HDTV – Mediamonitori

Kaupallisten kanavien perusmuotoiset lähetykset päättyvät

Mediamonitori — Sun, 29 Jun 2025 18:41:03 +0000

Television HD-siirtymä valmistuu maanantaina, kun kaupallisten tv-kanavien perusmuotoiset tv-kanavat poistuvat antenni- ja kaapeli-tv-jakelusta. Muutostöitä tehdään maanantain 30.6. aikana. Tällöin Digita katkaisee kanavien perusmuotoiset lähetykset aamulla kello 8. TV-lähetyksissä voi esiintyä lyhyitä katkoksia maanantaiaamupäivän aikana.

Digitan saatua muutostyöt valmiiksi antenni-tv-kotitalouksissa tulee tehdä tarvittaessa kanavahaku, jotta tv-kanavat saadaan näkyviin. Muutostöiden jälkeen television katselu edellyttää HD-yhteensopivaa televisiota tai digiboksia.

Perusmuotoiset lähetykset päättyvät kanavilla MTV3, Nelonen, MTV Sub, MTV Ava, TV5, Liv, Jim, Kutonen, TLC, STAR Channel, Frii ja National Geographic. Kanavien HD-muotoiset lähetykset jatkuvat normaalisti.

Yleisradion kanavien perusmuotoiset lähetykset päättyivät maaliskuun lopussa.

Lisätietoa aiheesta on Hdtvopas.fi-sivustolla.

Mediamonitori – Digita

Kaupallisille televisioyhtiöille HD-toimilupia

Mediamonitori — Sun, 08 Sep 2024 17:15:51 +0000

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt 11 uutta ohjelmistotoimilupaa televisiotoiminnan harjoittamiseen antennitelevisioverkossa. Pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat on myönnetty Sanoma Media Finland Oy:lle, MTV Oy:lle, Discovery Networks Finland Oy:lle ja The Walt Disney Company Nordic AB:lle.

Traficom on nyt myöntänyt pitkäaikaiset ohjelmistotoimiluvat teräväpiirtoisille rinnakkaislähetyksille antenniverkkoon kanaville Liv HD, Jim HD, MTV Ava HD, MTV Sub TV, TV5 HD, Kutonen HD, TLC HD, Frii TV, Star Channel HD ja National Geographic HD. Kanavat päättävät itse rinnakkaislähetysten aloittamisajankohdasta.

Lisäksi Traficom on myöntänyt ohjelmistotoimiluvan kanavalle MTV Urheilu 3, jota tällä hetkellä lähetetään antenniverkossa lyhytaikaisen ohjelmistotoimiluvan nojalla.

Nyt myönnetyt toimiluvat ovat voimassa nykyisen toimilupakauden loppuun eli 10.1.2027 asti.

Perusmuotoiset eli SD-lähetykset päättyvät ensin Ylen kanavilta keväällä 2025 ja myöhemmin tarkentuvan aikataulun mukaisesti myös muilta Suomen tv-kanavilta vuoden 2025 aikana. HD-siirtymä koskee sekä antenni- että kaapeli-tv-vastaanottoa.

Tarkempaa tietoa HD-siirtymästä on Traficomin Hdtvopas.fi-sivulla.

Mediamonitori – Traficom

Yle kilpailuttaa uudelleen antennitelevision teräväpiirtojakelun

Tero Toivonen — Fri, 29 Jun 2018 13:21:20 +0000

Yle aloittaa uudelleen kilpailutuksen tv-kanaviensa teräväpiirtojakelusta antenniverkossa ensi tammikuusta alkaen, kerrotaan Ylen tiedotteessa. Ylen tavoitteena on varmistaa HD-lähetysten näkyminen koko maassa vuonna 2020, kun Suomessa siirrytään uuteen lähetysjärjestelmään. Ylen joutui keskeyttämään maaliskuussa kilpailutuksen verkkko-operaattori DNA:n valitettua Ylen tarjouspyynnöstä markkinaoikeuteen.

Antenni-tv-talouksia on Suomessa noin 1,2 miljoonaa, joista pelkästään antennijakelun varassa on noin 900 000. Lisäksi yli 600 000 vapaa-ajanasunnossa vastaanotetaan tv-signaali antennivälitteisesti. Ylen kanavat TV1, TV2 ja Yle Teema & Fem lähettävät nykyisin HD-laatuisina DNA:n lähetysverkossa, joka ei näy kaikkialla Suomessa.

Television DVB-T-jakelutekniikka korvataan taajuuksia tehokkaammin käyttävällä DVB-T2-jakelutekniikalla 31.3.2020. Se mahdollistaa HD-kanavien jakelun maanpäällisessä verkossa. Samalla videokuvan MPEG-2-pakkaustekniikka korvataan tehokkaammalla MPEG-4-pakkaustekniikalla. Nykyiset DVB-T-standardin lähetykset jatkuvat kevääseen 2020.

– Siirtyminen kokonaan teräväpiirtolähetyksiin television antennikanavilla vuonna 2020 on koko tv-toimialan yhteinen tahto. Yle haluaa omalta osaltaan varmistaa yhteisesti sovitun siirtymän toteutumisen ja Ylen tv-sisällöt teräväpiirtolaatuisina koko Suomeen. Muutokseen valmistautuminen täytyy aloittaa nyt, jotta siirtymä onnistuu suunnitellusti. Kun saamme jakeluverkon kuntoon, HD:n lähettäminen kaikkialle Suomeen on myös koko toimialan saatavilla, toteaa Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Ylen kanavat näkyvät HD-laatuisina myös kaapeli- ja IPTV-verkoissa, Yle Areenassa ja Canal Digitalin satelliittijakelussa.

Mediamonitori – Yle

Tietoa antennitelevisiolähetyksistä muualla Mediamonitorissa: TV:n kanavapaikat

TV-kuva katosi sadoilta Lappeenrannassa

Tero Toivonen — Tue, 20 Dec 2011 19:25:00 +0000

DNA:n uuden tv-lähettimen käynnistäminen Lappeenrannassa on aiheuttanut ongelmia useiden satojen kotitalouksien tv-vastaanotossa. DNA:n uusi, kuutta teräväpiirtokanavaa ja yhtätoista perinteistä kanavaa lähettävä asema aloitti lähetykset maanantaina 19. joulukuuta. Aseman kautta lähetetään VHF-taajuuksilla kanavanippuja A, B ja C. Lappeenrannan keskustassa toimiva lähetin häiritsee UHF-kanavien vastaanottamista lähettimen lähimaastossa.

YLE Etelä-Karjalan mukaan vanhoja tv-antenneja muutetaan Lappeenrannassa DNA:n signaalia vastaanottaviksi. DNA:n liiketoiminnasta vastaava johtaja Mikko Saarentaus kertoo, että mikäli kaikkia antenniongelmia ei saada korjattua Lappeenrannan keskustassa jouluun mennessa, sulkee DNA lähettimensä väliaikaisesti.

DNA:n internetsivuilla kerrotaan, että VHF-lähettimen lähellä sijaitsevissa antennitalouksissa häiriöitä UHF-vastaanotossa voivat aiheuttaa molemmille aaltoalueille tarkoitetut yhdistelmäantennit tai sellaiset antennivahvistimet, joissa UHF- ja VHF-vastaanottoa ei voida säätää erikseen. Ongelmia voi esiintyä enintään viiden kilometrin säteellä DNA:n lähetysmastosta erityisesti, jos VHF- ja UHF-lähettimet sijaitsevat vastaanottopaikasta katsottuna samassa suunnassa.

Lappeenrannan lisäksi joulukuussa ovat toimintansa aloittaneet Savonlinnan, Haminan, Kajaanin, Hausjärven ja Jokioisten lähettimet. Niiden koekäyttövaiheen aikana ei DNA:n mukaan havaittu ongelmia näkyvyysalueiden UHF-vastaanotossa.

DNA neuvoo kotitalouksia, joissa lähettimen käynnistyksen jälkeen ilmenee tv-kuvassa häiriöitä, ilmoittamaan niistä DNA:n tekniseen asiakaspalveluun.

Viestintävirasto on saanut reilun vuoden aikana ilmoituksia ongelmista tv-signaalissa eri puolilta Suomea. Internetissä vellovan keskustelun perusteella ongelmia on ollut ainakin Lahden tv-aseman alueella. Viestintävirasto on kartoittanut häiriötasoa viimeksi muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Ylivieskan DNA-lähetin aloittaa vuodenvaihteen jälkeen.

Faktaa DNA:n lähetyksistä ja niiden aiheuttamista häiriöistä:

DNA aloitti tv-lähetykset VHF-taajuuksilla vuoden 2010 lopulla
Lähetyksiä edelsi koelähetysjakso, jossa asemia oli muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa
DNA:lla on lupa lähettää teräväpiirtona ja perinteisinä lähetyksinä VHF-kanavanipuissa A, B ja C
Käytössä on ns. DVB-T2 -standardi
Lähetysverkko kattaa joulukuussa 2011 noin 70 % Suomen kotitalouksista
DNA:n lisäksi teräväpiirtolähetyksiä tarjoaa Anvia, joka toimii UHF-taajuuksilla Digitan lähetysasemien kautta
Digita lähettää perinteisiä digilähetyksiä suuritehoisilla UHF-taajuuksilla
DNA:n uusien mastojen lähellä on ilmennyt vastaanotto-ongelmia UHF-lähetyksissä
Ongelmien syynä ovat usein yhdistelmäantenni (VHF- ja UHF-taajuuksille) tai molemmille taajuusalueille tarkoitettu antennivahvistin, jossa vahvistustasoja ei voida erikseen säätää
Vuodenvaihteen jälkeen uusia tv-lähettimiä avataan Ylivieskaan, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Karkkilaan, Ruotsinpyhtäälle ja Mikkeliin
Radiotaajuuksien käytön valvonnasta ja taajuussuunnittelusta vastaa Viestintävirasto

Mediamonitori – YLE Etelä-Karjala

Aiheesta muualla verkossa: Etelä-Saimaan uutinen

TV-ohjelmistolupia haettaviksi

Tero Toivonen — Wed, 15 Jun 2011 19:00:00 +0000

Valtioneuvosto on julistanut haettaviksi television ohjelmistolupia kanavanipuissa A, G, VHF A ja VHF B. Luvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Lupien hakuaika päättyy 1. elokuuta. Kyseessä on täydennyskierros, jossa pyritään myöntämään toimiluvat vapaina oleville kanaville. Kaikille luville ei ole aiemmin ollut hakijoita.

A-kanavanippuun tulee haettavaksi yksi uusi ohjelmistolupa. VHF A -nippuun haetaan kahta teräväpiirto-ohjelmistoluvan haltijaa. VHF B -nippussa luvan voi saada yhdelle teräväpiirtokanavalle tai usealle standardikanavalle. Uudenmaan alueelliseen G-nippuun on luvassa viisi teräväpiirtolupaa tai useita standarilupia.

Mediamonitori – LVM

VHF-harava ei olekaan romurautaa

Tero Toivonen — Tue, 21 Dec 2010 15:21:00 +0000

DNA:n teräväpiirtoverkko laajenee vuodenvaihteessa

Antenniverkon kautta televisiota katsovien on syytä vielä kerran harkita vanhan VHF-taajuusalueelta signaalit poimivan antenniharavan säilyttämistä. Televisiolähetysten muututtua kokonaan digitaalisiksi loppuivat Suomesta kaikki VHF-alueen tv-lähetykset. Monet kotitaloudet ehtivät luopua antenneista, koska kaikki digilähetykset siirtyivät korkeammille UHF-taajuuksille. Nyt ”vanhanajan” antenneille on taas tarvetta, sillä teleoperaattori DNA rakentaa uuden teräväpiirtolähetysverkon VHF-alueelle.

Toisin kuin toinen suomalainen teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan haltija Anvia TV, toimii DNA matalammilla tv-taajuuksilla. UHF-taajuuksille verkkotoimiluvan saanut Anvia TV hyödyntää Digitan korkeita tv-mastoja, kun taas DNA rakentaa koko jakeluverkon matkapuhelinmastojen varaan. Lähetinasemia tulee tiheämpään kuin perinteisiä digilähetyksiä tarjoavalla Digitalla tai teräväpiirtolähetyksiä lähettävällä Anvialla. Yksi kaupunkiseutu voidaan kattaa parilla-kolmella VHF-lähettimellä.

DNA:n teräväpiirrot kortin takaa

Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, joten nykyisiä digilähetyksiä vastaanottava viritin ei näytä teräväpiirto- eli HD-lähetyksiä. Vaikka kuluttajalla olisikin vanha antenni tallessa, ovat investoinnit uuteen vastaanottimeen välttämättömiä. DNA ottaa uuden standardin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa. DVB-T2 -standardia vastaanottavan digiboksin tai television lisäksi katselu vaatii DNA:n katselukortin hankkimista.

Jos televisio on DVB-T2 -yhteensopiva, sen oheen tarvitaan VHF-antennin lisäksi CI+-korttimoduuli, jonka voi hankkia kodinkoneliikkeestä, ja DNA Katselukortti, joka on hankittavissa DNA Kaupasta. DNA Katselukortti laitetaan CI+-korttimoduuliin, joka puolestaan kytketään televisioon. Televisioissa ei ole valmiina paikkaa katselukortille, minkä vuoksi kortti on kytkettävä siihen moduulin kautta.

Jos taloudessa on jo FullHD- tai HD Ready -merkinnällä varustettu televisio, eikä televisiota haluta vaihtaa, sen oheen voidaan VHF-antennin ja DNA Katselukortin lisäksi hankkia DVB-T2-digiboksi. Erillistä CI+-korttimoduulia ei tässä tapauksessa tarvita, sillä digibokseissa on valmiina oma paikka katselukortille. Tällä hetkellä markkinoilla on integroituja televisioita, joissa on uusi viritin, mutta DVB-T2 virittimen sisältäviä digibokseja tullee markkinoille myöhemmin keväällä 2011.

Antennit suunnattava ehkä uudelleen

DNA käynnisti teräväpiirtoverkkonsa rakentamisen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuonna. Nyt verkkoa ollaan laajentamassa toimilupaehtojen mukaisesti tavoittamaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Helsingin Oulunkylän, Espoon Järvikylän, Nurmijärven Nukarin, Lahden Radiomäen, Eurajoen Lauhdun ja Valkeakosken Pispantallin lähettimet saavat seurakseen uudet tv-asemat Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle vuodenvaihteen tienoissa ja ensi vuoden alkupuolella.

Kehityspäällikkö Juhani Simpanen DNA:sta kertoo, että tänä vuonna valmistuu kaikkiaan kahdeksan lähetinasemaa, ja ensi vuoden alkupuolella asennetaan parikymmentä lähetintä. Ensi kesään mennessä DNA:n verkossa on reilut 30 tv-asemaa. Verkko rakentuu vähitellen kattamaan yhtiön kannalta merkittävimmät väestöalueet. Aivan täydellistä koko Suomen kattavaa tv-verkkoa DNA ei aio rakentaa. Antenniverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.

DNA:n teräväpiirtotelevision lähetysverkko valmistuu valmiina oleviin matkapuhelinmastoihin. Kuvassa tammikuussa käyttöön otettava Turun alueen lähetinmasto Kaarinassa (Kuva: Tero Toivonen).

Matkapuhelinmastoihin asennettavat tv-lähettimet tarjoavat antennitalouksille hyvän signaalivoimakkuuden, mikäli talon antenni on oikein suunnattu. DNA:n tv-asemat sijaitsevat joissakin tapauksissa eri suunnissa kuin nykyiset Digitan ylläpitämät mastot. Esimerkiksi Turun seudulle tulee kaksi asemaa, jotka lähettävät muutaman kymmenen kilometrin näkyvyysalueella kaupungin eri puolilta. Saman näkyvyyden voisi saavuttaa yhdellä voimakkaalla UHF-lähettimellä, mutta DNA:n strategiassa lähettimet sijoitetaan niin, että ne palvelevat näkyvyysalueidensa katsojia mahdollisimman tehokkaasti. Verkon lähetinpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten laadukkaana verkon käyttäjät sen kokevat.

– Antennitaloudessa asuvalle lähetysten vastaanottaminen meidän verkostamme vaatii ainakin VHF-antennin hankkimisen, ellei sellaista ole valmiina. Antennin kunto on myös syytä tarkistaa. Laskelmiemme mukaan VHF-antenneja on katoilla vielä noin 30 prosentilla kotitalouksista, ja kerros- ja rivitaloissa luku on noin 40 prosenttia, Simpanen laskee.

Molemmat tv-taajuusalueet kattavasta yhdistelmäantennista ei ole omakotiasujalle iloa, mikäli DNA:n asema on aivan eri suunnassa kuin Digitan masto. Tallaisessa tapauksessa on hankittava erillinen VHF-antenni, joka suunnataan lähimmälle lähetinasemalle. Tarkemmat tiedot lähettimien sijainneista voi tarkistaa DNA:n karttapalvelusta. Lisätietoa antenniasioista saa SANT Ry:n äskettäin päivittämästä Pientalon antennioppaasta, jonka voi ladata osoitteesta www.sant.fi.

Tiedottamisen korostuva merkitys

Siirtyminen analogisista digitaaliisiin lähetyksiin jokunen vuosi sitten aiheutti kansalaisissa hämmennystä ja närkästymistä. Uudesta lähetystekniikasta ei tiedotettu riittävän kansantajuisesti, vastaanottimet olivat puutteellisia ja uuden teknologian omaksuminen vei aikansa. Teräväpiirtolähetyksiä tarjoavat operaattorit pyrkivät huolellisella tiedottamisella välttämään ne virheet, joita tehtiin digisiirtymän aikana.

– Pyrimme aktivoitumaan viestinnässä paikallisesti. Antenniurakoitsijoille on jaettu ennakkotietoa ja myös Suomen Kiinteistöliittoa on lähestytty, jotta tiedot tavoittavat esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät, Simpanen luettelee.

DNA:n teräväpiirtoverkkoon tulee kahdeksan kanavaa, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Tällä hetkellä teräväpiirtotelevision ohjelmistolupia on myönnetty seitsemän. Lisäksi YLE:n kanavia on tulossa verkkoon. DNA:n tavoitteena on kasvattaa kanavatarjontaa tulevaisuudessa.

Teräväpiirtolähetyksiin varautumisella ei ole antennitalouksissa kiirettä, sillä perinteiset digi-tv-lähetykset jatkuvat ainakin vuoden 2016 loppuun. Uusien HD-verkko-operaattorien myötä kuluttajan valinnanmahdollisuudet eri tv-lähetysten vastaanottamisessa lisääntyvät. Teräväpiirtoon siirtymistä hidastaa alkuvaiheessa myös sopivien vastaanottimien saatavuus. Markkinoille ovat vasta tulleet ensimmäiset uuden sukupolven vastaanottimet.

Ylelle siivu teräväpiirtoverkon kapasiteetista

Tero Toivonen — Tue, 21 Dec 2010 15:19:00 +0000

Yleisradio varaa julkisen palvelun televisiotoimintaan kapasiteettia yhden teräväpiirtokanavan lähettämistä varten. Säännöllisten teräväpiirtolähetysten aloittaminen on Ylelle uusi merkittävä palvelu, joka edellyttää ennakkoarviointimenettelyn käynnistämistä. Ennakkoarviointi tehdään nyt ensimmäistä kertaa. Sen avulla selvitetään Ylen merkittävien, uusien palveluiden julkisen palvelun arvo ja niiden vaikutukset markkinoihin.

Menettely noudattaa Euroopan komission linjauksia. Ennakkoarvioinnin valmistelee hallintoneuvoston nimeämä työvaliokunta asiantuntijan avustuksella ja lopullisen päätöksen tekee hallintoneuvosto.

Suunniteltu teräväpiirtokanava koostetaan YLE TV1- ja YLE TV2 -kanavien tarjonnasta. Kanava merkitsee tuotanto- ja lähetysteknisen laadun parantumista. Kyse on lähetys- ja vastanottotekniikan innovaatiosta, ei sisällöllisestä markkinamuutoksesta. Yleisradion teräväpiirtokanava olisi samoin ehdoin kaikkien operaattorien saatavilla. Näin tavoitettaisiin myös laajin peitto eli kaikkien palveluoperaattorien asiakkaat. Asiakkaille kanava olisi maksuton.

Mediamonitori – YLE

Anvialle verkkoluvat F- ja HD3-kanavanippuihin

Otto Metsähukala — Thu, 08 Apr 2010 12:20:11 +0000

Valtioneuvosto myönsi kaksi television verkkotoimilupaa Anvia Oyj:lle. F-kanavanippu on valtakunnallinen ja siinä voidaan lähettää sekä standardi- että teräväpiirtolähetyksiä. Teräväpiirtokäyttöön tarkoitetun HD3-kanavanipun näkyvyysalue ulottuu lännessä Hankoon ja Salon itäpuolelle, pohjoisessa Hyvinkäälle ja Mäntsälään sekä idässä Porvooseen.

Verkkotoimiluvat edellyttävät, että lähetyksissä käytetään DVB-T2-standardia ja MPEG4-pakkaustekniikkaa. Kehittyneempi DVB-T2-lähetystekniikka mahdollistaa nykyistä useamman ohjelmiston lähettämisen yhdessä kanavanipussa. Tästä syystä lähetyksien vastaanottoon tarvitaan uusi DVB-T2-vastaanotin, joita tässä vaiheessa on vielä rajoitetusti markkinoilla. Liikenne- ja viestintäministeriö kuitenkin korostaa, ettei päätös vaikuta nykyisten televisiolähetysten vastaanottamiseen ja näkyvyyteen.

Anvian tavoitteena on käynnistää lähetykset mahdollisuuksien mukaan jo ensi vuodenvaihteessa. Viimeistään lähetykset alkavat maaliskuussa 2011. Toimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun.

– Myönnetyt toimiluvat vahvistavat johdonmukaisesti Anvia TV:n strategian toteutumista pitkällä tähtäimellä. Haluamme olla aktiivisesti mukana edistämässä tv-median kehittymistä. Teräväpiirtokanavat lisäävät koko ajan suosiotaan kaapeliverkoissa sekä internetjakelussa. Uusien verkkojen myötä teräväpiirron parempi kuvanlaatu saadaan myös antennikotien ulottuville, kommentoi Anvia TV:n liiketoimintajohtaja Marianne Hynninen.

Anvian lisäksi F- ja HD3-nippujen lupia hakivat Digita ja DNA. HD3-nipun lupaa tavoitteli lisäksi Telemast Nordic. Valtioneuvosto piti hakijoita tasaväkisinä ja korosti ratkaisussaan kilpailun edistämistä. Molemmat toimiluvat päätettiin myöntää Anvialle, jotta yrityksellä on mahdollisuuksia kasvaa varteenotettavaksi kilpailijaksi nykyisille toimijoille. Ohjelmistoluvat kanavanippuihin myönnetään myöhemmin.

Mediamonitori – LVM, Anvia

TV1 ja TV2 vuorottelevat YLE:n teräväpiirtokanavalla?

Tero Toivonen — Wed, 17 Mar 2010 20:04:24 +0000

Yleisradio aikoo aloittaa oman HD- eli teräväpiirtokanavan lähetykset lähettämällä TV1:n ja TV2:n ohjelmia vuorotellen. YLE:n suunnitelmissa on lähettää teräväpiirtona TV2:n ohjelmia arkisin ja TV1:tä viikonloppuisin. Samalla yhtiö luopuu säästösyistä alkuperäisestä suunnitelmsta perustaa kanava, joka lähettää kokonaan omaa ohjelmistoa.

YLE:n teräväpiirtoprojektia vetävä ohjelmistopäällikkö Ingegerd Pesonen kertoo, että yhtiön ei tarvitse rakentaa kallista lähetysyksikköä, eikä maksaa erikseen esitysoikeuksista, jos teräväpiirtokanava lähettää jo olemassa olevien kanavien ohjelmistoa. Osa kanavasta on aitoa teräväpiirtokuvaa, osa tavallisesta kuvasta teräväpiirroksi muunnettua. Hankintaohjelmista useimmista on Pesosen mukaan mahdollisuus jo saada HD-lähetyskopio.

YLE:n teräväpiirtolähetykset lähetetään verkko-operaattori DNA:n lähetysverkossa. DNA koelähettää teräväpiirtolähetyksiä talven ja kevään aikana pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä. DNA:n kokeiluverkko hyödyntää sekä yhtiön omia matkapuhelinmastoja että Digitan mastoja. Lähetykset tapahtuvat VHF-taajuuksilla ja niiden vastaanottaminen edellyttää mahdollisesti antennien suuntaamisen uudelleen.

DNA aloittaa uusien, teräväpiirtolähetyksiin soveltuvien vastaanottimien maahantuonnin. Johtaja Pekka Väisänen DNA:sta sanoo, että oman maahantuonnin käynnistämisellä halutaan välttää virheet, jotka tehtiin digi-tv:n alkuvaiheessa. Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, mikä edellyttää uusien vastaanottimien hankkimisen.

Mediamonitori – YLE

Vancouverin teräväpiirtolähetyksiä myös satelliitissa ja kaapelissa

Tero Toivonen — Thu, 21 Jan 2010 18:15:00 +0000

YLE TV2:n kisalähetykset Vancouverin talviolympialaisista nähdään teräväpiirtolähetyksinä satelliitin, kaapeli-tv:n ja antenniverkon välityksellä. Koelähetyksistä vastaa neljä eri jakeluyhtiötä. Ne ovat Canal Digital (satelliittijakelu), DNA (kaapeli- ja antennijakelu), Elisa (kaapelijakelu) sekä Welho (kaapelijakelu). YLE välittää kisalähetykset omilla kanavillaan normaalikuvanlaadulla ja antaa saman sisällön teräväpiirtomuodossa jakeluyhtiöiden käyttöön.

YLE:n tv-kanavilla teräväpiirtoa ei nähdä, vaan jakeluyhtiöt sijoittelevat YLE:n tarjoaman teräväpiirtolähetyksen itsenäisesti omaan palveluvalikoimaansa. Teräväpiirtolähetykset ovat tarjolla nyt kaikilla jakeluteillä.

– Urheilussa ja erityisesti talviolympialaissa vuoden huipputapahtumana paremman kuvanlaadun merkitys ohjelman kokonaiselämyksessä korostuu. Nyt toteutettava malli on Yleisradiolle luonteva tapa saada teräväpiirtotarjontaa halukkaiden katsojien ulottuville, sanoo johtaja Olli-Pekka Heinonen YLE:stä.

Teräväpiirto- eli HD-lähetykset voivat olla lähes viisi kertaa tarkempia kuin nykyiset tavalliset lähetykset. Kuvan tarkkuus YLE:n koelähetyksissä on 1080i. TV-kuvan vastaanottaminen teräväpiirtona vaatii television tai digisovittimen jossa on MPEG-4 -viritin.

Edellisen kerran YLE:n lähetyksiä nähtiin teräväpiirtomuodossa Berliinin yleisurheilun MM-kisojen aikana viime elokuussa.

Mediamonitori – YLE