Kaupalliset radiokanavat halutaan usein määritellä eri musiikkiprofiilien tai genrejen mukaan. On kuitenkin makuasia, onko Iskelmä-brändiä käyttävä asema oikeasti puhdasta iskelmää vai jotain iskelmältä kuulostavaa poppia. Yhtä vaikeaa olisi määritellä tarkasti SuomiRock-kanavan musiikkitarjonta juuri niin sanotuksi suomirockiksi. Siellähän soi kevyt pop siinä missä raskaampikin rokki. Kokemus musiikin kuulumisesta tiettyyn kategoriaan on täysin kuuntelijan korvien välissä tapahtuva prosessi.

***

Sanoma Media harppaa Suomessa vähemmän soitetun nykykantrin maailmaan avaamalla Pirkanmaalla ja Supla-äänipalvelussa uuden Kantriradion lähetykset. Vai onko se sittenkään vähemmän soitettua? Sanoman julkaisemassa tiedotteessa vilisee tuttuja pop-maailman nimiä. He ovat kaikki myös kantriartisteja.

Kantriaseman perustamista ovat varmasti monet pohtineet vuosien saatossa, mutta kaiketi se ei ole tarpeeksi kaupallinen formaatti täyttämään perustamiskustannukset ja toimivan aseman juoksevat kulut.

Ilmeisesti Sanomalla on tarpeeksi varaa kokeilla formaattia, jota muut eivät ole rohjenneet kokeilla. Tampereen seutu on aika pieni otosalue, mutta josko pirkanmaalaiset innostuisivat kanavasta oikein kunnolla.

***

Suomalaisessa iskelmämusiikissa on paljon kantrivaikutteita ja osa iskelmäkappaleista on silkkaa kantria. Mahtuuko tästä valikoimasta mikään tai kukaan Kantriradion tarkkaan hiotulle soittolistalle? Tuskinpa mahtuu, koska yhdysvaltalainen nykykantri jyrää vanhemmat yrittäjät alleen. Tietenkin ”pakollinen” Johnny Cash on soitettava säännöllisin välein, mutta miten mahtaa olla vaikka kotimaisen Freud Marx Engels & Jungin tuotannon kanssa? Kun kantriradiota perustetaan, pitää sen olla tarpeeksi suosittu mainostajien houkuttaja. Se onnistuu soittamalla tarpeeksi tuttua ja vaivatonta musiikkia, johon kuuntelijamassan on helppo tarttua. Ja sitä nykykantri pitkälti tuntuu olevan.

***

Suomen ensimmäinen kantriradio oli kesäkuussa 1990 Mäntsälässä aloittanut Radio 103,4. Toimittajalegenda Timo T. A. Mikkosen perustama paikallisradio jatkoi 2000-luvun alussa nimellä Country Radio 103,4, kunnes lopetti toimintansa. Myös vuosituhannen vaihteessa pääkaupunkiseudulla toiminut Reissuradio soitti runsaasti kantrimusiikkia.

***

Kantriradiosta tulee usein mieleen yhdysvaltalainen rekkakuski ja hänen ajokkinsa autoradiosta soljuva keskiaalloilla toimiva kantriasema. Nykyään monet rekkakuskit saattavat valita myös digitaalisen, mantereenlaajuisen satelliittiradiokanavan, jossa musiikkigenrevalikoimaa on asemakaupalla. Silti tiettyä nostalgiaa on sanaparissa radio ja kantri.

Euroopassa kantria soittavia asemia on melko harvassa, jos on uskominen omia muistikuvia ja muutamalta radioaktiivilta tuttavalta kerättyijä tietoja. Prahalainen Country Radio kuuluu Suomessa myös keskiaalloilla, mutta kuinka kannattava tämä FM-verkossa ja netissä keskiaaltojen ohella toimiva kokonaisuus on? Siitä ei ole täyttä varmuutta. Harrastaja-asemista ensimmäisenä ajatuksiin putkahtaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaseuduilla ilman lähetyslupaa jo 1980-luvun lopulta toiminut Radio Star Country. Taajuudella 981 kHz toimiva asema on Suomessa vaikeasti kuultava, mutta onneksi asemalla on nettistriimi, josta kantrin lisäksi voi kuulla hengellistäkin musiikkia.

***

Kantrimusiikki on lopulta marginaalia Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa. Se on kuitenkin kokemisen ja kokeilemisen arvoista musiikkia. Ainakin subjektiivisella musiikkimaulla.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Turkulainen Radio Sata ja sen omistuksessa olleet radiokanavat siirtyivät kansainvälisen mediayhtiön omistukseen. Yhtiön kasvu jatkui, kun se hankki myöhempinä vuosina omistukseensa useita uusia radiokanavia. Kyseessä oli tietysti SBS, jonka vaikutus jatkui Suomen radioalalla aivan viime vuosiin saakka. Nykyään isäntänä talossa on Bauer Media, joka on vain yksi yritys monen myöhemmin Suomeen tulleen ulkomaisen radioyhtiön joukossa. Kun vielä 22 vuotta sitten monet kyseenalaistivat paikallisradion myymisen ulkomaalaiselle yhtiölle, eivät monetkaan enää hämmästele radio- ja mediaomistuksen kansanvälistymistä maassamme.

Ketjuuntumista jo vuonna 1994

Vuoden 1994 merkittäviä viestintäpoliittisia päätöksiä oli toimilupien myöntäminen kahdelle useissa kaupungeissa kuuluvalle radioketjulle. Tuohon aikaan syntyi käsite erikoisradio, joka tarkoitti tarkoin profiloitujen radiokanavien muodostamista. Luvan saivat Classic Radio, jonka isännäksi tuli melko pian kansainvälinen Classic FM -radioasema. Toinen uusi radiokanava oli maaliskuussa 1995 aloittanut nuorisomusiikkikanava Kiss FM, jonka omisti SBS.

Vielä vuonna 1994 ei kyetty päättämään valtakunnallisesta mainosradioluvasta, vaikka koko 90-luvun alkupuoliskon asiasta oli kohistu. Mainosradiolupa irtosi Radio Novalle vasta parin vuoden kuluttua. Ensin haluttiin antaa erikoisradioille mahdollisuus, joskin jo vuosikymmenen alussa oli kokeiltu yhteislähetyksiä paikallisradiotoimilupien sallimissa rajoissa. Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen Viikonloppuradion lisäksi samoilla kuuluvuusalueilla oli jo kuultu isojen paikallisradioiden Radio Ruuhka-Suomea.

Hynttyyt yhteen ja nimi uusiksi

Paikallisradiot jaksoivat vielä nostaa päätään monella paikkakunnalla. Vuosi 1994 oli kuitenkin jotenkin vaisu uusien radiokanavien perustamisvimmassa, mikä johtui tietenkin talouslamasta, joka riepotteli Suomea noihin aikoihin. Vaikeudet mainostulojen hankkimisessa olivat ajaneet monet pikkuradiot ongelmiin ja jopa konkurssiin. Myös asemien yhdistymisiä oli nähty vuosikymmenen alussa. Nimenmuutoksen olivat läpikäyneet Joensuun Radio Jokinen, josta oli tullut Radio Rex ja Haapavedellä toiminut ei-kaupallinen paikallisradio Turwetuutti, joka jatkoi toimintaansa hienommalla nimellä Radio Pikku Pariisi. Messujen aikana kaupallisella luvalla lähettänyt Messuradio oli hakenut profiilinkohotusta vaihtamalla nimekseen Radio Pasilan Asema. Kaksi pientä satakuntalaista paikallisradiota, Huittisten Radio Länsituuli ja Harjavallan Radio Satakieli kaavailivat liittoa: vuoden 1995 alussa aloitti RadioTupla.

Porvoolainen radioyrittäjä Eija Kölhi oli saanut kokemusta paikallisradiosta kaupungin ensimmäisestä radioasemasta Jokiradiosta. Asemalta loppuivat rahat ja Kölhi päättikin perustaa firman, joka sitten haki paikallisradiolupaa. Radio Fonin aloittaessa lokakuussa 1994 Porvoon seudun naapurissa oli vielä vilkasta paikallisradiotoimintaa. Mäntsälässä Timo T. A. Mikkosen yhtiön luotsaama Radio 103,4 lähetti Fonin kanssa osittain päällekkäisellä kuuluvuusalueella. Helsinkiläisiäkin paikallisradioita voitiin kuunnella Porvoossa, joskin kuuluvuus oli vaihteleva. Keravalla konkurssiin menneen Etelän Äänen tilalle tuli uusi yrittäjä Radio Kymppi. Sen ohjelmapäällikkönä oli myöhemmin valtakunnalisille kanaville siirtynyt Hermanni Seppälä. Myös Valkeakoskalla korkkailtiin kuohujuomaa, sillä kaupunkiin oli perustettu Juha Koivusen, Maisku Holmströmin ja kumppanien toimittamana Radio Pop.

Foni ja Rex jatkavat yhä

Vuonna 2016 Suomessa toimii lukuisia osavaltakunnallisia radiokanavia, joiden omistus on keskittynyt muutamalle mediayhtiölle. Käsite erikoisradio on kadonnut ja Novakin on ehtinyt toimia valtakunnallisena mainosradiona jo 19 vuotta. Tässä artikkelissa mainitut paikallisradiot ovat aikapäiviä sitten painuneet manan maille joko sulautumalla isommiksi asemaketjuiksi tai lopettamalla toimintansa kannattamattomina. Nimetyistä asemista vain kaksi on edelleen olemassa, mutta ajan virrassa muokkautuneina. Radio Foni ja Radio Rex (nykyinen Iskelmä Rex) ovat pitäneet pintansa olemalla rehellisiä nykyajan haasteille. Ne tekevät yhteistyötä isomman radioaseman kanssa. Paikallisohjelmaa tulee päivittäin, ja omistus pysyy omassa maakunnassa.

Mediamonitori

Lisää aiheesta Mediamonitorissa: Paikallisradiota Porvoon mitalla

{jcomments off}