– Radiotoiminta Suomessa on viranomaisten säätelemään toimintaa, joten lainsäätäjillä ja valmistelijoilla on keskeinen rooli koko toimialan kannalta, muistuttaa kaupallisten radioiden edunvalvontaliiton RadioMedian puheenjohtaja Antti Pakkala.

Julkilausumassa vaaditaan myös radiotaajuuksien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Siinä sanotaan muun muassa, että kilpailua eivät saa vääristää epämääräisesti ketjutetut, lyhytaikaiset ja matalatehoiset väliaikaiset luvat. Lausuman mukaan pahimmissa tapauksissa näillä ketjutuksilla voidaan harjoittaa radiotoimintaa jopa vuodesta toiseen ilman asianmukaista toimilupaa.

Ministeri Lindén lupasi, että ministeriö tulee paneutumaan huolella julkilausumassa esille tuotuihin asiohin.

– Päättäjien on turvattava monimuotoinen ja monipuolinen viestintäkenttä ja edistettävä olosuhteita, joissa on tilaa niin pienille kuin suurillekin radioille, Lindén sanoo.

Mediamonitori

Selvitysmiehenä toimiva Markus Leikola kertoi työnsä tuloksista liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä lupakierroksen avaustilaisuudessa, jossa myös alan toimijat saivat kommentoida lupakuvioita. Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan Suomessa on vielä tarve jatkaa radiokanavien jakelua normaaleilla taajuuksilla.

– Internet ei ole vielä räjäyttänyt radiomaailmaa. Muutos on ilmassa, totesi Lindén.

Leikola oli samoilla linjoilla.

– Suomen kaupallinen radiosektori saa varsin pienen osan tuloistaan netistä. Nettiradioiden kaupallinen hyödyntäminen on alkutekijöissään, Leikola huomautti.

Leikola kuitenkin lisäsi monimediaulottuvuuden olevan nykyaikaa, ja nettikuuntelun kasvun kiihtyvän koko ajan.

– Internetradio on selvästi tulossa. Analoginen radio säilyy vielä vahvana, mutta missä pisteessä ollaan, kun toimilupakausi on lopussa, varmasti erilaisessa pisteessä, Leikola kommentoi internetin vaikutusta radiomaailmaan.

Todellista valtakunnallista kilpailua

Leikola toi esiin ideoita, joilla Suomen radiokenttä saataisiin vastaamaan tämän aikakauden tarpeita. Yksi on toimilupien kesto, jota hänen mukaansa pitää miettiä tarkkaan. Yhtenä tärkeänä seikkana hän piti vahvan valtakunnallisen tarjonnan luomista. Leikola näkee tarpeen useammalle tehokkaalle valtakunnalliselle, kilpailua lisäävälle verkolle. Se on Leikolan mukaan mahdollista suunnittelemalla taajuuskokonaisuudet uusiksi ja käyttämällä ne tehokkaasti.

– Sillä miten taajuudet jaetaan ja niputetaan, voidaan vaikuttaa markkinakasvuun, Leikola sanoi. Hänen mielestään pitäisi selvittää, olisiko mahdollista ensin käydä läpi mitä eri hakijat haluavat ja vasta sitten tehdä päätöksiä.

Hänen mielestään 80-95 %:n kuuluuvuuspeitto voisi riittää valtakunnalliseen toimintaan sen mukaan, kuinka laajan kuuluvuuden radiokanava mielestään tarvitsee. Myös eri musiikkityyleihin keskittyvien erikoiskanavien määrä tulisi Leikolan selvityksen mukaan miettiä uudelleen tämänhetkisten tarpeiden mukaan.

Kilpajuoksu uusista kaupallisten radioiden toimiluvista kiihtyy kevään aikana. Radioalan pelinappuloita mietittiin viime perjantaina liikenne- ja viestintäministeriössä, jossa alan toimijat saivat esittää näkemyksiään radion tulevaisuudesta (Kuva: Tero Toivonen).

Radiotoimijat ilmaisivat tilaisuudessa huolensa paikallisradioiden jatkumisesta, mikäli tavoite uusista suurtehonipuista toteutuu. Radiot haluaisivat lievennystä toimilupaehtoihin, jotka jotkut toimijoista kokevat liian tiukoiksi. Toiveissa on myös, että tämänhetkiset teknisten radiolupien taajuudet käytettäisiin tehokkaasti myöntämällä niitä järjestöradioille ja kaupallisille toimijoille. Toimilupien kesto puhutti, ja monet toivoivat toimilupakauden olevan nykyistä pidempi, esimerkiksi 7 vuotta.

Uudet luvat jo tänä vuonna?

Viestintäministeri Suvi Lindén tiivisti lopuksi seikat, jotka tulivat tärkeimpinä asioina esille, ja jotka tullaan huomioimaan toimilupatyötä jatkettaessa. Tärkeimpänä on selvitysmies Markus Leikolan esitys taajuuksien uusjaosta, joka sai toimijoiden keskuudessa enimmäkseen kannatusta. Toimilupaehdot ja toimilupakauden pituus tuli myös esille. Niin ikään keskustelua herätti paikallisradiotoiminnan tulevaisuus ja toimilupien siirtäminen muille toimijoille.

Kaupallisten radioiden luvat ovat voimassa ensi vuoden loppuun. Uusista toimiluvista on määrä päättää nykyhallituksen virkakauden aikana.

Käyttösuunnitelmassa Ylelle osoitetuissa taajuuksissa ei enää erikseen todeta radiolähettimien suurimpia sallittuja lähetystehoja. Muutos vastaa liikenne- ja viestintäministeriön mukaan jo aiemmin muuhun valtakunnalliseen ja alueelliseen toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan sovellettavaa käytäntöä.

Myös kaupallisille toimijoille myönnettiin uusia taajuuksia ja tehtiin taajuusmuutoksia. Taajuuksien käyttösuunnitelman mukaan Radio NRJ vaihtaa taajuutta Suomussalmella. Uusi taajuus on 104,5 MHz. Radio SuomiPOP vaihtaa jaksolukua Kouvolassa. Taajuus 89,3 MHz korvataan paremmalla 103,3 MHz:llä.

Keski-Pohjanmaan toinen taajuuskokonaisuus hajotettiin, koska maakunnassa toimiva Radio Pooki luopui kahdesta lähettimestä viime vuonna. Toinen Pookilta vapautuneista taajuuksista siirtyy Iskelmä Pohjanmaan käyttöön. Sen sijaan Pietarsaaren taajuus 100,3 MHz jää käyttämättömänä varastoon.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti myös digi-tv:n, mobiili-tv:n ja tulevan teräväpiirtotelevision taajuussuunnitelman. Teräväpiirtolähetysten kokeilulupa on DNA Oy:llä.

Radiotaajuuksien käyttösuunnitelman muutos astui voimaan tammikuun alussa.

Mediamonitori

Eniten kotimaisuus näkyi ajankohtais- ja asiaohjelmissa sekä viihteessä ja urheilussa. Koko ohjelmiston kanavakohtaisessa tarkastelussa monipuolisimpia olivat täyden palvelun FST5 ja TV2 sekä MTV3.

MTV3 oli selvästi lisännyt monipuolisuuttaan. Seuraavaksi monipuolisin kanava oli TV1, joka oli kaventanut tarjontaansa. Yleisradion kanavat tarjosivat kokonaisuutena hyvin kattavan ohjelmapalvelun ja erittäin kotimaisen ohjelmiston.

Ylen tarjonta oli muuttunut selvästi viihdepainotteisemmaksi kuin vuotta aiemmin. Kuitenkin yli puolet tarjonnasta oli faktapainotteisia ohjelmia. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 keskimääräinen viikoittainen kokonaistarjonta kasvoi 1006 tunnista 1033 tuntiin.

Suomalainen televisiotarjonta ei ole erityisen keskittynyt tiettyihin ohjelmatyyppeihin, vaikka niistä ulkomainen fiktio, asiaohjelmat ja urheilu saavatkin muita enemmän lähetysaikaa.

Mediamonitori – LVM

Toimilupaa osavaltakunnallisessa taajuuskokonaisuudessa hakevat Classicus Oy, Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi, NRJ Finland Oy, Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy, Sanoma Entertainment Oy ja SBS Media.

Hakemuksia arvioitaessa etusija annetaan hakijoille, joiden ohjelmisto koostuu klassisesta musiikista ja siihen liittyvistä ohjelmista.

Jos varteenotettavia klassiseen musiikkiin keskittyviä hakijoita ei ole, voidaan toimilupa myöntää muunlaiseen ohjelmistoon keskittyvälle hakijalle.

Valtioneuvosto myöntää toimiluvan loppuvuoden aikana. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun asti.

Mediamontori – LVM

– On hyvä, että useampi toimija haluaa taantumasta huolimatta lähteä kehittämään suomalaisia televisiomarkkinoita. En kuitenkaan vielä ota hakemuksiin mitään kantaa, koska haluan ensin perehtyä niihin, viestintäministeri Suvi Lindén toteaa.

Toimilupien tarkoituksena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä lisätä kilpailua maanpäällisten televisioverkkojen tarjonnassa. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa tiedotteessaan, ettei teräväpiirtokokeilu vaikuta nykyisten digilähetysten näkyvyyteen eikä vastaanottimiin.

Mediamonitori – LVM