Ruutu.fi toteutetaan pilottihankkeena, jossa ovat mukana Nelonen Median lisäksi Digita sekä Sofia Digital. Palvelun kehitystyötä jatketaan käyttäjien antaman palautteen perusteella.

– Verkkosisältöjen tuominen televisioruudulle on osa tv:n katselukulttuurin murrosta. Tallentavat digiboksit sekä Internetin videopalvelut ovat kasvattaneet katsojien valintamahdollisuuksia ja muuttaneet tv:n katselukulttuurin entistä monipuolisemmaksi. Verkon videosisältöjen katsominen televisioruudulta tarjoaa aiempaa henkilökohtaisemman katselukokemuksen, valottaa Digitan videoelämyspalvelujen johtaja Teppo Ahonen.

– Verkkosisällön jakelun kysyntä on kasvussa. Ihmiset kuluttavat sisältöjä erilaisissa tilanteissa sekä monenlaisilla päätelaitteilla. Näkyvissä on selkeitä merkkejä, että verkon Internet-television toiminnallisuudet halutaan saada olohuoneen televisioruudulle, kertoo Kai Taka-Aho.

Mediamonitori – Digita

Internetin ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus valita vapaavalintaisesti niin katseltavat ohjelmat kuin katseluajankohdatkin. Tämä kehitys helpottaa löytämään aiemmin sivuutettuja ohjelmia. Sisältöjen löytäminen esimerkiksi Teevee.fi–palvelusta on huomattavasti vaivattomampaa, kuin television digitalisoinnin aikoina hehkutetusta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse murehtia tallentamisesta, sillä mediayhtiön oma verkkopalvelu hoitaa tallennuksen kuluttajien puolesta.

***

Radion kuuntelussa Internetin merkitys ei näy yhtä suuresti. Perinteinen FM-verkko on edelleen vahva jakelutie. Sisällön löytäminen esimerkiksi älypuhelimesta on hieman liian monen mutkan takana ja tästä syystä FM-verkko pitää vahvasti pintansa. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kunhan matkapuhelinverkon tiedonsiirto-ominaisuuksia kehitetään edelleen.

Uskon vahvasti, että tulevien vuosien aikana autoradiosta löytyy integroitu tietoliikenneyhteys, jonka avulla radio kytkeytyy Internetiin tarjoten kuuntelijalle tuhansittain uusia kanavia kuunneltavaksi. Nettiradio vapauttaa FM-verkon kahleista mahdollistaen radiolähetyksen kuuntelun mistä päin maailmaa tahansa. Suomalaisten radiotoimijoiden soittolistojen karttajille ovat koittaneet kissanpäivät. Heillä on täysi vapaus valita muutamista kotimaisista ja tuhansista ulkomaalaisista puhe- ja musiikkiradioista haluamansa ja löytää uutta kuunneltavaa ähkyyn saakka.

Internet mahdollistaa radiolähetyksen toteuttamisen todella pienillä kustannuksilla ja tästä syystä tarjontaa on lähes loputon määrä. FM-verkon kustannukset ovat todella korkeat Internetiin verrattuna. Lisäksi kuuluvuusalue on erityisesti pienitehoisilla asemilla hyvinkin rajoittunut.

***

Verkon luomissa mahdollisuuksissa on kuitenkin yksi suuri varjopuoli  – yleisön löytäminen ja koukuttaminen. Ei riitä, että sisältö on hyvää, mediatuottajilta vaaditaan myös aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Jollakin keinoin täytyy saada myös keskustelufoorumit hereille ja verkossa aktiiviset henkilöt jakamaan tuotettua sisältöä, jotta se tavoittaa suuret yleisöt.

Yleisön saaminen tuotetun sisällön ympärille on äärimmäisen vaikeaa. Tarvitaan siis yleisöä, joka käyttää sisältöjä, jakaa sisältöä eteenpäin ja palaa sivustolle kerta toisensa jälkeen.

***

Toinen suuri ongelma on toiminnan rahoitus. Sisällön tuotannon kulut ovat erittäin pienet. Itsenäiset, isoista mediataloista riippumattomat, tekijät eivät useinkaan saa tehdystä työstä minkäänlaista korvausta. Mediataloista riippumaton, itsenäinen mediatuotanto on täysin tekijöiden kiinnostuksen ja intohimon aikaansaannosta – harrastus, josta ei välttämättä koskaan tule ansiotyötä.

On mielenkiintoista seurata, mitä mediakentällä tulevina vuosina tapahtuu. Internet luo runsaasti mahdollisuuksia, mutta samalla perinteinen ansaintalogiikka on muserrettu, kun mainostajat ovat tottuneet verkkomainonnan edullisuuteen. Mikäli Internet muodostuu tulevaisuudessa mediankäytön pääkanavaksi, mediayhtiöiden tulee todella pohtia, millä toiminta jatkossa rahoitetaan. Nähdäänkö Suomessa 10 vuoden kuluttua esimerkiksi yhteisörahoitettu, paperilehtensä kuopannut Turun Sanomat?

TV- ja videokuva kulkee erityisesti nuorilla mukana koulu- ja työmatkoilla, töissä sekä vapaa-ajalla ystävien luona. Lähes joka viides katsoja on valmis maksamaan siitä, että voi katsoa haluamiaan videoita missä ja milloin vain haluamallaan päätelaitteella.

Suomalaiset haluavat nähdä videonsa HD-laatuisena, teräväpiirtotarkkuutta piti tärkeänä yli 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista, vähemmän tärkeinä ominaisuuksina pidettiin mainoksettomuutta, tekstityksien saatavuutta sekä sisältöjen tuoreutta.

Tiedot selviävät Ericsson ConsumerLabin vuosittaisesta TV and Media -tutkimuksesta. Viidettä kertaa järjestettyyn tutkimukseen haastateltiin 23 000 kuluttajaa 23 eri maassa.

Mediamonitori – T&T