Pörssiyhtiöillä on aina omat taloudellisen hyödyn tavoitteet, jotka määrittelee viime kädessä yhtiöiden suurimmat osakkeenomistajat. Jostain syystä kaupallista paikallisradiota ei saada kannattavaksi juuri missään. Radiokanavia on useilla alueilla aivan liikaa, eikä paikallisradio siten erotu muusta massasta. Kyse ei varmaankaan ole osaamattomuudesta, sillä onhan perinteisten sanomalehtien ympärille muodostuneissa monimediallisissa konserneissa varmasti myös radio-osaamista. Ehkä kyse on ainakin tässä Kouvolan tapauksessa kärsimättömyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Kun radio ei heti pomppaa mainostajien suosikiksi, siitä on päästävä eroon. Rahaa pumpataan konserniavustuksella paikkaamaan radioiden tappioita, mutta se on ollut maan tapa jo vuosikymmeniä. Jossain kohtaa osakkeenomistajat saavat tarpeekseen ja muutosneuvottelujen iso luuta alkaa heilua yhtiöissä ja toimituksissa.

***

Kouvolasta loppuu nyt jo ties kuinka mones paikallisradio. Kaikenlaisia yrittäjiä on ollut neljän vuosikymmenen aikana, vaan mikään ei ole pysynyt pystyssä. Ensin olivat saman taajuuden Kouvolassa jakaneet radiot Kouvolan Ääni ja SBC Radio, jotka sitten yhdistyivät. Kun SBC:n radioliiketoiminta myytiin NRJ:lle, loppui paikallinen radiotoiminta hetkeksi.

Joitakin vuosia sitten yksityisten yrittäjien pyörittämä Radio Kaakko äänteli hetken, mutta sehän ei varsinaisesti ollut Kouvolan paikallisradio, koska lähetykset tehtiin koko Kaakkois-Suomen alueelle Haminasta. Osittain Radio Kaakon raunioille perustettiin nettiradioasema RadioSE. Se kai voitaisiin luokitella paikallisradioksi, jos käsitettä oikein venytetään. FM-taajuudelta sitä on turha etsiä, ja FM:llä suurin osa radionkuuntelusta edelleen tapahtuu.

***

Etelä-Kymenlaaksosta on toki jo tuota ennen yritetty päästä Kouvolan radiomarkkinoille. Kotkalaisen Radio Albatrossin studiosta lähetettiin sen aikaisella tekniikalla Kouvolan paikallisradion Asema 100,1:n lähetykset. Kun SBS osti Kotkan radion, ehti Kouvolan kuuntelijoita palvella hetken Radio Sata, mutta lopulta Iskelmäradion brändi oli voittoisa ja paikallinen radio häivytettiin vähin äänin.

Samanlaisen tarinan voisi kirjoittaa Lappeenrannan ja Kotkan radiohistoriasta, sillä Radio Tempo oli liimana myös näiden paikkakuntien paikallisradiotoiminnalle runsaan vuoden ajan. Sitä ennen kaupallisen radion lippua Kotkassa heiluttivat Radio Lokki ja jo mainittu Radio Albatrossi ja Lappeenrannassa Saimaan Aallot sekä sen suorat tai epäsuorat perilliset Radio Dixi ja Radio Norppa.

***

Jatkossa Kymijoen kaupunkien Kouvolan ja Kotkan taajuuksilla soinee Radio Voima Lahdesta ja Lappeenrannassa Karjalainen Syke Joensuusta. Keskisuomalaisen pitää tietysti hakea muutos taajuuskokonaisuuksiin, jotta Radio Tempo voidaan pilkkoa osiksi konsernin muita radioasemia.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Lappeenrantalainen paikallisradiotoiminta sai uutta puhtia maaliskuussa, kun vain netissä lähettävä radioasema Radio Saimaa aloitti toimintansa. Radio Saimaa on Lappeenrannassa asuvan Lasse Hyytisen toteutunut haave. Musiikkimiehenä tunnetun ja mainostuotantojen parissa työskentelevän Hyytisen oma radiokanava toimii kotistudiosta kaupungin keskustan liepeiltä. Kanavaa Hyytinen haluaa kehittää vakaasti ja varmasti. Tavoitteena on olla oikea paikallisradio.

Paikallisradiotoiminta alkoi Lappeenrannassa kovalla hypetyksellä vuonna 1985, kun ammattikeskusjärjestö SAK perusti kaupunkiin Saimaan Aallot -paikallisradion. Kymmenisen vuotta myöhemmin Saimaan Aallot ja sen seuraaja Radio Dixi kaatuivat, eikä juuri paremmin mennyt kaupungissa sittemmin aloittaneella Radio Norpalla. Nykyään ULA-taajuuksilla paikallistarjontaa edustavat Iskelmän ja Radio Cityn niukat paikallisosuudet sekä Radio Suomen taajuudella lähettävä Yle Lappenranta.

Paikallisen Ylen ulkopuolinen tulokasradio on otettu Hyytisen mukaan vastaan mielenkiinnolla. Haastavaa on toimia ainoastaan nettiradiona, koska nettikuuntelu ei ole Suomessa läheskään yhtä suosittua kuin perinteisellä radiolla tapahtuva kuuntelu. Matkaa on siis kurottavana, mutta ainakin asiakaskontekteissa Hyytinen on havainnut, että suurin osa mainostajista tietää nelisen kuukautta toimineen nettipaikallisradion. Kuuntelijoiden keskuudessa tieto radiokanavasta kulkee somen ja puskaradion kautta.

– Olemme toimineet vasta vähän aikaa, joten tiedottamista kanavan olemassaaolosta riittää. Myös kaupungin ja kuntien suuntaan on kanavaa tehty tunnetuksi ja nyt tiedotteita tulee oikeastaan jo aika monilta tahoilta koko Etelä-Karjalan alueella, muun muassa Lappeenrannan ja Imatran kaupungeilta, ympäristökunnista, urheiluseuroilta sekä järjestöitä ja liitoilta, Hyytinen luettelee.

ULA ei innostanut

Monet Suomessa toimivista tai toimineista pikkuradioista ovat lähettäneet myös radiotaajuuksilla, mutta Hyytinen näkee sen olevan liian kallista ainakin tässä vaiheessa.

– Mietin kyllä kolmen kuukauden luvan hakemista, mutta sellainen ei houkuta. Toiminta-aika olisi lyhyt, se kolme kuukautta, mutta mitä sitten, Hyytinen korostaa.

Nettikuuntelun määrä lisääntyy koko ajan, joten myös nettisovellusten ja -sivujen tulee pysyä kehityksessä mukana. Radio Saimaan verkkotarjonnan kehittämistä Hyytinen painottaakin. Kaikkea kehitetään sisällöstä tinkimättä.

– Meillä on jo Android-sovellus, josta kanavaa voi kuunnella mobiililaitteilla. Lisäksi Apple-sovellus on juuri valmistumassa. Android-appi on kevyt player-versio, jossa ei ole jälkikuuntelumahdollisuutta. Nettisivuilla sen sijaan on kuunneltavissa podcasteja. Audiokuuntelusta noin puolet tapahtuu tilastojemme mukaan tietokoneilla ja loput kännyköillä ja mobiililaitteila, Hyytinen taustoittaa.

Radio Saimaasta lähetystä kuullaan arkisin kello 8-16, mikä on Hyytisen mukaan tässä vaiheessa tarpeeksi haastava määrä. Ohjemstossa on musiikkia ja jutustelua ajankohtaisaiheista. Studiossa on ehtinyt piipahtaa niin paikallisia kuin valtakunnallisiakin vieraita. Toimittajat käyvät juttukeikoilla alueen tapahtumissa ja tapaamassa mielenkiintoisia ihmisiä. Kanava on ehtinyt myös testailla tapahtumapromootiota paikallisen kesäteatterin kanssa.

– Onneksi päätin radiota perustaessani, että lähden maltilla liikkeelle, sillä tässäkin riittää työtä enemmän kuin normaalina työpäivänä on tunteja. Mainontaa on sen verran, että radio pyörii suurin piirtein omillaan, mutta itse en tästä saa palkkaa. Suurimmat kustannukset ovat tekijänoikeusmaksut, jotka olen sopinut Teoston ja Gramexin kanssa nykyisten lähetysmäärien mukaisiksi, Hyytinen toteaa.

Aivan yksin Hyytinen ei radiotaan pyöritä,sillä ohjelmantekijöitä ja myyntitiimiä on kaikkiaan puolisenkymmentä. Anne Maria Pitkonen, Jani Lehtinen, Toni Jouhkimo ja kesätoimittaja Antti Melkko ovat äänessä radiokanavan ohjelmissa ja podcasteissa.

Viiden vuoden päästä vakituisena

Radio Saimaa on siis vielä kehitysvaiheessa, mutta Hyytisen vakaa tavoite on saada toiminta vakinaistettua. Kun mieheltä tiedustelee viisivuotissuunnitelmaa, on vastaus selkeä.

–Radio Saimaa tulee olemaan potentiaalinen paikallisradio, jolla on omat toimitilat ja oma tuotannosta vastaava tiimi.

Paikallisradio Saimaa päivittää aktiivisesti Facebook-sivujaan, mutta Hyytinen haluaa radion sivuille myös videoita podcastien seuraksi. Tärkeintä on sisältö eli se mitä kanava kuuntelijalle antaa. Liiallinen kaavamaisuus onkin karsittu Radio Saimaan ohjelmistosta.

– Kaikki muu on tekniikkaa, mutta ihmiset tekevät sisällön, olen kuullut sanottavan. Radiojuontajan on oltava myös persoonallinen ja hänen on uskallettava heittäytyä, Hyytinen sanoo.

Mediamonitori

Aiheesta muualla verkossa: Yle Lappeenrannan juttu Radio Saimaan aloituksesta (maaliskuu 2018)