Valtioneuvosto myönsi tammikuussa 1985 paikallisradiokokeiluluvan 33 hakijalle 21 paikkakunnalle. Lähes kaikki luvan saaneet asemat aloittivat toiminnan. Ensimmäisten paikallisradioiden joukossa olivat Radio Lakeuden ja Radio Cityn lisäksi muun muassa Radio Ykkönen, Radio 957, Radio Auran Aallot, SBC Radio ja Kouvolan Ääni. Viimeisenä kokeiluradiona ääneen ehti Turun saaristossa toiminut Radio Iniö tammikuussa 1986.

Vuosien saatossa osa asemista kaatui taloudellisiin ongelmiin, näiden joukossa vuosina 1986-87 lopettaneet toijalalainen Radio 951, kuusamolainen Radio Ruka ja Karkkilan seudulla lähettänyt Radio West.

Nykyisistä kaupallisista radioista 25 vuoden ajan ovat lähettäneet Radio 957, Auran Aallot, Radio Pori, Radio Vaasa ja useiden omistajanvaihdosten kautta yhä hengissä oleva Kuopion Iskelmä Oikea Asema. Myös Radio Satahämeen jatkajan Radio SUNin juuret ovat 25 vuoden takana Ikaalisissa. Paikallista ohjelmatoimintaa on lisäksi harjoitettu pitkään Lapualla.

Mediamonitori

Paikallisradioille myönnetyt tehot takasivat hyvän kuuluvuuden vain pienellä alueella.

Kaupallinen radiotoiminta alkoi Suomessa 20 vuotta sitten. Maamme ensimmäinen uudenajan paikallisradio, Nivalassa toiminut Radio Lakeus, aloitti lähetyksensä 27. huhtikuuta 1985. Nivalan ja ympäristön radio jaksoi liitää pienellä talousalueella kevääseen 1989 asti.
Vappuna 1985 käynnistynyt Radio City sen sijaan toimii yhä. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry:n perustama radio on tosin nykyään puolivaltakunnallinen ketjuasema. Se on Suomen vanhin kaupallinen radio. Helsingin Lepakossa aloittanut ja suuren SBS-konsernin haltuun siirtynyt City kuuluu kymmenessä suurimmassa kaupungissa.

Paikallisia radioita oli Suomessa jo 1920-30-luvuilla. Yleisradio kuitenkin sulautti paikalliset radioyhdistykset itseensä vuoteen 1934 mennessä. Tuolloin viimeinen radioyhdistys lopetti toimintansa Turussa. Kesti 50 vuotta synnyttää uusia paikallisradioita Suomeen. Yleisradiolla oli näennäinen monopoliasema aina vuoteen 1985 asti.

Kaupallisen radiotoiminnan esimarssia vauhditti Paikallisradioliiton perustaminen vuonna 1983. Liiton tavoite oli saada radioaalloille yksityisiä asemia kilpailemaan Yleisradion kanssa. Paikallisradioliiton synnytyksessä oli vahvasti mukana Paikallislehtiliitto, joka puhui paikallisradioiden puolesta jo 1980-luvun alussa.

Kokeilulupa 33:lle

Valtioneuvosto myönsi tammikuussa 1985 paikallisradion kokeiluluvan 21 paikkakunnalle. Helsinkiin tuli kaksi taajuutta, joista toisen taustalla oli peräti seitsemän luvansaajaa. Suurista kaupungeista Lahti ja Oulu jäivät ilman kokeiluradoita.
Kaikkiaan radioluvan sai 33 eri yhteisöä, joista osa jakoi saman taajuuden. Esimerkiksi Kouvolassa taajuudella 93,8 MHz toimi kaksi asemaa vuorotellen, Kouvolan Ääni ja SBC Radio. Turussa luvansaajat perustivat yhteisen aseman ohjelmatoimintaa varten ja samanlainen menettely oli Lappeenrannassa. Vaasassa toinen luvansaajista eli Ab Vasabladet vetäytyi hankkeesta ennen radion aloitusta.
Kolmella alueella lupa jäi käyttämättä. Joensuun seudun molemmat luvanhaltijat jättivät hankkeen sikseen ja samalla tavalla kävi Uudessakaarlepyyssä ja Nurmijärvellä.
Kahden radion tarina päättyi heti alkuunsa. Toijalan ja Valkeakosken seudulla toiminut Radio 951 lopetti jo helmikuussa 1986 ja Kuusamon Radio Ruka saman vuoden kesäkuussa. Karkkilan Radio West hiipui syksyllä 1987, kun jatkoluvat oli jo myönnetty kesäkuussa.

Paikallisradiolupia haluttiin myöntää tahoille, jotka edistävät sananvapauden toteutumista mahdollisemman laajasti. Maamme ykköslehti Helsingin Sanomat sai kaikesta huolimatta jalkansa paikallisradiomaailman ovenrakoon olemalla yksi Helsinkiin perustetun Radio Ykkösen osakas. Sen sijaan maakuntalehdille lupia ei myönnetty. Paikallislehtiä uusien radioiden taustalla oli esimerkiksi Ikaalisissa, Lapualla, Karkkilassa ja Nivalassa. Lupia saivat myös ammattiyhdistysliikkeen järjestöt sekä yhdistykset ja julkishallinnolliset yhteisöt. Esimerkiksi Porissa radiotoimintaa sai harjoittaa Teknisten Liitto.

Rockia ja uutisia Helsingissä

Pääkaupungin taajuuksilla 96,2 ja 91,1 MHz aloitti kaksi varsin erilaista asemaa. Radio Cityllä kaikki oli valmiina Elmun tiloissa Ruoholahden Lepakossa. ”Stadiin” syntyi kaupunkikulttuuria tukeva rock-asema, jolla oli runsaasti järjestöohjelmia.
Seitsemän eri luvanhaltijan yhteinen Radio Ykkönen – Radio Ettan putkahti aalloille elokuussa taajuudella 91,1 MHz. Ykkönen nojasi alusta asti uutis- ja ajankohtaisohjelmiin sekä niiden ammattimaiseen toteutukseen. Toimituksessa oli paljon kokeneita toimittajia. Radioaseman omistajia olivat Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset, Suomenmaa, Hufvudstadsbladet, Suomen Sosiaalidemokraatti, Suomen Uutiset ja Uusi Suomi. Lehtiyhtiöiden puoluekirjo oli kattava.

Ruotsiksi kolmella alueella

Turun saaristossa sijaitseva Iniö sai ainoana kuntana paikallisradiotoimiluvan. Radio Iniö koettiin tarpeelliseksi kelirikkojen piinamassa saaristossa, joten toimilupaan oltiin tyytyväisiä. Radioasema toimi kunnantalossa ja ohjelmavastaavan tehtävät kuuluivat kunnanjohtajalle. Radio Iniö aloitti vasta tammikuussa 1986 taajuudella 90,6 MHz. Ohjelmaa oli pari tuntia päivässä. Lisäksi perjantaisin oli suora iltaohjelma.
Ruotsiksi oli tarkoitus toimia myös Uudessakaarlepyyssä Keski-Pohjanmaalla. Ab Nykarleby Lokalradion ohjelmatoiminta ei koskaan toteutunut. Toimiluvan saaminen yllätti omistajan, sillä ensimmäisellä valmistelukierroksella hanke ei saanut tukea Liikenneministeriöltä. Ohjelmaa oli tarkoitus lähettää aamuisin.
Kolmas ruotsinkielinen lupa myönnettiin Vaasaan. Ab Vasabladet olisi halunnut avoimen kanavan kansalaisille, mutta hanke koettiin vaikeaksi kahden eri toimilupayhtiön takia. Vasabladet vetäytyi hankkeesta ja jäljelle jäi vain sosiaalidemokraattista Pohjanmaan Kansaa julkaisevan yhtiön lupa. Radio Vaasa 995 Vasa aloitti vasta joulukuussa 1985 taajuusongelmien takia. Ohjelmaa lähetettiin sekä suomeksi että ruotsiksi.
Jyväskylän toimiluvan sai sosiaalidemokraattinen Vastin-lehti. Lähetykset taajuudella 97,7 MHz syksyllä aloittanut Radio Jyväskylä toimi Harjun kaupunginosassa.

Kouvolassa taajuusjako

Kymen Wiener Oy:n pääosin omistama Kouvolan Lähiradio Oy sekä kaupunkiin toisen toimiluvan saanut Saksa Brothers Company jakoivat kaupungin paikallisradiotaajuuden ohjelma-ajan. Kouvolan Ääni lähetti aamulla ja SBC Radio illalla. Asemat yhdistyivät vuoden 1987 lopussa SBC Radioksi.
Turussa Näkövammaisten Keskusliiton ja Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen hanke yhdisti voimansa Turun Paikallisradioksi. Radio Auran Aallot aloitti syyskuussa. Pian aloituksen jälkeen sanomalehtimiesyhdistys vetäytyi radiotoiminnasta.
Pohjois-Karjalan Enossa luvan saivat Pielisjokiseudun Paikallisradio Oy ja Joensuun Paikallisradio Oy. Radion taustalla oli yhtenä tahona keskustalainen Maakunnan Kustannus Oy. Radio ei aloittanut lainkaan.
Myös Nurmijärven toimilupa jäi käyttämättä. Luvanhaltija Kiljavan ammattiyhdistys- ja kansanopisto katsoi parhaaksi olla aloittamatta lähetyksiä. Yhdistyksessä suhtauduttiin radiomainontaan kriittisesti. Tarkoitus oli tuottaa järjestöohjelmia.

Nivalassa kaikki valmiina

Nivala-seuran toimittama Nivala-lehti sai kylkiäisekseen radion huhtikuussa 1985. Toimilupa astui voimaan 1. maaliskuuta, joten aloitus oli nopea. Nivalassa studio oli valmiina uudessa kunnantalossa ja avustajiakin oli riittämiin.
Lupaa pidettiin ilmeisen varmana myös Ikaalisissa. Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy:n taustalla oli paikallinen lehti- ja puhelinyhtiö sekä kaupunki. Ikaalisissa kaikki oli valmiina ohjelmatoimintaan jo tammikuussa 1985.
Toijalan-Valkeakosken seudulla lehtiyhtiöiden ja kuntien radion piti ottaa käyttöönsä puhelintoimialueen suuntanumero 937, mutta asema vaihtoi nimeään viime hetkellä. Radio 951:n historia oli lyhyt. Toiminta jatkui vain muutaman kuukauden. Talousalue ei kantanut paikallisradiota.
Kuusamossa ilmestyvän Koillissanomien Radio Ruka loppui lyhyeen kesällä 1986. Asema ehti vaihtaa omistajaa vähän ennen rahojen loppumista, kun omistajaksi tuli oululainen Liitto Oy.
Niin ikään paikallislehteä kustantanut yhtiö aloitti radiotoiminnan Pieksämäellä Keski-Savossa loppuvuodesta 1985. Pekka ja Ilkka Sepän luotsaama radio otti nimekseen Radio Pieksämäki.

Optimismia aloituksesta Pohjanmaalla

Kurikka-lehti halusi laajentaa paikallisuutisointiaan radioaalloille. Radio Paitapiiskan oli tarkoitus käynnistää ohjelmatoiminta syksyllä 1985. Alkuun päästiinkin lokakuussa.
Samoihin aikoihin aloitti Lapualla Simpsiö 96,9. Sen perusti Lapuan Sanomat yhdessä Lapua-säätiön kanssa. Ohjelmien luvattiin alkavan kevään aikana, mutta hanke viivästyi syksyyn. Toimilupien käsittelyä pidettiin Lapualla hidasteluna, mikä vaikeutti ohjelmatoiminnan hahmottelua.
Radio West kajahti eetteriin Karkkilassa syksyllä 1985. Toimintaa pyöritti paikallislehti Karkkilan Tienoo. Oma studio oli suunnitteilla Lohjalle, jonne lähetys kuului vaihtelevasti. Pieni toimilupa-alue pakotti radion lopettamaan syksyllä 1987. Lupa oli saatu uusittua edellisenä kesänä muiden toiminnassa olleiden radioiden tavoin.
Usko nopeaan radion käynnistämiseen oli vankkaa Tampereella, jossa Tampereen yliopiston ylioppilaskunta aloitteli Radio 957:n toimintaa. Radio-ohjelman haluttiin olevan Helsingin Radio Cityn kaltainen eli musiikilla ja tietoiskuilla höystettyä. Lähetysten aloituspäiväksi suunniteltiin vappua. Ammattitaitoisesta henkilökunnasta ei ollut pulaa, sillä Tampereen yliopiston sähköisen viestinnän opetus oli vankkaa. Alkuun päästiin lopulta elokuussa.

Järjestöjen äänitorvet

Lappeenrannassa, Porissa ja Kuopiossa paikallisradioluvan sai kolme järjestöä. Teknisten Liitto olisi halunnut luvan Helsinkiin, mutta joutui tyytymään Poriin. Radio Pori käynnistyi joulukuussa 1985.
Kuopiossa toimiluvan saanut Toimihenkilöiden- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK juhli avoimesti saavutettua paikallisradiokokeilulupaa. Liikenneministeriön hitaus lopullisessa lupaharkinnassa sai TVK:laiset kuitenkin mietteliäiksi. Oikea Asema sai kuitenkin rahoituksen kuntoon ja lähetykset alkuun syyskuussa.
Lappeenrannassa luvansaajia olivat SAK yhdessä paikallisjärjestönsä kanssa. Saimaan Aallot kuului Lappeenrannan ympäristössä taajuudella 96,5 MHz syksystä 1985 alkaen.

Tehot ja talous kompastuskivinä

Vuosina 1985-86 aloittaneista radioista monet joutuivat lopettamaan toimintansa heikon taloustilanteen takia. Eräät asemat yhdistyivät suurempiin radioketjuihin, kuten Radio 957 ja SBC Radio.
Yhtenä syynä heikkoon talouteen voidaan pitää mitättömiä lähetystehoja, jotka rajoittivat kuuluvuusalueet pieniksi. Konkurssiaalto jyräsi niin sanottuja paikallisradiopioneerejä nurin erityisesti laskusuhdannevuosina 1990-luvulla.
Lähes kaikki alkuperäiset paikallisradiot ovat vaihtaneet omistajaa ainakin kerran toimintansa aikana. Esimerkiksi Porissa toimintaa jatkaa aivan eri yhteisö kuin alkuvuosina. Kuopiossa toiminimi Oikea Asema on yhä olemassa, vaikka aseman omistaa iisalmelainen Radio Salminen. Turussa Auran Aallot on osa TS-konsernia. Radio Vaasa jatkaa toimintaansa työntekijöidensä perustaman yhtiön nimissä. Alkuperäisissä käsissä on enää vain Radio Iniö.
Paikallisradiotoiminta on loppunut kokonaan monilta paikkakunnilta. Lappeenranta, Kouvola, Nivala ja Kuusamo saavat tyytyä muualla tuotettuihin kaupallisiin ohjelmiin, eikä Radio Jyväskyläkään ole enää alkuperäinen. Radio Ykkönen puolestaan teki näyttävän konkurssin vuonna 1995. Sen ja monen muun paikallisen radion kompastuskivenä olivat maksamattomat tekijänoikeusmaksut. Lisäksi kilpailu valtakunnallisia kaupallisia asemia vastaan oli ylivoimaista rajatulla kuuluvuusalueella.

Tietolähteet

Olli Ylönen – Paikallisradioita Suomeen! Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos (ISBN 951-44-5572-X)
Helsingin Sanomat 25.1.1985, s. 15