– Hallinnon uudistamiseen on nyt olemassa hyvä ratkaisu, rahoituksen osalta vaihtoehtoja tulee vielä arvioida. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että YLEn rahoituksen kattaminen valtion budjetista olisi oikeudenmukaisin vaihtoehto, sanoo Lindén.

Veroluonteiseen, asuntokohtaiseen yleisradiomaksuun liittyy sosiaalisia epäkohtia. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä tutkii mahdollisuuksia ottaa yleisradiomaksu huomioon pienituloisten osalta sosiaalietuuksien järjestelyillä, mutta tasapuolista mallia eri elämäntilanteissa oleville ei ole löytymässä.

– Kaavailtu yleisradiomaksu olisi ollut useille erityisryhmille epäoikeudenmukainen eikä siihen ole löydetty tarpeeksi oikeudenmukaista ja kaikille erityisryhmille soveltuvaa kompensaatiomallia, ministeri Lindén sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa Yleisradion kokonaisuudistukseen tähtäävää valmistelutyötä ja tavoitteena on, että tarvittavat linjaukset saadaan mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Yleisradion rahoitusta jatketaan toistaiseksi nykyisellä toimivalla tv-maksujärjestelmällä.

Mediamonitori – LVM

Säästöjä tehdään ainakin vähentämällä työntekijöiden määrää ja näin tinkimällä ohjelmatuotannosta, mutta ne pyritään tekemään ilman irtisanomisia. Itsenäisiltä yhtiöiltä ostetaan aiempaa vähemmän ohjelmia ja urheiluohjelmien esitysoikeuksia karsitaan.

YLE etsii säästöjä myös lähetysten jakelukustannuksista. Se tarkoittaa tiukkoja neuvotteluja lähetysten jakelusta vastaavan Digitan kanssa. Jungnerin mukaan muita säästöpäätöksiä ei ole vielä tehty, ja YLE Teeman ja YLE FST5:n mahdollisesta yhdistämisestä päätetään vasta ensi keväänä.

Mediamonitori – YLE

Muutosesitysten valmistelu jatkuu liikenne- ja viestintäministeriössä syksyn aikana.

– Ellei rahoitus- ja hallintomallin uudistamiseen löydy nyt rakentavaa tietä, siirtyvät ratkaisut seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Tätä en kuitenkaan pidä toivottavana. Uskon, että eduskunnan, alan toimijoiden ja hallituksen yhteinen näkemys löytyy, ja rahoitusuudistus voidaan toteuttaa yhdessä välttämättömien hallinnollisten uudistusten kanssa, Lindén sanoo.

Lindén lähtee siitä, että Yleisradiota koskevat muutokset tulevat vuoden 2011 sijasta voimaan vasta vuoden 2012 alusta, jolloin tuleva hallitus voi kautensa aluksi määritellä Yleisradion rahoituksen tason.

– Ehdotetun mediamaksun ongelmana on pidetty sitä, ettei maksu määräytyisi maksukyvyn mukaan. Maksuun on vaikea kytkeä erityisratkaisuja pienituloisille. Budjettirahoitusmalli huomioisi henkilön maksukyvyn ja voisi siten olla sosiaalisempi tapa rahoittaa julkista palvelua. Tosin tälläkin mallilla on omat ongelmansa, Lindén toteaa.

Ylen rahoitusmalliksi ehdotettu mediamaksu on herättänyt runsasta keskustelua. Sanomalehtien Liiton teettämään tutkimuksen vastanneista lähes kaksi kolmasosaa ei hyväksy jokaiselta asuntokunnalta perittävää mediamaksua, jollaista niin sanottu Lintilän työryhmä on esittänyt. Tutkimuksessa mediamaksua suuremman kannatuksen saivat valtion budjettirahoitus ja nykyinen tv-maksu. Tutkimusta varten haastateltiin noin tuhatta suomalaista.

Mediamonitori – LVM, Keskisuomalainen

Kilpailuviraston mielestä julkista palvelua ei pidä sulkea pois markkinoilta pelkästään siksi, että yksityiset yhtiöt  tuottavat samoja palveluita. Kilpailuvirasto ei katso tarpeelliseksi rajata Ylen toimintakenttää niin, ettei yhtiö voisi toimia myös markkinoilla, joilla kaupalliset tahot toimivat. Esimerkkinä tästä virasto mainitsee viihdesarjat.

Lausunnossa tähdennetään myös tarvetta määrittää tarkemmin, mitä julkiseen palveluun kuuluu sisältyä, ja mitkä YLEn ydintehtävät ovat julkisen palvelun tarjoamisessa. Epäselvä määrittely saattaa Kilpailuviraston mukaan johtaa epäilyihin kilpailun rajoittamisesta.

Ylen toimintaa tulisi Kilpailuviraston mukaan valvoa jokin Ylestä riippumaton taho joka toimisi esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön yhteydessä.

Kilpailuvirasto ei puolla Ylen rahoitusta miettineen työryhmän ehdotusta televisiomaksun korvaavasta mediamaksusta. Virasto esittää, että Ylen toiminta rahoitettaisiin valtion budjetista.

Mediamonitori – YLE

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk) johtama työryhmä luovutti raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille torstaina. Työryhmän mietinnön mukaan maksu olisi kaikille sama riippumatta talouden koosta. Maksun myötä luovuttaisiin tv-lupatarkastajista. Lintilä perusteli maksujärjestelmän uudistusta sillä, että televisiovastaanottimen omistaminen on maksun perusteena tullut tiensä päähän, koska ohjelmia katsotaan ja kuunnellaan paljon myös netin ja matkaviestimien kautta.

Työryhmän mielestä riippumattoman julkisen palvelun Yleisradion rahoituksen on jatkossakin kerryttävä kansalaisten ja yhteisöjen maksamista maksuista.

Kaupalliset mediayhtiöt ovat tyrmänneet suoralta kädeltä vain Ylen rahoitukseen tarkoitetun mediamaksun. Sen sijaan Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner kokee maksun varmistavan Ylen rahoituksen ja samalla työpaikkojen säilymisen.

Nykyisen tv-maksun suuruus on 224 euroa vuodessa.

Mediamonitorin tämänkertaiseen viikkokysymykseen vastanneista vain noin seitsemän prosenttia on nykyisen tv-maksujärjestelmän säilyttämisen kannalla. Epävirallinen lukijakysely jatkuu lauantai-iltaan asti.

Mediamonitori – YLE, Aamulehti, HS