Traficom on nyt myöntänyt pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat teräväpiirtoisille rinnakkaislähetyksille antenniverkkoon kanaville Liv HD, Jim HD, MTV Ava HD, MTV Sub TV, TV5 HD, Kutonen HD, TLC HD, Frii TV, Star Channel HD ja National Geographic HD. Kanavat päättävät itse rinnakkaislähetysten aloittamisajankohdasta.

Lisäksi Traficom on myöntänyt ohjelmistotoimiluvan kanavalle MTV Urheilu 3, jota tällä hetkellä lähetetään antenniverkossa lyhytaikaisen ohjelmistotoimiluvan nojalla.

Nyt myönnetyt toimiluvat ovat voimassa nykyisen toimilupakauden loppuun eli 10.1.2027 asti.

Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyvät ensin Ylen kanavilta keväällä 2025 ja myöhemmin tarkentuvan aikataulun mukaisesti myös muilta Suomen tv-kanavilta vuoden 2025 aikana. HD-siirtymä koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Tarkempaa tietoa HD-siirtymästä on Traficomin Hdtvopas.fi-sivulla.

Mediamonitori – Traficom

Myöhemmin myönnettävät toimiluvat ovat voimassa tammikuuhun 2027 saakka. Luvat koskevat DVB-T2 -lähetyksiä.

Sanoman Liv- ja Jim-kanavat näkyvät tällä hetkellä antenniverkossa SD-laatuisina kanavapaikoilla 8 ja 9. Sanoman kanavista Nelosella on jo HD-toimilupa.

Suomessa siirrytään kokonaan teräväpiirtolähetyksiin vuoden 2025 keväällä.

Mediamonitori – Traficom

Digita ja mediayhtiöt tekevät jatkuvaa kehitystyötä HybridiTV-palveluita rikastuttamaan katselukokemusta. Palvelu tuo internetin vuorovaikutteiset ominaisuudet myös perinteisen tv-lähetyksen vastaanottajan ulottuville. Palvelut ovat käytettävissä Digitan antenni-tv-verkossa sekä suurimmissa kaapelioperaattoreiden verkoissa. Palveluiden käyttö vaatii älytelevision, ja lisäksi televisio tulee kytkeä internetiin.

Mediamonitori – Digita

Muualla Mediamonitorissa: Antenniverkon tv-kanavapaikat

Nelosen kanavista pimennysuhan alla olivat Jim, Liv ja Hero sekä MTV:n kanavista Ava ja ainakin Elisan verkossa myös Sub. Nyt kanavien jakelu jatkuu toistaiseksi myös 1.3. jälkeen.

Kiista syntyi, koska tekijänoikeusjärjestöt vaativat kaapelijakelussa olevien kanavien sisällöstä lisämaksua. Tähän eivät kaapelioperaattorit ja tv-yhtiöt suostuneet.

Suomessa on yli 1,5 miljoonaa kaapelitaloutta.

Mediamonitori – OKM, HS, Yle

{jcomments off}

Muutos koskee UHF-alueella DVB-T-tekniikalla lähettäviä kanavia. Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat DVB-T2-tekniikalla, jonka vastaanottaminen onnistuu huhtikuun 2020 alusta vastaanottimilla, joissa on Antenna Ready HD -merkintä.

VHF-taajuuksilla DNA:n antenniverkossa on jo käytössä DVB-T2-tekniikka. UHF-alueen maksukanavat siirtyvät DVB-T2-tekniikkaan ennen vapaasti jaettavia kanavia.

Mediamonitori – Digita, MTV

Vuoden 2014 monipuolisemmat kanavat olivat MTV3, Yle TV2 sekä Yle Fem. Kaupallisten kanavien ohjelmatarjontaa hallitsivat pohjoisamerikkalaiset tuotannot. Kaikilla paitsi MTV3:lla ja Kutosella pohjoisamerikkalaiset tuotannot olivat pääosassa. Ylen kanavien sisällöstä puolet oli kotimaista tuotantoa ja pohjoisamerikkalaista noin kymmenes.

Maksullisten tv-palveluiden ja nettitelevision yleistyminen ei hidasta perinteisen tv:n ohjelmatarjonnan kasvua. Viiden otosviikon aikana tarjontaa oli yhteensä noin 210 tuntia vuorokaudessa eli kuusi tuntia enemmän kuin edellisvuonna.

Suomalainen televisiotarjonta on vuosittain toteutettava tutkimus, jonka tarkoitus on antaa määrällinen yleiskuva maksuttomien tv-kanavien tarjonnasta.

Mediamonitori

Aiheesta muualla: Suomalainen televisiotarjonta 2014

Jim on kasvattanut suosiotaan tasaisesti koko kuluvan vuoden. Heinäkuussa 2013 Jim saavutti kaupallisessa katseluosuudessaan ennätyksen. Jim saavutti 8,9 prosenttia kohderyhmänsä katsojista. Kanavan kohderyhmänä ovat 10-44-vuotiaat television katsojat.

Jim on saavuttanut tasavahvan aseman niin katsojien osalta. Kanavaa katsovat sekä miehet, että naiset. Tuoreet Jimin kanavat äänet ovat Janne Reinikainen ja Katja Sirkiä. Kanavauudistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Nelonen Median inhouse-markkinointi.

Livin katsojista suurin osa on naisia. Kanava rikkoi heinäkuussa katseluosuusennätyksensä. Kasvun myötä kanavan sisältöä on kehitetty ja nyt toteutettavalla uudistuksena kanavan ilme päivitetään vastaamaan sisältöpanostuksia.

Aikakauslehtimäisen ja suoraviivaisen kanavailmeen tilalle tulee aktiivinen ja värikäs maailma, jossa likutaan katsojille tärkeiden hetkein ja tunnetilojen parissa. Brändi-ilme uudistuu kokonaan, jäljelle jäävät ainoastaan vihreä väri ja kanavan slogan ”Väriä elämään”

Livin kanavailmeen tavoitteena on tarjota uusia kaupallisia ratkaisuita mainostajille. Kanavailmeen toteutuksesta vastaavat Nelonen Media -konsernin markkinointiyksikkö yhdessä hollantilaisen Cape Rockin kanssa. Uudistus näkyy kanavalla syyskuun alkupuolella.

Mediamonitori – Marmai

Kanavanvaihto saattaa edellyttää joissakin digivastaanottimissa hakutoiminnon käynnistämisen.

Mediamonitori – Digita

Toimilupayhtiö Sanoma Entertainment Oy perustelee muutosta sillä, että Liv on suositumpi kanava kuin Jim. Siksi Liv ansaitsee yhtiön mukaan väestöpeitoltaan kattavamman kanavanipun.

Mediamonitori – LVM

Poliisit kurvaavat jälleen suomalaisiin tv-ruutuihin. Jimin suositun Poliisit-sarjan kolmannen tuotantokauden 56 jaksoa alkavat maanantaina 10. tammikuuta. Sarjaa esitetään maanantaista torstaihin kello 20.30. Puolentunnin pituisissa jaksoissa seurataan kuudentoista poliisin työtä kahdeksassa kaupungissa. Yksi jakso sisältää yhden poliisiparin työvuoron yhden yön aikana kesäisessä Suomessa. Sarjan on tuottanut Jimille Aito Media Oy.

Suuri jaksomäärä nostaa Poliisit-sarjan Suomen suurimmaksi kotimaiseksi dokumentaariseksi sarjaksi. Sarja on kuvaus poliisin työstä aidoissa olosuhteissa ja työtilanteissa. Jaksojen kuvaaminen alkoi toukokuussa 2010 ja päättyi syyskuussa.

Poliisin työn arkea esille tuova sarja kiinnosti katsojia kahden ensimmäisen tuotantokauden aikana. Nelonen Mediasta kerrotaan, että parhaimmillaan Poliisit liimasi kuvaruudun ääreen 300 000 katsojaa. Suuri suosio selittyy poliisin työn kiinnostavuudella. Suurelle yleisölle tuodaan näytille poliisiparien työtehtäviä Suomen suvessa, jossa tunnetusti sattuu ja tapahtuu. Poliisin julkisuuskuvalle sarjalla on selkeä merkitys. Tämä tiedostetaan myös Poliisihallituksessa.

– Sarjan lähtökohtana on lisätä poliisin läsnäolon näkyvyyttä. Se lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta, Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen näkee.

Kansan keskellä avoimilla korteilla

Poliisi haluaa luoda kansalaisiin vuorovaikutusta menemällä sinne, missä kansalaiset ovat. Tällä kaikella pyritään ennaltaehkäisemään rikoksia. Luotosen mukaan avoimuus ei tarkoita sitä, että sarja paljastaisi liikaa poliisin toimintatapoja rikosten ja rikkomusten selvittelyssä. Luotonen korostaa, että poliisin operatiiviset tavat ja niihin liittyvä välineistö pidetään yleisöltä piilossa. Myös poliisin radioliikenne on vaimennettu televisiosta tulevista jaksoista. Näin turvataan kansalaisten yksityisyydensuoja.

Viranomaisten työtä esittelevien tv-sarjojen yhteydessä on käyty julkista keskustelua juuri yksityisyydensuojan toteutumisesta. Uutta ohjeistusta poliiseille ja tv-väelle tuli ensimmäisen kerran kesällä 2009 ja uudelleen vuosi sitten joulukuussa. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi selvitystä, miten yksityisyydensuoja toteutuu sarjoissa, joissa kuvataan viranomaisten työtä.

Julkisella paikalla, kuten kadulla, saa kuvata, eikä poliisi sitä voisi edes kieltää. Sarjan tuotannosta on kuitenkin laadittu selvät pelisäännöt tuotantoyhtiön ja poliisiviranomaisten yhteistyönä.

– Sarjaa on kuvattu julkisilla paikoilla, eikä ole menty kotirauhan puolelle. Olemme tässä asiassa näin ollen juridisesti turvassa. Esimerkiksi sarjassa näkyvien ihmisten tunnistaminen on tehty mahdottomaksi. Tarvittaessa on peitetty kasvot ja tunnistamista helpottavat vaatteet tai muutettu ihmisten ääntä yksityisyyden suojaamiseksi, luettelee sarjan tuottaja Ilkka Hynninen Aito Media Oy:stä.

Tuotantoyhtiössä yhteistyö poliisin kanssa on koettu saumattomaksi. Tuotantoprosessi on myös nopeutunut aiempien tuotantokausien tuoman kokemuksen myötä. Kentällä oleva kuvaaja ja toimittaja tietävät, mikä on marssijärjestys kuvaustilanteissa. Vuorossa oleva poliisipari käskee, ja autossa mukana oleva kuvaaja-äänittäjä noudattaa ohjeita. Vaarallisissa tilanteissa kuvaaja on suosiolla jäänyt poliisiautoon odottamaan tilanteen kehittymistä rauhallisemmaksi.

– Teknisistä syistä yksi kuvaaja suorittaa sekä kuvaamisen että ohjaamisen. Poliisiautoon ei edes mahtuisi kuin yksi henkilö kuvausryhmästä. Yön kuvausten jälkeen kuvaaja tekee selvityksen kuvatun jakson tapahtumista ohjelman toimittajalle. Toimittaja tekee ohjelmaan liitettävät poliisiparien haastattelut jälkikäteen, selvittää Hynninen.

Ennakkotarkastus turvaa yksilönsuojan

Poliisit ilmestyi ruutuihin ensi kerran pari vuotta sitten. Tuolloin sarjan tuotantomalli vielä hioutui ja jaksojen lopullisiin versioihin jouduttiin tekemään muutoksia selvästi nykyistä enemmän.  Luotonen luonnehtii nykytilannetta hyväksi.

– Sarjan tuotannon alkuvaiheessa poliisin tarkistaessa materiaalia ennakkoon saattoi tulla useita huomautettavia asioita jaksoa kohden. Tuotantoyhtiö on osannut huomioida aiemmat huomautukset, jolloin korjattavaa on enää harvoin.

Myös Hynninen on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Hän muistuttaa sekä tuottajana että Aito Median toimitusjohtajana mediayhtiönsä yhdestä kulmakivestä, joka on yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden tuominen esille tv-sarjoissa. Poliisit on sekä poliisiammattikuntaa myönteisesti esille nostava tuotanto että hieno kuvaus Suomesta ja sen ihmisistä eri kaupungeissa.

– Olemme sanoneet, että tämä on Suomen ensimmäinen ihmissuhdeohjelma, joka tapahtuu poliisiautossa. Katsojia ruokkii ajatus, että sarjassa on esillä valta-asetelma, jossa poliisi saa käyttää tarvittaessa valtaa kansalaisia kohtaan. Tarinankerronnassa on selkeä kaari, jota on helppo seurata. Yksi yö, yksi kaupunki. Koskaan ei voi tietää, mitä päähenkilöille tapahtuu jakson aikana, Hynninen värittää.

Kahdeksan erilaista kaupunkia

Tammikuussa alkavalla kolmannella tuotantokaudella Poliisit-sarjassa nähdään aiemmilta kausilta tutuiksi tulleiden kaupunkien ohessa uusiakin paikkakuntia. Hynnisen mukaan sarjaan valittiin ne paikkakunnat, jotka kiinnostivat tuotantoyhtiötä. Esimerkiksi Kotka, Oulu ja Pori tuovat lisävivahteita ohjelmaan.

– Sarjaan valitun kaupungin on oltava kohtalaisen iso, koska pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä yhden yön aikana tapahdu riittävän mielenkiintoisia asioita. Isoista paikkakunnista saadaan esille niiden erityispiirteitä, mutta myös tuttuus on tärkeää. Sen takia vanhoista paikkakunnista on mukana muun muassa Espoo.

Jimillä käynnistyvän Poliisit-sarjan kolmannen tuotantokauden jaksoissa nähdään kaikkiaan kuusitoista poliisia kahdeksasta kaupungista. Kuvassa Turun jaksoissa esiityvät vanhempi konstaapeli Juhani Korvela ja ylikonstaapeli Joonas Tikka (Kuva: Nelonen Media).

Uusien paikkakuntien myötä mukaan tulee myös uusia poliisipareja. Muutoksia edelliseen tuotantokauteen on kuitenkin myös Turun parissa, jossa ylikonstaapeli Joonas Tikan uutena parina nähdään vanhempi konstaapeli Juhani Korvela. Miehet kuvailevat Turun jaksojen purkittamista saumattomaksi yhteistyöksi kuvaajan kanssa.

– Työ oli hyvin pitkälti samanlaista kuin edellisenä kesänä. Ehkä tämä kausi oli sinällään itsellekin helpompaa, kun tiesi, mitä kameramies autossa tekee ja miten se vaikuttaa työskentelyymme, Tikka sanoo.

Poliisipari suoritti kuvausten aikana normaaleja työtehtäviä ja työvuoroja, eikä kameran läsnäolo tuonut poliisiparin työtapoihin muutoksia. Tikka painottaakin, että he työskentelivät työnantajalleen, eivätkä tuotantoyhtiölle, joten kukaan poliisin asiakkaista ei saanut tv-kuvausten takia erityiskohtelua. Korvelan mukaan kameran läsnäolo ei vaikuttanut asiakkaiden käytökseen, mutta kamera kiinnitti monen paikallaolijan huomion. Työ sujui kuitenkin normaalisti.

– Turun jaksoissa nähdään pääasiassa tavanomaisia poliisin tehtäviä ulkotiloissa ja puistoissa. Mihinkään intimiteettisuojan piiriin kuuluvaan paikkaan emme menneet. Tehtäviin kuului jonkin verran häiriökäyttäytymisen selvittelyä ja muita poliisin arkeen liittyviä töitä, Korvela paljastaa.

Poliisit-sarja mainitaan haastatteluissa

Turun poliisipari kertoo päätyneensä poliisin ammattiin sattuman ja harkinnan kautta. Tikka haki poliisikouluun rauhanturvaajantyön jälkeen ja on toiminut poliisina noin kymmenen vuotta. Korvela mietti armeijassa tulevaisuudensuunnitelmiaan, eikä reilut kolme vuotta poliisina toiminut vanhempi konstaapeli ole katunut ammatinvalintaansa.

Viestintäjohtaja Marko Luotonen kertoo, että poliisikouluun hakeneiden määrä on viime aikoina kaksinkertaistunut. Tähän on syynä tietysti yleinen taloudellinen tilanne, mutta myös poliisin ammatin käsitteleminen televisiossa on tuonut lisää hakijoita. Tämän huomaa Luotosen mukaan myös siitä, että poliisiksi aikovien haastatteluissa poliisiasemilla monet hakijat kertovat seuranneensa Poliisit-sarjaa.

Poliisit Jimillä 10.1.2011 alkaen ma-to klo 20.30. Lisää turkulaispoliisien mietteitä Mediamonitorin YouTube-kanavalla.