultiin taajuudella koelähetyksiä epävirallisella nimellä FM 96,8. Kyseisellä nimellä kanava löytyi ainakin Helsingin Sanomien ohjelmatiedoista. Varsinaiset lähetykset aloitettiin 6.10.1995 nimellä NRJ / Energy Helsinki. NRJ on alusta asti lähettänyt ohjelmaa vuorokauden ympäri. Metsälään sijoitetussa lähettimessä oli tehoa 500 wattia ja ohjelmat siirrettiin NRJ:n Pursimiehenkatu 26:ssa sijainneilta studioilta ISDN:n avulla. ISDN vaihtui myöhemmin radiolinkkiin. RDS oli paikallisradiovuosien ajan ENERGY__.

Alkuperäinen kuuntelijapotentiaali oli 900 000 ihmistä. Jo joulukuussa 1995 NRJ oli pääkaupunkiseudun kuunnelluin paikallisradioasema pääasiallisen kohderyhmänsä, 15-34 -vuotiaiden joukossa. Seuraavana vuonna NRJ nousi pääkaupunkiseudulla kuunnelluimman lisäksi myös suositummaksi paikallisradioksi 15-44 vuotiaiden keskuudessa. NRJ:n ohjelmatyyppinä on ollut kokoajan EHR eli European Hit Radio. Kanavan palveluksessa oli vuonna 1996 n. 20 työntekijää. NRJ Helsinki sai omat kotisivunsa internetiin vuonna 1998.

Keväällä 1999 NRJ sai toimiluvan seitsemälle uudelle paikkakunnalle. Uudet asemat saatiin NRJ Finland Oy:n paikallisradiolupina, jotka edellyttivät osittain paikalliset lähetykset.  Lähetykset Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa ja Joensuussa alkoivat helmikuussa 2000. Lahdessa NRJ sai varsin suositun ja tunnetun Rytmiradio Lahden entisen taajuuden 96,6 MHz. Virallisesti uudet asemat avattiin ystävänpäivänä maanantaina 14.2.2000, mutta koelähetyksiä oli usealla paikkakunnalla jo edellisellä viikolla. Esimerkiksi Lahdessa lähetykset alkoivat jo perjantaina 11.2.2000. RDS oli kaikilla taajuuksilla laajenemisen jälkeen __NRJ___.

Toimiluvan edellyttämiä paikallisia lähetyksiä NRJ:llä kuultiin arkisin 09.00-15.00 ja 21.00-03.00. Paikalliset ohjelmat tuotettiin kuitenkin NRJ:n Helsingin studioilta. Laajentumisensa jälkeen NRJ alkoi olla enemmän myös otsikoissa. Keväällä 2000 asema pääsi lehtiin aloittaessaan ensimmäisenä maailmassa soittoäänien musiikkilistan. Lista toteutettiin yhteistyössä soittoääniä myyneen Ioboxin kanssa ja se kuultiin NRJ:n aamussa joka keskiviikko klo 8.

Elokuussa 2000 julkaistiin laajentuneen kuuluvuusalueen ensimmäisen KRT:n tulos. NRJ oli kohderyhmässään (15-35-vuotiaat) toisiksi suosituin kanava Kiss FM:n jälkeen. NRJ tavoitti viikossa n. 250 000 ja keskimääräisenä päivänä yli 110 000 kohderyhmään kuuluvaa kuuntelijaa.

Artistit ja bändit pääsivät juontamaan iltapäivälähetyksiä NRJ:llä syksyllä 2000. Artistit saivat itse päättää ohjelman puheenaiheista. Puheen lisäksi ohjelmissa kuultiin tietysti musiikkia ja kilpailuja. NRJ Primen (klo 15-18) tähtijuontajina olivat mm. Nylon Beat, Waldo’s People, Disco, nonStop, Egotrippi ja Fintelligens.

Heti vuoden 2001 alussa Liikenne- ja Viestintäministeriö julisti haettavaksi uusia ja vapautuneita taajuuksia. NRJ haki taajuutta mm. Kemiin, Rovaniemeen, Tammelaan, Savonlinnaan, Seinäjoelle, Poriin, Vaasaan ja Hämeenlinnaan. Muutkin kanavat hakivat uusia taajuuksia varsin runsaasti, vaikka vapaita taajuuksia oli jaossa varsin rajoitetusti. Helmikuussa NRJ sai luvan Savonlinnaan, Tammelaan ja Karjalohjalle. Saalis toimilupamarkkinoilla jäi varsin pieneksi, vaikka NRJ hakikin lupia useampaan kaupunkiin.

Tammikuun lopussa julkaistu KRT paljasti NRJ:n nousseen Lahdessa kohderyhmänsä kuunnelluimmaksi asemaksi. Touko-joulukuun 2000 kestäneen tutkimuksen aikana NRJ tavoitti viikoittain alle 35-vuotiaiden ikäryhmästä 62 %. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa luvut olivat hyviä myös Oulussa ja Turussa. Oulussa ikäryhmästä tavoitettiin viikossa 59 % ja Turussa 61 %.

Helmikuun lopussa 2001 NRJ osti osuuden Kaakkois-Suomessa Radio Plus -nimellä toimineesta SBC Radio Oy:stä. NRJ:n omistusosuudeksi tuli 45 prosenttia ja loput 55 prosenttia jäivät yhä SBC Studio Ay:n omistukseen. Omistusmuutos tarkoitti käytännössä Radio Plus Kaakkois-Suomen korvaantumista NRJ:n omilla lähetyksillä. Pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Radio Plussan ohjelma muuttui tauottomaksi musiikiksi mainoksien säilyessä mukana.

Maanantaina 12.3.2001 muuttui Kouvolan 93,8 MHz:n RDS. Aikaisemman __PLUS__ -tekstin tilalle tuli __NRJ___, vaikka kanava käyttikin yhä Radio Plus -jinglejä. Maanantai oli Radio Plus -päivä Kaakkois-Suomessa, sillä tiistaina alettiin kuulla jo NRJ:n ennakkotiedotteita. Tiistaista lähtien Kotkassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Imatralla kuultiin Eminemin Stan-biisiä, jonka välissä kerrottiin uuden kanavan aloittamisesta: ”Tällä taajuudella aloittaa kolmen päivän kuluttua Suomen tyylikkäin radioasema”.

Perjantaina se sitten tapahtui, NRJ aloitti Kaakossa. Ohjelman oli tarkoitus alkaa klo 6, mutta ohjelmansiirto ei ilmeisesti ollut aivan kunnossa. Taajuuksilta kuultiin vain kantoaaltoa, kunnes Eminem ja tiedote alkoivat taas vuorotella noin kymmenen yli kuusi. Puoli kuudelta NRJ pääsi ääneen myös Kaakkois-Suomessa. Ohjelmansiirto toteutettiin alkukuukausina todennäköisesti esimerkiksi ISDN:llä, sillä äänenlaatu oli Lahden lähetykseen verrattuna huono.

Radio Lokin on-air-studio Kotkan Sapokassa vuosina 1992-1993.

Ensimmäiset paikallisradiot Suomessa saivat toimilupansa vuoden 1985 alussa Paikallisradioliiton pommitettua valtioneuvostoa toimilupahakemuksilla liiton perustamisesta eli syksystä 1983 asti. Kokeiluluontoisia lupia myönnettiin 33 kappaletta ja ne olivat voimassa kaksi vuotta. Seuraavan kerran lupia jaettiin 11.6.1987, jolloin myös Kymenlaakson Radio Oy sai toimiluvan Kotkan alueelle. Jo toiminnassa olleet paikallisradiot saivat samalla kahden vuoden jatkon toimilupiinsa. Vuoden 1987 toimilupakierroksen ansiosta paikallisradioiden määrä nousi 26:een, lisäksi aloitti kaksi ei-kaupallista yksityisradiota.

Kotkaan taajuudelle 87,7 MHz luvan saaneen Kymenlaakson Radio Oy:n omistajat olivat paikallisia lehtiä. Omistajiin kuuluivat Eteenpäin, Anjalankosken Sanomat, Kymen Sanomat sekä Etelä-Suomi, jonka toimitalossa radion tilat alun perin sijaitsivat. Yhtiö aloitti radiotoiminnan 30. marraskuuta 1987 nimellä Radio Lokki. Kouvolalaisen SBC Radion toimitusjohtaja Voitto Saksa oli myös auttamassa Kotkan omaa paikallisradiota alkuun. Lokin toimitus kasattiin lehtiväestä ja avustajista laidasta laitaan.

Radio Lokin ensimmäinen lähetyspäivä ei sujunut täysin ongelmitta. Sulake paloi ja sähkeitä luettiin milloin kynttilän, milloin taskulampun valossa. Asema lähetti ohjelmaa aluksi vain iltapäivisin kahdesta kuuteen ja lauantaisin aamukahdeksasta yhteentoista. Sähkeuutisia kuultiin kahdesti päivässä ja paikallisuutisten lisäksi käsittelyssä olivat myös kotimaan ja ulkomaiden tärkeimmät uutiset. Kanavan ohjelmistoon kuuluivat alusta asti myös poliisiuutiset. Aamulähetykset Lokissa aloitettiin vasta varsinaisten tilojen valmistuttua, keväällä 1988.

Alueensa oma radio

– Me ei oteta mallia mistään. Emme kuuntele edes Yleä. Meitä ohjaavat vain alueen ominaispiirteet ja hyvät tavat. Mitään rokkiradiota tästä ei tule, vaan kaikki voivat meitä kuunnella, uhosi pari viikkoa toimineen Radio Lokin päätoimittaja Tapio Blinnikka Helsingin Sanomissa 11.12.1987. Blinnikka oli aiemmin työskennellyt kuusi vuotta Ruotsin radiossa, jonka avoimuutta hän pyrki toteuttamaan myös Lokissa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suoria lähetyksiä, joissa ihmiset laitettiin puhumaan studiosta suoraan ilmoille, tehtiin mahdollisimman paljon.

Päätoimittajan lisäksi Lokin palkkalistoilla oli alkuaikoina kolme muuta toimittajaa sekä liuta avustajia. Lisäksi kanavalla oli kolme mainosmyyjää, mutta työtehtävät eivät olleet täysin nimikkeiden mukaisia. Päätoimittaja Blinnikka kehui Helsingin Sanomille itsekin kiertäneensä yrityksissä markkinoimassa mainosaikaa. Mainoksia olikin jo lähes maksimimäärä kanavan ensimmäisinä viikkoina. Innokkaimpia mainostajia olivat pankit, vakuutusyhtiöt ja autofirmat.

Yhteistyötä Kotkan ystävyyskaupungin radion kanssa

Maaliskuun lopussa 1988 Radio Lokki ja Kotkan ystävyyskaupungin, Tallinnan radio kertoivat suunnittelevansa keskinäistä yhteistyötä, joka käsittäisi yhteisiä lähetyksiä sekä ohjelmien vaihtoa. Tallinnan radion johtaja Mart Siimann sekä Neuvostoliiton television ja radion Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Enn Anupyld vierailivat Radio Lokin toimituksessa keskustelemassa päätoimittaja Tapio Blinnikan kanssa yhteistyömahdollisuuksista.

– Meillä on kerran viikossa ohjelma ”Ihmisiä sorvin ääressä”, joka esittelee yhden työpaikan työntekijöitä ja soittaa heidän toivekappaleitaan. Voisimme lähettää tämän ohjelman Tallinnan radioon ja sieltä voisi tulla meille samanlainen. Yhteistyö toisi myös uutismateriaalia Radio Lokin Eestin uutisiin, jotka lähetetään joka keskiviikko. Mahdollisia olisivat myös ohjelmat, joissa lähetys tulisi samaan aikaan sekä Kotkan että Tallinnan studiosta, Blinnikka kertoi Etelä-Suomi -lehdelle 30. maaliskuuta 1988.

– Lokki tekisi jalon teon, jos kertoisi miten Eestin maa makaa, mitkä ovat sen ihmisten ilot ja surut, kommentoi Enn Anupyld. Mart Siimann puolestaan kertoi Etelä-Suomelle, että Tallinnan radiolla olisi jo valmiiksi resursseja ohjelmien vaihtoon, sillä sen suomenkielisessä toimituksessa oli neljä toimittajaa, jotka toimittavat tunnin verran suomalaista ohjelmaa joka päivä. Lisäksi yhteistyötä oli suunnitteilla myös mainosten saralla. Siimann pyysi Radio Lokkia yhteistyökumppaniksi välittämään suomalaisia mainoksia Tallinnaan.

Radio Lokki sai käyttöönsä ulkolähetysauton vuonna 1990.