Turkulainen Radio Sata ja sen omistuksessa olleet radiokanavat siirtyivät kansainvälisen mediayhtiön omistukseen. Yhtiön kasvu jatkui, kun se hankki myöhempinä vuosina omistukseensa useita uusia radiokanavia. Kyseessä oli tietysti SBS, jonka vaikutus jatkui Suomen radioalalla aivan viime vuosiin saakka. Nykyään isäntänä talossa on Bauer Media, joka on vain yksi yritys monen myöhemmin Suomeen tulleen ulkomaisen radioyhtiön joukossa. Kun vielä 22 vuotta sitten monet kyseenalaistivat paikallisradion myymisen ulkomaalaiselle yhtiölle, eivät monetkaan enää hämmästele radio- ja mediaomistuksen kansanvälistymistä maassamme.

Ketjuuntumista jo vuonna 1994

Vuoden 1994 merkittäviä viestintäpoliittisia päätöksiä oli toimilupien myöntäminen kahdelle useissa kaupungeissa kuuluvalle radioketjulle. Tuohon aikaan syntyi käsite erikoisradio, joka tarkoitti tarkoin profiloitujen radiokanavien muodostamista. Luvan saivat Classic Radio, jonka isännäksi tuli melko pian kansainvälinen Classic FM -radioasema. Toinen uusi radiokanava oli maaliskuussa 1995 aloittanut nuorisomusiikkikanava Kiss FM, jonka omisti SBS.

Vielä vuonna 1994 ei kyetty päättämään valtakunnallisesta mainosradioluvasta, vaikka koko 90-luvun alkupuoliskon asiasta oli kohistu. Mainosradiolupa irtosi Radio Novalle vasta parin vuoden kuluttua. Ensin haluttiin antaa erikoisradioille mahdollisuus, joskin jo vuosikymmenen alussa oli kokeiltu yhteislähetyksiä paikallisradiotoimilupien sallimissa rajoissa. Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen Viikonloppuradion lisäksi samoilla kuuluvuusalueilla oli jo kuultu isojen paikallisradioiden Radio Ruuhka-Suomea.

Hynttyyt yhteen ja nimi uusiksi

Paikallisradiot jaksoivat vielä nostaa päätään monella paikkakunnalla. Vuosi 1994 oli kuitenkin jotenkin vaisu uusien radiokanavien perustamisvimmassa, mikä johtui tietenkin talouslamasta, joka riepotteli Suomea noihin aikoihin. Vaikeudet mainostulojen hankkimisessa olivat ajaneet monet pikkuradiot ongelmiin ja jopa konkurssiin. Myös asemien yhdistymisiä oli nähty vuosikymmenen alussa. Nimenmuutoksen olivat läpikäyneet Joensuun Radio Jokinen, josta oli tullut Radio Rex ja Haapavedellä toiminut ei-kaupallinen paikallisradio Turwetuutti, joka jatkoi toimintaansa hienommalla nimellä Radio Pikku Pariisi. Messujen aikana kaupallisella luvalla lähettänyt Messuradio oli hakenut profiilinkohotusta vaihtamalla nimekseen Radio Pasilan Asema. Kaksi pientä satakuntalaista paikallisradiota, Huittisten Radio Länsituuli ja Harjavallan Radio Satakieli kaavailivat liittoa: vuoden 1995 alussa aloitti RadioTupla.

Porvoolainen radioyrittäjä Eija Kölhi oli saanut kokemusta paikallisradiosta kaupungin ensimmäisestä radioasemasta Jokiradiosta. Asemalta loppuivat rahat ja Kölhi päättikin perustaa firman, joka sitten haki paikallisradiolupaa. Radio Fonin aloittaessa lokakuussa 1994 Porvoon seudun naapurissa oli vielä vilkasta paikallisradiotoimintaa. Mäntsälässä Timo T. A. Mikkosen yhtiön luotsaama Radio 103,4 lähetti Fonin kanssa osittain päällekkäisellä kuuluvuusalueella. Helsinkiläisiäkin paikallisradioita voitiin kuunnella Porvoossa, joskin kuuluvuus oli vaihteleva. Keravalla konkurssiin menneen Etelän Äänen tilalle tuli uusi yrittäjä Radio Kymppi. Sen ohjelmapäällikkönä oli myöhemmin valtakunnalisille kanaville siirtynyt Hermanni Seppälä. Myös Valkeakoskalla korkkailtiin kuohujuomaa, sillä kaupunkiin oli perustettu Juha Koivusen, Maisku Holmströmin ja kumppanien toimittamana Radio Pop.

Foni ja Rex jatkavat yhä

Vuonna 2016 Suomessa toimii lukuisia osavaltakunnallisia radiokanavia, joiden omistus on keskittynyt muutamalle mediayhtiölle. Käsite erikoisradio on kadonnut ja Novakin on ehtinyt toimia valtakunnallisena mainosradiona jo 19 vuotta. Tässä artikkelissa mainitut paikallisradiot ovat aikapäiviä sitten painuneet manan maille joko sulautumalla isommiksi asemaketjuiksi tai lopettamalla toimintansa kannattamattomina. Nimetyistä asemista vain kaksi on edelleen olemassa, mutta ajan virrassa muokkautuneina. Radio Foni ja Radio Rex (nykyinen Iskelmä Rex) ovat pitäneet pintansa olemalla rehellisiä nykyajan haasteille. Ne tekevät yhteistyötä isomman radioaseman kanssa. Paikallisohjelmaa tulee päivittäin, ja omistus pysyy omassa maakunnassa.

Mediamonitori

Lisää aiheesta Mediamonitorissa: Paikallisradiota Porvoon mitalla

{jcomments off}

Idea nuorisoradiosta syntyi, kun Radio Sadan rinnalle haluttiin nuorisokanava. Kiss FM:n taustalla oli turkulaisen Radio Sadan lisäksi helsinkiläinen Radio City. Näiden kanavien yhteisyrityksen nimi oli Helsingin Radioviestintä Oy, joka sai toimiluvan keväällä 1994. Ennen kuin kanava ehti edes aloittaa, oli se jo osin ulkomaisessa omistuksessa: Eurooppalainen monimediayhtiö SBS osti koko Pro Radio Oy:n (Radio Sata) osakekannan ja siten tuli myös Helsingin Radioviestinnän osakkaaksi. Samalla kertaa myös Radio Sadan omistusosuus tamperelaisessa Radio 957:ssa siirtyi SBS:lle. Ennen aloitustaan kanavaa suunniteltiin työnimellä Teiniradio, kunnes nimi Kiss FM keksittiin. Kiss FM oli aloittaessaan Suomen ensimmäisiä erikoisradioita, vain Classic Radio (Classic FM) oli ehtinyt ensin eetteriin vuonna 1992. SBS Finlandin nykyinen toimitusjohtaja Leena Ryynänen on toiminut Kissin johdossa alusta asti.

Kiss FM:n toimitilat sijaitsivat alusta lähtien Helsingin Kaapelitehtaalla, jossa kanava toimi loppuun asti. Alkuaikoina tiloissa oli yksi lähetykseen tarkoitettu studio, äänituotantostudio sekä editti, jossa musiikkia tallennettiin kovalevylle. Ohjelmapäällikkönä toimi Markus von Reiche. Vuonna 1995 kanavan toimilupa-alueeseen kuului Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Tampere, Turku ja Oulu. Kuuluvuusalueen kuuntelijapotentiaali oli 1,5 miljoonaa suomalaista, joista 400 000 omassa 15-25 -vuotiaiden kohderyhmässä. Ohjelmansiirto toteutettiin 128 kbps datasiirrolla, ja lähetystä kuultiin alusta asti ympäri vuorokauden.

Ennen varsinaista aloitusta maaliskuussa 1995 Kiss FM lähetti koelähetystä Helsingissä ja Turussa. Helsingissä koelähetyksiä saatettiin kuulla jopa viikon ajan ennen aloitusta ja Turussakin paria päivää aikaisemmin. Koelähetyksissä Kissiä mainostettiin Suomen ainoana hittiasemana. Lisäksi laskettiin päiviä kanavan oikeaan aloitukseen, kuultiin musiikkia, stereotestiä ja äänitehosteita, kuten tuulen huminaa, salamointia ja leijonan karjuntaa.

Kiss erikoistui nuorisoradioksi ja aloitti toimintansa keskiyöllä 25.3.1995. Tämä tapahtui siis perjantain ja lauantain välisenä yönä. Juuri ennen avajaislähetystä kuultiin lähtölaskenta. Varsinainen lähetys alkoi täsmällisesti sekunnilleen tasan klo 00:00. Ensimmäisenä kappaleena kanavalla soi Neljän Ruusun biisi ”Energiaa”, jonka jälkeen kuultiin Henkka Hyppösen ensimmäinen spiikki. Hyppönen siirtyi Kissille Kouvolan SBC Radiosta. Kissin ensimmäinen lähetys ei ollut kuitenkaan suora, vaan se oli taltioitu. ”Energiaa”-biisiä ei juuri aloituksen jälkeen kuultu kanavalla. Syynä lienee sopimattomuus formaattiin ja Energy (NRJ) -nimisen radiokanavan aloittaminen pääkaupunkiseudulla. Mainosten puolella ensimmäiseksi ennätti 7up, jonka sloganina toimi aikanaan ”7Up – nothing but real”.

Uuden nuorisokanavan kuuluvuusalueeksi tuli neljä suurta kaupunkia: Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu. Kissin musiikki oli alussa pääasiassa ulkomaalaista hittimusiikkia dance-musiikilla höystettynä. Ensimmäisinä vuosina juonnettua ohjelmaa kuultiin maanantaista torstaihin klo 06-22, perjantaisin klo 06-24 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 07-22. Henkilökuntaa kanavalla oli alussa 17, johon luetaan juontajista Henkka Hyppösen lisäksi mm. Kirsi-Maria Muukkonen ja Tomi Yrjölä.

Timo Salonen juonsi kanavan alkuvuosina viikonloppuiltoja, joista muodostui Kiss FM Sähkökääpiö vuonna 1996. Sähkökääpiö nousi nopeasti kuuntelijaluvuissa ohi silloin viikonloppuiltoja dominoineen Pertti Salovaaran shown. Kiss FM Sähkökääpiön nettisivut olivat Suomessa ensimmäiset radio-ohjelman kotisivut vuonna 1996. Myöhemmin Sähkökääpiön sivujen yhteydessä pyöri myös Suomen ensimmäinen Chat. Sähkökääpiö jatkui vuoden 1997 loppuun, jonka jälkeen Timo Salonen siirtyi Kissin arki-iltashown vetäjäksi.

Helsingin alkuperäinen taajuus 102,4 MHz vaihdettiin heti aloitusta seuraavana vuonna 1996 paremman lähetystehon saamiseksi. Entisen taajuuden 200 W:n sijaan uudella 104,6 MHz:lla voitiin lähettää 500 W:n teholla.

Vuonna 1998 Kissillä vaihtui sekä ohjelmapäällikkö että juonnetun ohjelman lähetysaika viikonloppujen osalta. Ohjelmapäälliköksi siirtyi Tomi Yrjölä, joka oli kanavan alkuperäisiä juontajia. Perjantai-illan ohjelman viimeinen tunti siirtyi lauantaille. Perjantaisin juonnettiin siis klo 06-23 ja lauantaisin 07-23.

Seuraavana vuonna kanavalla tapahtui merkittäviä muutoksia. Kanavan kuuluvuusalue sai varsin merkittävää lisäystä keväällä saavutetun uuden radiotoimiluvanluvan ansiosta. Toimilupaan merkityt uudet lähetyspaikkakunnat olivat Anjalankoski, Janakkala, Joensuu, Jyväskylä, Orimattila, Pori, Siilinjärvi, Tammela ja Vaasa. Kuuluvuusalue laajeni näille seuduille pääasiassa heinäkuun 1999 alkupuolella. Anjalankoskelle Kiss sai suuren lähetystehon, 30 kW vaakapolarisaatiolla. Myös Tammelan lähettimen teho oli normaalia suurempi 5 kW.

Lähettimien sijoituspaikat olivat pääasiassa toimiluvan paikkakuntien lähikaupungit. Janakkalan lähetin sijoitettiin Hämeenlinnaan ja Siilinjärven Kuopioon. Orimattilan lupaa ei koskaan otettu käyttöön, vaan se siirrettiin seuraavana talvena Lahteen eri taajuudelle. Kesällä 1999 Kiss FM:n musiikkia muutettiin kuuluvuusalueen laajenemisen yhteydessä. Ulkomaisen hittimusiikin osuutta vähennettiin, dancen soittaminen lopetettiin lähes kokonaan ja suomipoppia lisättiin. Samassa yhteydessä Kiss FM alkoi kutsua itseään sloganilla Uusi Kiss FM, joka kuvasi hyvin kanavan uusiutumista. Kanava halusi tehdä itsensä tutuksi myös Sano se ja voita -kilpailulla. Juontaja soitti johonkin puhelinnumeroon ja kysyi Kiss FM:n slogania. Mikäli puheluun vastannut tiesi sen, hän voitti 500 markkaa.

Toukokuun lopulla 2000 Kiss FM:n lähetin siirtyi Vaasassa Digitan Alskatin radioasemalle. Taajuus 105,8 MHz sai lisää lähetystehoa paikan vaihdon yhteydessä. Aikaisemmin Vaasan lähetin sijaitsi keskustassa, joka aiheutti läheisillä taajuuksilla olevien kanavien lähetyksiin häiriöitä. Häiriöistä kärsi mm. Nova ja Yleisradio.